Venäjä leikkii nyt tulella – Naton rajaa testataan tietoisesti

Venäjä leikkii nyt tietoisesti tulella. Viime päivien ja viikkojen tapahtumia Puolan ja Ukrainan rajalla ei pidä tarkastella yksittäisinä sattumina. Venäjän iskut ovat tulleet toistuvasti aivan NATO-maan rajan tuntumaan, samalla kun hyökkäykset Ukrainassa ovat jatkuneet voimakkaina.

Tilanne on vakava.

Syyskuun 13. päivänä Venäjän drooni-isku osui Yahodynin alueella Kyivasta Varsovaan matkalla olleen junan veturiin ja vaurioitti infrastruktuuria Dorohusk–Yahodynin rajanylityspaikan läheisyydessä. Kohde sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Puolasta.

Syyskuun 28. päivänä sama alue joutui jälleen iskun kohteeksi. Venäläinen suihkumoottorilla varustettu drooni osui Ukrainan puolelle noin kahden kilometrin päähän Puolan rajasta. Räjähdyksen paineaalto vaurioitti Yahodynin rajanylityspaikan rakennusta. Puolan ilmavoimat nostettiin valmiuteen, ilmapuolustusjärjestelmät aktivoitiin ja Lublinin sekä Rzeszówin lentoliikenteeseen tuli tilapäisiä häiriöitä. Puolan ilmatilaa ei tällä kertaa loukattu.

Puolan pääministeri Donald Tusk on sanonut Venäjän iskujen rajanylityspaikkojen ja rajan läheisen infrastruktuurin tuntumassa muuttuneen käytännössä jatkuvaksi ilmiöksi. Puola joutuu toistuvasti nostamaan koneitaan ilmaan Venäjän hyökätessä Länsi-Ukrainaan.

Tässä on olennainen turvallisuuspoliittinen viesti: mitä useammin Venäjä käyttää asejärjestelmiään aivan NATO-rajan vieressä, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että seuraava drooni, ohjus tai sen jäänteet päätyvät NATO-maan alueelle.

Siksi tätä ei pidä vähätellä teknisenä kysymyksenä muutamasta kilometristä. Venäjä tietää tarkasti, missä Puolan raja kulkee. Se tietää myös, mitä NATO-jäsenyys merkitsee. Silti se jatkaa sotilaallista toimintaa aivan rajan tuntumassa. Turvallisuuspoliittisesti tämä on tietoista riskinottoa.

Samaan aikaan Venäjän muu toiminta on muuttunut kovemmaksi. Syyskuun vaalien jälkeen Venäjä on jatkanut laajoja hyökkäyksiä Ukrainaan. Syyskuun 28. päivän iskuissa kuoli eri puolilla Ukrainaa ainakin kymmenen ihmistä ja yli 80 haavoittui. Venäjä käyttää myös aiempaa nopeampia suihkumoottoridrooneja, joiden torjuminen on Ukrainalle vaikeampaa.

Samaan aikaan Venäjän vuoden 2027 sotilasmenoja ollaan kasvattamassa noin 27 prosentilla alkuperäisestä suunnitelmasta. Kolmen seuraavan vuoden puolustusmenojen arvioidaan nousevan yhteensä noin 50 biljoonaan ruplaan. Se kertoo siitä, ettei Venäjä ole taloudessaan valmistautumassa sodankäynnin alasajoon. Päinvastoin.

Myös NATO seuraa kehitystä tarkasti. Liittokunnan Euroopan-joukkojen komentaja, kenraali Alexus Grynkewich, on nostanut esille Venäjän sabotaasin, kyberoperaatiot ja droonitoiminnan sekä korostanut niiden julkisen tunnistamisen merkitystä. NATO:n sotilasjohto on puolestaan todennut Venäjän viimeaikaisen toiminnan testaavan liittolaisten päättäväisyyttä.

Euroopan kannalta vaarallisin virhe olisi ajatella, että jokainen uusi tapaus voidaan käsitellä irrallisena poikkeuksena.

Rajat eivät siirry vain kartoilla. Turvallisuusympäristössä rajoja testataan myös sillä, kuinka lähelle voidaan mennä, kuinka usein voidaan toimia ja millaisen reaktion toiminta aiheuttaa.

Venäjän toiminnan kehityssuunta on siksi otettava vakavasti. Puolan rajan ylittävää iskua ei voida ennustaa varmaksi tai ajoittaa. Mutta toistuvien iskujen tullessa näin lähelle NATO-aluetta sen riskiä ei enää voi pitää vain teoreettisena.

Juuri tätä varten uskottava puolustus ja pelote ovat olemassa: jotta rajan merkitys on selvä ennen kuin sitä ylitetään.

Venäjä leikkii nyt tulella. Euroopan tehtävä on huolehtia siitä, ettei Moskovassa synny missään tilanteessa väärää käsitystä siitä, missä NATO-maiden koskematon raja kulkee.