Innovaatiojohtaja – uusi johtaja, mutta missä ovat innovaatiot?

Innovaatiojohtaja – uusi johtaja, mutta missä ovat innovaatiot?

Jyväskylän kaupunki hakee innovaatiojohtajaa vahvistamaan elinvoimaa, yritystoimintaa ja työllisyyttä.

Tavoitteet kuulostavat hyviltä, mutta julkishallinnossa on syytä kysyä myös se epämukavampi kysymys: tarvitaanko ongelmien ratkaisemiseen jälleen uusi johtaja vai pitäisikö keskittyä konkreettisiin tuloksiin?

Yritykset eivät kasva siksi, että kaupungilla on hienolta kuulostavia titteleitä tai strategiapapereita. Ne kasvavat, kun asiakkailla on ostovoimaa, yrittämisen edellytykset ovat kunnossa, lupaprosessit toimivat ja yritysten on kannattavaa investoida ja palkata työntekijöitä.

Jos uuden johtajan tehtäväksi tulee koordinoida verkostoja, valmistella suunnitelmia ja johtaa kehittämistä, on vaarana, että hallinto kasvaa nopeammin kuin sen tuottamat tulokset.

Siksi veronmaksajalla on oikeus kysyä kolme yksinkertaista kysymystä:

1. Mitä mitattavia tuloksia tehtävältä odotetaan ensimmäisen vuoden aikana?
2. Kuinka monta uutta työpaikkaa ja yritysinvestointia tehtävän odotetaan tuottavan?
3. Mitä nykyisiä tehtäviä tai kustannuksia vähennetään, jos uusi johtajaporras perustetaan?

Pelkkä elinvoiman vahvistaminen ei riitä vastaukseksi. Se on tavoite, ei tulos.

Jyväskylä tarvitsee menestyviä yrityksiä, uusia työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Mutta jokaisen uuden johtajan kohdalla pitäisi päteä sama periaate: ensin selkeät tavoitteet ja vastuut, sitten resurssit – ja lopuksi tulokset, joista voidaan ottaa vastuu.

Kaupungin hallinnon onnistumista ei pidä mitata johtajien, strategioiden tai kokousten määrällä. Se pitää mitata sillä, paraneeko yritysten toimintaympäristö ja syntyykö kaupunkiin aidosti lisää työtä ja toimeentuloa.

Innovaatiojohtajan tärkein innovaatio voisi olla se, että julkishallinnossa opitaan viimein mittaamaan onnistumista tuloksilla eikä organisaatiokaavioilla.