Puheenvuoro-blogit
PS:n sijoitti kultaan ja vaurastui – SDP varakkain puolueista – Rkp nojaa säätiöön
Suomalaiset puolueet eivät pröystäile rahalla, mutta suurimmat puolueet ovat ns. hyvin toimeentulevia.
Puoluetuki muodostaa puolueiden tulojen selkärangan mutta sen merkitys ja osuus kokonaisrahoituksesta vaihtelee puolueittain.
Perussuomalaisten puoluehallitus teki edellisen puheenjohtajan Halla-ahon kaudella vuonna 2018 päätöksen hajauttaa sijoitetun omaisuutensa riskiä.
Puolue päätyi sijoittamaan kultaan jäsenmaksutuloilla kerättyä omaisuutta noin miljoonan euron arvosta.
Nyt kullan huiman arvonnousun seurauksena puolueen kultapotin arvo on puoluesihteeri mukaan noin kolme miljoonaa euroa.
Kullan markkina-arvo on ollut edelleen nousussa. 2025 lopussa se oli noin 2,4, miljoonaa euroa ja tänään se on noin 3,0 miljoonaa euroa.
Puoluesihteeri Vuorenpää kertoo, että sijoitukset kultaan on säilytetty ennallaan.
Kauppalehti selvitti puolueiden varallisuutta tuoreessa tutkimuksessaan.Puolueista äveriäin on SDP, kassavaroja eniten on kokoomuksella.
Puolueiden omaisuuksissa ja sijoituksissa on suuria eroja. Ne muodostuvat pääosin pörssisijoituksista, säätiöistä, kiinteistöistä ja mm. kullasta.
- Sosiaalidemokeaattinen puolue – SDP:n sijoitusvarallisuus on asettunut noin 6,8 miljoonan euron tasolle.
- Tausta entisessä päämajassa: Varallisuuden pohja luotiin, kun puolue myi Helsingin Siltasaaressa (Saariniemenkadulla) sijainneen entisen puoluetoimistokiinteistönsä.
- Tulevaisuusrahasto: Kaupasta saadut varat sijoitettiin vapaan oman pääoman rahastoon nimeltään Sosialidemokratian tulevaisuus. Rahaston tuottoja käytetään pääasiassa puolueen toiminnan ja vaalikampanjoiden tukemiseen puoluehallituksen päätösten mukaisesti.
- Ammattimainen varainhoito:Puolue ei hallinnoi osakkeita suoraan itse, vaan varat on sijoitettu osake-, korko- ja kiinteistörahastoihin, ja salkkua hoitaa täydellä valtakirjalla Evli-pankki.
- Kansallinen Kokoomus: varallisuus noin 5,2 miljoonaa euroa – kasvua rahastoissa
-
- Puolueen varsinaisen taseen lisäksi kokoomusta ja sen toimintaa on perinteisesti tuettu erillisten taustasäätiöiden, kuten Kansallisen Kokoomuspuolueen säätiön kautta.
-
- Muut varat: Noin 2,4 miljoonaa euroa (muun muassa saamiset, käyttöomaisuus ja rahavarat).Sijoituksia hajautettu rahastoihin ja kotimaisiin osakkeisiin.Kassa kasvanut vuodessa noin 800 000 eurolla.
- Osakkeet ja osuudet: Noin 2 miljoonaa euroa (sisältäen merkittvän osan sijoituksia).
- Muut varat: Noin 2,4 miljoonaa euroa (muun muassa saamiset, käyttöomaisuus ja rahavarat).Sijoituksia hajautettu rahastoihin ja kotimaisiin osakkeisiin.Kassa kasvanut vuodessa noin 800 000 eurolla.
Perussuomalaiset (PS): 4+ miljoonaa euroa. Kultaa ja vahva sijoitussalkku- Puolueen kultasijoitukset ovat nousu-uran myötä arvokkaita: alunperin noin miljoonan euron hankintahintainen kultasalkku on kasvanut noin 3 miljoonan euron arvoiseksi.
- Omistaa myös neljä työsuhdeasuntoa.
