Tarvitsemmeko enemmän tekoälyä vaiko maalaisjärkeä?

Nyt kun elämme oppimisen, sivistyksen ja teollisen tuotannon kultakautta, niin sopinee kysyä, että olemmeko antaneet tekoälylle ohjat yhteiskunnallisissa päätösten teossa ja luopuneet perinteisestä terveestä maalaisjärjen käytöstä niiden teossa. Inhimillisyys loistaa poissaolollaan valtaa pitävien edesottamuksissa, joten sillä perusteella voisi olettaa, että päättäjien kädet on nostettu ylös ja housut laskettu alas, sen verran epäkelvoille haiskahtaa monet päättäjien ulostulot kansalaisiamme askarruttavissa kysymyksissä.

Käsitykseni mukaan tekoäly ei ole sellainen  ajatteleva päättäjä, joka pystyy tunnistamaan aidosti ihmisen todelliset tunteet, kuten empatia ja inhimillisyys sekä muut vastaavat tunnetilat. Ulkoistamalla päätösten teko sille, sen ilmeisesti kuvitellaan vapauttavan vallankahvassa riekkuvat päättäjät vastuistaan ainakin hankalien päätösten osalta. Tästä lienee kysymys muun muassa nytkin valtiontalouden kuntoon saattamisen osalta, kun hurmioituneina kerrotaan sellaisista toimenpiteistä, joilla kansalaiset jaotellaan jyviin ja akanoihin.

Hyvä esimerkki on verotuksen kevennys, jota toistellaan suurena saavutuksena tiukassa valtiontalouden tilanteessa. Kun suurituloisimmat saavat vuositasolla tuhansia euroja lisää kulutukseensa, niin haltioituneena ilosanomana kerrotaan pieni-ja keskituloisten saavan puolestaan miljardin euron kevennyksen verotukseensa. Sitä ei kerrota ääneen, että esimerkiksi pienituloisimmat kansalaiset eivät saa yhtään viiden euron kahvipakettia lisää vuositasolla, mutta suurituloisimmat saavat lähes tuhat vastaavan hintaista kahvipakettia lisää samalla aikajanalla.

Oma sarkansa on terveyssektori, jossa ilmeisesti tekoälyn on annettu myös vallata maalaisjärjen käyttö. Iäkkäät ja tuottamattomiksi luokitellut väestönosat  saavat terveyteensä liittyvät diagnoosit ja ohjeet jatkossa pärjäämiseen netistä ja siten aluevaltuutetut voivat hyvillä mielin lakkauttaa terveyskeskuksia ja keskittää työssäkäyvien ja tuottaviksi luettavien kansalaisten terveyspalvelut lähinnä yliopistollisiin keskussairaaloihin. Polttoaineiden hinnat ovat oma lukunsa, mutta olettaa sopii siinäkin tekoälyn sivuuttaneen ihmisen terveen järjen käytön. Päättäjät toimivat tekoälyn ohjeistamina polttoainesktorilla ja samalla autioittamalla maaseutua entisestään, jotta polttomoottorilla toimiva autoilu loppuisi kokonaan.

Näyttääkin siltä, että hyvinvointiyhteiskunnastamme ollaan tekemässä tekoälyn turvin parempiosaisten paratiisi. Köyhille on luvassa jatkossa ”korviketta” ja dieselin hajua ja parempiosaisille ”resdenttiä” ja akkuautoja. Otaksun, että aika monelle tavalliselle maaseudun kansalaiselle tulee vielä Veikkoa ja Timoa ikävä, sen verran ovat vallasta hurmiotuneet antaneet osaamisestaan näyttöjä, toisten iloksi ja toisten harmiksi.