Datakeskukset

1. Datakeskusrakentamista tulisi arvioida luonto-alueen pysyväluonteisen poistamisen näkökulmasta.

2. Selvitykseen tulisi kuulua se, onko kyse elinkerrosrikkomisesta, systeemisen kaltaisesti viedysti. Ovatko hankkeet osa automaattisen läpivietävää elintapa-toimintaa, vaikka näissä toteutuisi (esitettäisiin) julkiarvioinnillisuutta.

Toteutuksen vaihtoehdoista sijoittumisellisesti tiedä paljoa. Samaa tieto-liittymättömyyttä, mahdollisen yleisesti. Arvelevasti voi ajatella, millä tavoin sijoittamisen toteutusta on käyty läpitte.

3. Tarkastelulukohtiin tulisi lisätä datakeskusten sijoittamiset.

Kohdat 1-3

Pitävät sisällään oletuksen siitä, että datakeskuksiin on sopivaa satsata, ja että arvioitavat edellytykset toisaan täyttyisi, esim tavalla 1-3.

4. Yleinen sopivuus datakeskustarpeesta ja toteutuksen mitoituksesta, voisi olla kohta 4.

Kyseessä resurssointia, jolla myös resursseja eri tavoin poistavaa (poistavan mahdollista) vaikutusta, joka voi vaatia arviointia, ts myös menetyksellisten osuuksien huomiomista mitä onkin (reduktio-oletteisen valinta-taipumuksen lisäksi).

Näitä tarkastellaan takaperoisesti, mikä minusta on osa tavan tulos-odotettavaa implementoitia, implementointi-prosessia.

Noin, etenkin kun tarkoittaa helposti laajuutta, laaja-alaista vaikutusten tarkastelun paikkaa (välttämättömyyttä).

Konkretisoitumisen edetessä…

Ei voi olla tulematta esiin tarkasteltavaa, jossa lisäarviointia on tehtävä. Jatkot vailla lisä-tarkasteltavien vaikutusten olettamusta, … kuulostaa utopialta.

Kyse on prosessista, ja prosessisitoutumisesta, yksioikoisten junttausten sijaan, joita huolellisestikin suunnitellut voivat päätyä olemaan, kentän ollessa sen verran laaja tekijöineen, ettei siitä voi saada selkoa kovin heti.

Prosessi-idean voi ajatella yleiseksi, ja jos siitä poikettava, jotain on luokiteltava täysin poikkeuksellisesti vietäväksi.

Poikkeuksina esimerkinomaisesti on tuoda esiin yleisen vähäpätöiset, joita toiminta-kantana voidaan tarvita, koska perustellullisuus, jota tosin ei tässä blogissa pohdita.

Mitä sijoittamisen kohtaan (3) tulee, ei perusmaallikkona oikein käsitystä siitä, miksi Pohjolan metsävyöhyke.

Enemmän pysyvä-laatuiseen pinta-alan vientiin perus-luonnon sijaan, voisi pitää alueita, joissa niin paljoa valmis-jalostautunutta ja rikasta elinkerrosta ei raivata yksioikois-painotus-oletteisen sivilisaatioiseksi katsottavan tieltä.

Etelämmässä on luontaisesti esim aurinkovoimaa. Toisaalta aavikko-alueita.

Jäähdytys toki oma ratkaistava yksityis-kohta.

Jäähdytyksestä tulee mieleen vesi, tässä teknologian vaiheessa suljettukiertoisena.

Energiaa on ottaa Auringosta päivällä. Jäähdytys, saman vuorokauden aikana, suoraan aavikko-ominaisuuksien perusteella.

Päiväntasaajan oloihin liittyy lämpötilaominaisuuksia koskien kahtalaisuutta, ts lämpöpiikkejä vertikaalisti (=ylös ja alas), saman vuorokauden aikana, ts nopeammalla taajuudella (frekvenssi, kellotus), kuin mitä ovat vuodenajat.