- Keskustapuolue: varallisuus noin 4 2 miljoonaa euroa
-
- Sijoitusomaisuus: Varallisuudesta valtaosa, noin 3,8 miljoonaa euroa, on kiinni sijoituksissa. Keskustan sijoitusomaisuutta hoitaa täydellä valtakirjalla varainhoitoon keskittynyt Evli-pankki.
- Muu varallisuus: Noin 0,4 miljoonaa euroa puolueen varallisuudesta on muuta omaisuutta tai käteisvaroja
- Puolueen rahoitus: Varsinaisen sijoitusomaisuuden lisäksi Keskustan vuosittaista toimintaa rahoitetaan pääasiassa valtion myöntämällä puoluetueilla, jonka suuruus määräytyy eduskuntavaaleissa saatujen kansanedustajapaikkojen mukaan.
Vasemmistoliitto: pääosin puoluetukea
- puoluetukea yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa.
- Vaalirahoitus: Puolue on ilmoittanut panostavansa tuleviin vaaleihin ja pyrkivänsä käyttämään niihin noin kaksi miljoonaa euroa
- Vihreät: Pelkkää kassaa
- Käytännössä koko varallisuus (vajaat 500 000 euroa) on suoraan käteiskassassa.
- Kristillisdemokraatit (KD): Kiinteistöomistus
- Varallisuus sidottuna lähes kokonaan puoluetoimiston tiloihin (Helsingin Alppitalo Oy:n osakkeet).
- Ruotsalainen kansanpuolue rkp/sfp
-
- Rkp:lla tai sen lähipiirillä on nimissään tai taustallaan puolueista suurin säätiövarallisuus.
- Svenska Kulturfonden: RKP:n lähipiiriin kytkeytyvän Svenska kulturfondenin ja sen taustalla vaikuttavan Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n (SLS) yhteisesti hallinnoima sijoitusvarallisuus ja kokonaisomaisuus on markkina-arvoltaan noin 1,7–2 miljardia euroa.
- Rkp saa säätiöltä vuosittain noin 1,5 miljoonan euron avustuksen
- Liike Nyt: Velkainen tase
- Käteisvarallisuutta on niukasti, mutta pitkäaikaista lainaa on peräti 868 000 euroa (pääosin puheenjohtaja Harry Harkimon yhtiölle).
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/7b21231f-76e2-432a-a770-1de69b769745
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Jos näiden sijoitusten perusteella pitäisi tehdä johtopäätöksiä, voisi todeta, että Kokoomus, Keskusta ja SDP uskovat Suomen tulevaisuuteen.
Sen sijaan PS uskoo levottomuuksiin, sotiin ja kapinoihin. Inflaation kiihtymiseen ja valuuttojen romahduksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Entä mikä on rkp:n eetos ja eksitenssin maksiimi filosofi Viinikan mukaan?
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä tämmöinen pappa betalar? Säätiö on se pappa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä analyysi.
Ilmoita asiaton viesti
Ja tuohon Liike Nyt:iin sopii ”Artisti maksaa”
Ilmoita asiaton viesti
Vihreät uskoo, että raha on parhaiten turvassa pankkitilillä?
Ilmoita asiaton viesti
Tommi Viinikka, kaikessa sijoittamisessa pitäisi ajatella mitä tulee tapahtumaan eikä mitä toivoisi tapahtuvan. Siinä mielessä PS:n sijoitustoimintaa on turha asettaa arvostelun alaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta tuo ei ollut missään määrin arvostelua vaan aivan viileä analyysi. Vuonna 2018 PS-puolueen arvio oli eittämättä oikean suuntainen. Tulevaisuus näyttää jatkuuko sama suuntaus.
Jos nyt haluat kuulla minun arvioni, minä uskon kullan hinnan olevan kuplassa siinä missä tekno-osakkeetkin. Mutta se on vain minun arvioni, joka voi olla ihan pirusti väärä.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin piirtein niin minäkin uskon.
