Puheenvuoro-blogit
Kelan tilastot kertovat karua kieltä
Suomeen ei tarvita lisää Kelan asiakkaita vaan työntekijöitä
Kelan tilastot kertovat karua kieltä. Vuonna 2025 perustoimeentulotukea sai 365 029 henkilöä. Heistä 137 074 eli 37,6 prosenttia oli vieraskielisiä. Heille maksettiin toimeentulotukea 408 miljoonaa euroa, 40,8 prosenttia kaikista menoista.
Vuonna 2017 vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista oli 24 prosenttia ja tukisummaa kertyi 172 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli vuoden 2025 lopussa 11,4 prosenttia.
Kela maksoi vuonna 2025 keskeisiä toimeentuloa turvaavia etuuksia noin 9,2 miljardia euroa, josta vieraskielisille noin 20 % eli 1,8 miljardia euroa.
Numerot eivät tietenkään kerro, etteikö vieraskielisissä olisi työssä käyviä. On. Mutta ne kertovat jotakin olennaista: vieraskieliset ovat toimeentuloa turvaavissa etuuksissa selvästi suuremmassa roolissa kuin heidän väestöosuutensa perusteella voisi olettaa.
Erityisen nopeasti tilanne on muuttunut ukrainankielisten kohdalla. Vuonna 2021 toimeentulotuen saajia oli alle 400, mutta vuonna 2025 jo yli 24 000.
Pitäisikö meidän tyytyä tähän?
Ei.
Suomeen muuttamisen pitäisi tarkoittaa ennen kaikkea siirtymistä työelämään ja oman toimeentulon rakentamista, ei pysyvää siirtymistä Kelan etuusjärjestelmän asiakkaaksi. Jos työikäinen ihminen kykenee työskentelemään, yhteiskunnan tavoitteena pitäisi olla työ – ei tukien varassa eläminen.
Tässä ei ole kyse ihmisen äidinkielestä. Kyse on siitä, kuinka hyvin suomalainen yhteiskunta onnistuu yhdistämään maahanmuuton, työllisyyden ja julkisen talouden kestävyyden.
Kelan luukku ei voi olla suomalaisen työvoimapolitiikan päätepysäkki. Sen pitäisi olla tilapäinen turvaverkko silloin, kun ihminen sitä aidosti tarvitsee.
Työelämään pääseminen on sekä yksilön että yhteiskunnan etu. Tukien kasvu ei saa muuttua maahanmuuton normaaliksi käyttövoimaksi.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Suomessa maksetaan Veronmaksajien muukaan sosiaaliturvaa 73 miljardia vuodessa. Vaikka tuosta putsattaisiin työeläkkeet n. 40 miljardia pois, toimeentulotuki on vain pieni osa sosiaaliturvaa.
https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkiset-menot/#3c01fc39
Ilmoita asiaton viesti
Penni on miljoonan alku Tommi.
Ei tuollainen vähättelysi johda mihinkään.
Vieraskieliset ovat yliedustettuina lähes nelinkertaisesti.
On selvää että jonkin tasoinen yliedustus on hyväksyttävä lyhyen aikaa mutta ei jatkuvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Millä tavoin se on vähättelyä, jos kerron kokonaiskuvan sosiaaliturvasta?
Mietitäänpä tilannetta ilman maahanmuuttoa. Nykyisin yhtä naista kohden syntyy 1,3 vauvaa. Se tarkoittaa melkoista kantaväestön supistumista. Tuolla vauhdilla väestö supistuisi lähes 90% viidessä sukupolvessa.
Sinun ja minun eläkkeet varmasti kyllä pystytään maksamaan, mutta ei enää nyt työelämää aloittavien nuorten.
Ilmoita asiaton viesti
Oleellista on, että vieraskieliset ei näytä elättävän itseään, joten Viinikankin kannattama maahanmuutto on tappiollista Suomelle. Jos 1,8 mrd ei Viiinikalle merkitse mitään niin et ymmärrä taloudestakaan mitään. (Kela maksoi vuonna 2025 keskeisiä toimeentuloa turvaavia etuuksia noin 9,2 miljardia euroa, josta vieraskielisille noin 20 % eli 1,8 miljardia euroa.)
Ilmoita asiaton viesti
Mistähän syystä sitten niissä maissa, joissa on ollut runsasta maahanmuuttoa useampi vuosikymmen, menee yleisesti ottaen aika hyvin?
Luxemburg on Euroopan vaurain. Maahanmuuttajia noin puolet väestöstä. Seuraavana Sveitsi (30%) Ruotsissa ja Norjassa on myös tuplasti verrattuna Suomeen.
Näissä maissa on huoltosuhde paremmassa kunnossa. Tietysti se on ratkaisevaa, millaista maahanmuuttoa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos pitäydytään euroissa ja työllistymisessä niin Suomella ei mene hyvin. Siinä ei Luxemburit Kelan luukulla lämmitä.
Ilmoita asiaton viesti
Luxemburgin maahanmuuttajat ovat pääosin EU- Kansalaisia, Rnskasta,Italiasta, Portugalistä, Belgiasta,
Tommi voisi kertoa miten Suomessa on tilanne.
Ilmoita asiaton viesti
Kunnanjohtaja Minna Ylikännö antoi johtajien työt tekoälylle | HS.fi https://share.google/p4qHlAFkCGzLmDp0S
Mistä keksit näille tulevaisuuden nuorille tehtävää? Vastaukseksi ei kelpaa, että ennenkin on tullut korvaavia töitä.
Ilmoita asiaton viesti
Perussuomalaisten mukaan maahanmuuton hintalappu on ollut liian suuri. Siitä olen samaa mieltä, että väkeä ei pitäisi ottaa liikaa Suomeen notkumaan sosiaaliturvan varaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo, et sinä tai kukaan muukaan voi varmasti taata sitä, että työn perässä Suomeen töihin tuleva ei jonain päivänä olisi sos.turvan varassa ”notkuva” Ei sitä voi taata myöskään kantasuomalaisten lapsien aikuistuessa, että heistä kaikista tulee ahkeria töitä paiskivia veronmaksajia. On mielipuolista luoda mielikuvaa, että jokin taho haluaisi tähän maahan sos.turvassa eläviä, mutta niitä on ja tulee aina olemaan on sitten mahanmuuttoa tai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Työelämään pääseminen on sekä yksilön että yhteiskunnan etu. Tukien kasvu ei saa muuttua maahanmuuton normaaliksi käyttövoimaksi.
Ensin vain pitäisi keksiä niitä töitä.
Ilmoita asiaton viesti
Tänne Euroopan laidalle ja kylmään ilmastoon eivät muut pyri kuin ne, jotka kouluttautumattomuudesta johtuen eivät muualle maahanmuuttajiksi pääse. Täällä sitten pitäisi osata suomen kieltä, ja tuohon se kouluttautuminen ammattiin tyssää. Eli maahanmuuttajan rooliksi jää elää tuilla ja tehdä lapsia. Toivottavasti maahanmuuttajien lapset suomalaistuvat ja kouluttautuvat myöhempää elämäänsä varten.
Ilmoita asiaton viesti