Voisi puhua yleisesti lämpöjännitteestä, ja sen hyödyntämisen mahdollisuudesta, kun nopeus taajuuden puolesta tällä kertaa, osa luonnon tukemaa perus-kantavuutta, ei erikseen tehdattavaa toiminta-pohjaa.

Datakeskukset voivat olla osa puolustusta ja rintama-rakentelua. Tällaisia ei välttämättä kerrottaisi avoimesti.

Sota ja siihen varautuminen, tuntuu nielevän helposti kaikesta kaiken.

Oleellisuuteen tulee samalla sen arviointi, millä tavoin käytännössä konflikteihin voidaan olla kaikesta huolimatta nimenomaan satsaamatta, käytäntöä lukien, ja käytännöstä päätellen, vaikka markkinakuvallisesti isot dollariluvut ja eurot viestisivät vastuusta ja turvallisuuden painotuksesta.

Ajatus prioriteetillisemman kautta viedyistä on arvailua.

Samoin siitä, millaisen hyveellisperustaisen kautta näitä ei voitaisi helposti olla viemättä onnistuva-odotteisesti läpitte, itse tavoitteeseen edistäjänä uskoen sen puolesta, mitä toiminnasta on siivutettuna ajatella (redux-arviointi -kannattavuus).

Arvailun perustelu on siinä, millä tavoin demokratian-alaisille on näistä olettaa tulevan kerrotuksi.

Jossain liittänyt projektiin kristinretkeläisyyden, nykymuotoiseen ympäristöön ja ajanhetkeen soveltuvasti.

Kyse siis imperialismin muodosta tavalla, jota olisi vaikeampi näyttää toteen.

Miltä jotkin toimet näyttävät,.. Miltä jotkin hankkeet on mahdollista saattaa vaikutelmansa puolesta ilmenemään…

Tällainen perusmarkkinallis -menestyvä tausta liittyy viimeksi mainitun epäilyksen perusteluksi.

Prustelussa se, mikä on vaikuttavimmaksi oletettavinta rakentamisessa ja sen ekonomisuutta, tällaisen joukkotoimijalajin tapauksessa, kun perinteeksi olettaa saaduksi ensin juuri niitä terävä-saavutteisen mahdollisia, joita tietty deffasti pitää liike-askeleina, muttei finaalisen askelettomuuksina, mikä on tosi autoa joissain toimijuustiloissa (analyysi-kohta).

Kritiikki, arvelukohdat, ja kyseenalaisten nostaminen, voi olla asiallisia ja perusteltua, tai tähän toimitapaan on liittää perusodotukset, kuten tavanomaisittaisen yleisesti on joko tapana, tai tulisi olla.

Selkeyttä ja johdonmukaisuutta voi ja tulee odottaa yleisesti, jos tavoitteena on toimivuus ja hajoituksesta poikkeaminen, seka rikkovaosuuksisten vaikutusten selkeä yleistietämyksen tavoite.

Hörhöydestä ja sen eri toteuttamisen puskemisista, tulee myös käytännössä ja yleisesti olla mahdollisuutta poiketa, siinä kun kyseenalaista on hoksata matkassa, mihin sijoittuukin.

Ilman laaja-pohjaista avoimen tarkastelun mahdollistamista, ei oikein olettaa saavutettavan sitä toimivuutta, jota tällainen joukko vaikutuksien puolesta joka tapauksessa on, ja mitä helposti (väistämättä) ilmentää.

Siinä kun isot joukot ja massat toimijoina ovat helposti ongelmaa keskinäisittäin ja summaten…

Näitä toimijuuksia kun on, syytä käyttää myös vahvuudet, ei vain elää automaattisilla toimijuuden heikkouksilla, vaikuttavuudet kun ns tapissa, vieläpä siinä tilanteessa, että on olettaa erillistä vapaapääsyllisyyttä, tällaiseen gigaluonteisen vaikutavaan toimijuustukeen.