Halusin tehdä vain selväksi että PS-puolueen sijoitustaktiikka tähän asti näyttää olleen oikeansuuntainen ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä PS toivoisi tapahtuvan (jos joku lukija nyt sen olisi niin ymmärtänyt).
Ilmoita asiaton viesti
”Vuonna 2026 puolueille maksetaan puoluetukea (puolueavustuksia) yhteensä noin 34,5 miljoonaa euroa. Avustukset jaetaan eduskuntavaaleissa saatujen kansanedustajapaikkojen mukaan.”
Ilmoita asiaton viesti
”Esimerkiksi RKP putsasi viime vuonna kokonaan sijoitussalkkunsa: vuonna 2024 sen rahoitusarvopaperien arvo oli taseessa 252 000 euroa, vuoden 2025 tiedoissa sarake nollassa.
”Myynti on johtunut likviditeettitarpeesta, puolue tarvitsee kassavaroja tulevia vaaleja varten.”
Taitaa tosiaan olla niin, että puolueet eivät maksa veroa sijoitustuotoistaan? Normikansalainenhan olisi maksanut vähennysten jälkeen jäävästä 34 prossaa veroa.
Sinällään blogissa rinnastuu hassusti muiden puolueiden omistus mutta RKP:n kohdalta säätiö, unohtaen muiden puolueiden lähellä olevat tukisäätiöt. Tai sen, että Kulturfondenin alaiset säätiöt tukevat myös muiden puolueiden ehdokaita. Esim. kepulla säätiöitä on pilvin pimein.
Ilmoita asiaton viesti
Voisit tutkia sitä miten säätiöt rahoittavat (emo)puolueitaan, suoraan ja välillisesti.
.
Asia ei ole kovin yksiviivainen.
.
Se mitä itse sain nopeasti AI:n avulla kasaan:
SÄÄTIÖT JA PUOLEIDEN RAHOITUS:
.
Puolueiden tukisäätiöt ja lähiyhteisöt rahoittavat puoluetoimintaa sekä suorilla avustuksilla että epäsuoralla tuella, kuten tarjoamalla toimitiloja, rahoittamalla tutkimustoimintaa tai koulutuksia. Suomessa puoluelaki säätelee tarkasti ulkopuolisten lahjoitusten rajoja (kuten 30 000 euron vuotuista kattoa puolueelle).
.
Säätiöiden rooli on tässä poikkeuksellinen, ja ne kanavoivat varoja puolueille pääasiassa seuraavilla tavoilla:
.
1. Lähiyhteisöaseman hyväksikäyttäminen: jos puolue on ilmoittanut säätiön viralliseksi lähiyhteisökseen Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV), sitä eivät koske tavalliset puoluerahoituksen katto-odotukset. Ei maksimirajaa: Lähiyhteisöksi rekisteröity säätiö saa antaa puolueelle tai sen yhdistyksille suoraa rahallista tukea yli lakisääteisen 30 000 euron vuotuisen rajan, jopa satoja tuhansia euroja vuodessa.
.
Avoimuusvelvollisuus. Lähiyhteisöjen antamat tuet ja niiden omat tilinpäätökset ovat julkisia, ja niitä valvotaan tarkasti sidonnaisuuksien vuoksi.
.
2. Edulliset toimitilat ja kiinteistöomaisuus. Monet puoluesäätiöt omistavat arvokkaita kiinteistöjä ja osakehuoneistoja. Säätiö voi ostaa tai omistaa puoluetoimiston ja vuokrata sitä puolueelle tai sen piirijärjestöille markkinahintaa edullisemmin tai kantaa vastuun tilojen remonteista ja ylläpitokustannuksista. Tämä säästää huomattavasti puolueen varsinaisia toimintakuluja tai puoluetukea muuhun poliittiseen työhön.
.
3. Poliittisen ajatushautomon ja tutkimuksen rahoittaminen. Suora vaalirahoitus ei ole ainoa tapa tukea puoluetta. Säätiöt ylläpitävät ja rahoittavat puolueiden lähellä toimivia ajatushautomoita, sivistysjärjestöjä ja opintokeskuksia.
