Puheenvuoro-blogit
Suomi ei voi olla irrallaan valtion velasta – investointiloukku syvenee ja lasku kaatuu palkansaajalle
Suomi ei voi olla irrallaan valtion velasta – investointiloukku syvenee ja lasku kaatuu palkansaajalle
Suomi on ajautunut investointiloukkuun, jonka maksajaksi jää lopulta tavallinen palkansaaja. Viime vuosien aikana on rakennettu areenoita, kouluja, päiväkoteja, teollisuusinfrastruktuuria ja julkisia hankkeita aikana, jolloin korkotaso oli nollassa ja velka tuntui halvalta. Nyt korkosokin, inflaatio ja valtionosuusleikkaukset puristavat julkista taloutta ahtaalle. Kun palveluverkko on jo syöty luuhun asti, jäljelle jäävät vain huonot vaihtoehdot: palvelumaksujen korotukset, lisää velkaa tai veronkorotukset.
Veronkorotus näyttää paperilla helpolta ratkaisulta, mutta sen vaikutus yksityiseen kulutukseen on dramaattinen. Yhden prosenttiyksikön korotus vie keskituloiselta yli 300 euroa vuodessa. Jos korotus on 1,5 prosenttiyksikköä, menetys nousee jo 450 euroon. Kun tämä osuu samaan aikaan kuin asuntolainojen korkojen nousu, energialaskujen kallistuminen ja arjen kustannusten kasvu, kotitalouden ostovoima voi pudota yli 5 000 euroa vuodessa.
Tämä ei ole vain veronkorotus – tämä on kulutuksen romahdus. Ravintolakäynnit vähenevät, remontit siirtyvät, harrastuksia karsitaan ja pienet ostokset jäävät tekemättä. Paikalliset yritykset menettävät liikevaihtoa, investoinnit pysähtyvät ja työllisyys heikkenee. Lopulta veropohja kapenee, mikä lisää painetta uusiin veronkorotuksiin. Se on noidankehä, jossa yritetään paikata menneitä investointeja heikentämällä juuri sitä talouden osaa, jonka varassa tulevaisuus lepää.
Samaan aikaan Suomeen suunnitellaan teollisuusinvestointia, jonka mittakaava on poikkeuksellinen: Googlen 13 miljardin euron datakeskus- ja energia‑infrastruktuurin kokonaisinvestointi, joka on yhtiön historian suurin panostus Euroopassa. Hanke tuo työpaikkoja ja verotuloja, mutta se nostaa myös kriittisen kysymyksen: kuka maksaa sähköverkon vahvistamisen, ja riittääkö kapasiteetti ilman, että kuluttajien sähkölaskut nousevat? Datakeskusten energiankulutus on valtava, ja väärin rakennettu sähköinfra voi siirtää kustannuksia suoraan palkansaajille.
Lisäksi Suomi ei voi olla irrallaan Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta. Jokainen EKP:n koronnosto nostaa julkisen sektorin korkomenoja, kallistaa tulevia investointeja ja heikentää kotitalouksien ostovoimaa. Kun asuntolainojen korot nousevat, kulutus supistuu ja yritykset menettävät liikevaihtoa. Tämä heikentää työllisyyttä ja kaventaa veropohjaa – juuri sitä, jonka varassa julkinen talous lepää. Korkojen nousu ei ole Suomelle makrotalouden sivuhuomio, vaan suora kustannus, joka syventää investointiloukkuja ja kiristää koko talouden rakenteita.
Ja kaiken tämän keskellä on muistettava yksi asia: Suomi ei voi olla irrallaan valtion velasta. Kun valtion velka kasvaa, valtionosuudet pienenevät. Kun valtion rahoitus kiristyy, kunnat ja kotitaloudet maksavat. Kun sote‑alijäämä syvenee, palvelupaine kasvaa. Suomi elää samassa rakenteellisessa talouskierteessä kuin koko Eurooppa – eikä siitä voi irrottautua veronkorotuksilla.
Suomi tarvitsee rehellisen keskustelun siitä, miten investoinnit rahoitetaan ilman, että työssäkäyvän väestön ostovoima murenee. Veronkorotus voi olla välttämätön, mutta sen vaikutukset yksityiseen kulutukseen on uskallettava sanoa ääneen: jokainen prosenttiyksikkö vie taloudesta moninkertaisesti enemmän kuin se tuo julkiseen kassaan.
hs.fi
Rahapolitiikka | Euroopan keskuspankki nostaa korkoa
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Olisi aikoinaan meidän kommentoijien luonamme kirjoittaa lista kaikista toimista joiden avulla voidaan helpottaa taloustilannetta, ja olisi siten helppo kopipeistata se tarvittaessa kommenttina blogistin hengentuotteeseen.
Verotukseen liittyen niin pieneläkeläiset, vähätuloiset on jo puristettu rusinoiksi eli sieltä ei enää heru mitään, ja työssäkäyvien progressiivinen verotus on sitä luokkaa että jos veroastetta nostetaan niin hiipuu kuluttaminen ja kuihtuminen jatkuu jatkumistaan.
Viimeaikaisia median juttuja seuranneena jäänyt kolkko aavistus että valtapuolueiden kabineteissa suunnitellaan työeläkevarojen kaappausta ajatuksella että silloin puolueiden ei tarvitse luopua eduistaan ja läänityksistään eikä tehdä äänestäjämurhaa antamalla kannattajilleen kenkää julkisesta hallinnosta.
Ihmettelen kovasti kun valtapuolueet eivät ota puheeksi säätiöiden verollepanoa? Miksi eivät esim. demarit ota tässä asiassa puheeksi veropohjan tiivistämistä ja säätiöiden kohdalla veropohjan tilkitsemistä? Vasemmistoliitto taitaa olla minun lisäksi ainoa jolla asia olisi kelvollinen!
Ilmoita asiaton viesti
Pitää esittää jatkuvasti ennen vaaleja seuraava kysymys.
Mihin meillä on oikeasti varaa?
Ilmoita asiaton viesti