.
Säätiöt rahoittavat yhteiskunnallista tutkimusta, pamfletteja, kyselytutkimuksia ja puolueen linjaa tukevaa poliittista valmistelua. Ne järjestävät jäsenistölle suunnattua koulutustoimintaa ja seminaareja. Näin puolueen ei tarvitse maksaa näitä toimintoja omasta budjetistaan.
.
4. Vaalikampanjoiden epäsuora tukeminenVaikka säätiöt eivät voi suoraan ohittaa ehdokkaiden henkilökohtaisia vaalirahoituslakeja ilman ilmoituksia, ne voivat tukea kampanjointia epäsuorasti.
.
Säätiöt voivat ostaa näkyvyyttä puolueen lehdissä tai digitaalisissa kanavissa. Ne voivat järjestää vaalien alla suuria yhteiskunnallisia keskustelutilaisuuksia tai vaalikoulutuksia, jotka antavat puolueen ehdokkaille julkisuutta ja osaamista ilman, että kyseessä katsottaisiin olevan suora rahallinen vaalilahjoitus ehdokkaalle.
.
Mistä säätiöiden oma varallisuus tulee?Puoluesäätiöiden varallisuus on usein peräisin vuosikymmenten takaa: historiallisista testamenttilahjoituksista, ay-liikkeen tai elinkeinoelämän vanhoista pääomista, kiinteistösijoituksista sekä sijoitusmarkkinoilta (osakkeet ja rahastot). Säätiöt pyrkivät jakamaan sijoitustensa tuottoja eteenpäin puolueen aatteen edistämiseksi.
.
Entä Kulturfondet ja rkp:n 1,5 milj. euroa. K. todella rahoitaa rkp:tä vuosittain 1,5 miljoonalla eurolla. Mainittu suuruusluokka pitää paikkansa, mutta rahoituksen juridisessa rakenteessa tehtiin merkittävä muutos uuden puoluelain myötä.
.
Yhteys ja sen taustat toimivat käytännössä seuraavasti: Erillinen rahasto suoran tuen sijaanAiemmin Svenska kulturfonden rahoitti vuosittain noin 1,5 miljoonalla eurolla säätiötä (Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland), joka puolestaan kanavoi nämä varat suoraan Ruotsalaiselle kansanpuolueelle (RKP).
.
Kun puoluelakia tiukennettiin ja ulkopuolisille vaalilahjoituksille asetettiin tiukat kattoerät, tämä suora kierrätysmalli kävi mahdottomaksi. Tämän seurauksena Svenska kulturfonden perusti erillisen 30 miljoonan euron poliittisen rahaston, jonka tuottoja (puolitoista miljoonaa euroa) käytetään suoraan RKP:n toiminnan turvaamiseen. RKP:n johto on julkisuudessa todennut tämän olevan paluuta säätiön alkujuurille, sillä RKP oli alun perin perustamassa Kulturfondetia vuonna 1908 ja lahjoitti sille sen ensimmäisen pääoman.
Ilmoita asiaton viesti
Enhän minä tuota kiistänyt, mutta kuva ei ole ihan tasapuolinen jos samalla unohdetaan kepun Maaseudun säätiöt, Keskitien säätiöt ja Maaseudun keskusliitot. Kokoomuksen Kansallissäätiö ja Kansallisen kokoomuspuolueen säätiö yms. yms.
Säätiön varallisuus on kuitenkin eri asia kuin puolueen varallisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttisi oli ihan aiheellinen,
en sitä tuolla edellisellä tarkoita.
.
Joku voisi katsoa löytyisikö säätiöiden ja puolueiden
suhteista selvitystä.
.
Tämä blogin raapaisu on pinnallinen ja
jättää monia asioita katveeseen,
sen lisäksi että voi sisältää virheitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyvä analyysi tämä. Kiinnitti vaan huomiota tuo että kun muiden puolueiden kohdalla puhutaan yli tai alle miljoonista, RKP:n osalta miljardeista tavallaan rinnasteisina.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, Svenska kulturfondethan ei ole ”rkp:n säätiö” mutta koska sekä puolueen että säätiön kantava peruspilari on suomenruotsalainen kulttuuri, välit ovat läheiset.
Säätiön perustehtävänä on tukea ja vahvistaa ruotsin kieltä, suomenruotsalaista kulttuuria, koulutusta sekä yleistä ruotsinkielistä toimintaa Suomessa.
.
Säätiön miljardit eivät ole puolueen, puolue saa nykyään tuon 1,5 milj. euron vuosittaisen avustuksen.
.
Minkään muun puolueen taustalla ei ole tällaista organisaatiota Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun Helsingin kaupunginvaltuusto oli varaamassa Kampissa maanalaista osaa Konstamfundetille / Amos Rexille, selailin ketkä kaikki valtuustosta ovat saaneet henkilökohtaista vaalitukea erilaisilta stiftelseiltä. En muista ulkoa mutta se oli merkittävä osa, umpisuomenkielisistäkin.
Ainakin täällä Kemiönsaarella kunta- ja aluevaaleissa Stiftelsen för det Tvåspråkiga Finland jakaa vaalirahaa puolueesta riippumatta, ei vain RKP:lle.
Ilmoita asiaton viesti
Amos on haudan takaakin merkittävä
vallan käyttäjä ja toimija Suomessa.
.
Ja jos ja kun keskim. 5 % vähemmistö haluaa
vaikuttaa sen täytyy toimia paljon laajemmin
kuin mitä sen ydin-taustaryhmä edustaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei niistä ota Erkkikään selvää: Vilkaisin Maaseudun Kukkasrahastosta Karto Oy:tä, jonka postikortteja on joka kaupan telineessä, mutta on luovuttanut sen Minela Säätiölle, jonka sähköpostiosoitteessa lukee maaseudunkukkastahasto…
Ilmoita asiaton viesti
Puolueista on tullut jonkinlaisia sijoitusalan yrityksiä, joilla on laajasti erilaisia omistuksia ja kaikki on hankittu jäsenien jäsenmaksuilla ja julkisilla tuilla. Tämäkö se sitten on se puolueiden päätarkoitus?
Ilmoita asiaton viesti
Demarien jäsenmaksu oli aikoinaan melko korkea, kun olin jokusen vuoden jäsenenä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä jossain menee metsään, jos puolueille jaetaan puoluetukia ja niillä on varaa laittaa tuo ”tuki” kuitenkin seisomaan sijoituskultaan.
Kannattaisikohan jossain kohtaa miettiä, mikä tuon ”tuen” todellinen tarve?
Toki sama pätee demareihin ja kaikkiin muihinkin puolueisiin.
JOs puolueella on ollut vuosien ajan varaa sijoittaa tukia ja omaisuus on kertynyt 7 milj. hujakoille, pitääkö niille työntää vielä lisää sijoitettavaa?
Kaiken hyvän lisäksi, nämä on ”yleishyödyllisiä” yhteisöjä, joten ei edes verovelvollisia.
Ei jumalauta tämän maan touhua.
Voisikohan 35 miljoonalle löytyä yhtään viisaampaa käyttöä?
Nimittäin jossain toisessa kohtaa tuollaisen 35 miljoonan säästöstä tapellaan aika kovalla sykkeellä
Ilmoita asiaton viesti
Olen täsmälleen samaa mieltä ja puoluetukien poisto voisi olla myös demokratian toimivuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin jakaa julkista rahaa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella valtapuolueille.
Ilmoita asiaton viesti
Vähintään siinä vaiheessa kun sijoitusvarallisuus on pääasiallinen tai merkittävä rahoituslähde, yhdistyksen edestä voisi poistaa verovapauden takaavan merkinnän ”yleishyödyllinen”.
Ilmoita asiaton viesti
Saattoi olla että kalvistelin eli vasikoin tämän blogin sisällöstä. Jos näin on, kantelu oli vahinko: nukahdin kesken nettiselailun.
Ilmoita asiaton viesti
No hard feelings.
Ilmoita asiaton viesti