Puheenvuoro-blogit
Kiusaamisen sosiologiaa
Kun jokin näyttää ja vaikuttaa ala-arvoiselta, vaikutus luo itsessään tilanteen ja sovellukset, jotka vaikutuksen ja tilanteen mukaisia.
Noin voi sanoa yleisittäin esim siitä, millä tavoin siivosti ihminen toimii ympäristössä.
Sotkuisessa, ei niin automaattisesti välitä omasta sottaus-osuudestaan. Siivon ympäristön tilanteessa, on automaattisemmin tarkka sen suhteen, mitä jäljiksi jättää.
Ympäristö tekee kaltaisekseen.
Roskaamisen ja epäsiivouden ilmiö on tunnettu jo jonkin aikaa.
Ilmiö kun tajuttu, sen tuloksia on pyritty soveltamaan niin, että viihtyisän ympäristön ylläpito minimoituu, ja säilyy jopa spontaanisti sen mukaan, mitä näkösälle asettuva suoraan jo viestii.
Samaa, kuin itsestään ilmaantuvaa toimintaa esiintyy muuallakin, vaikka tätä ei osattaisi ainakaan julkisen yleisesti liittää vielä kiusaamiseen, joka triggaantuu samalla tapaa vaikutelmaperusteisesti, eikä toiminnan puolesta erotu siitä, mikä on konteksti kokonaisemmin.
Hankalaa kiusaamisen mekanismin hoksaamisessa on se painavuus, jota kautta ilmiötä lähestytään, vaikka päätymät olisivat hyvin arkisen tavallisia, tavallisen tutkailtavia ja seurattavia…
Jopa sellaisia tekijöitä, jotka valveutuneisuuden puolesta aivan välttämättömän odotettuja, nimetyn ja nimeämättömän vaadittuja, tavan menestymistä ja keskinäisyydessä pärjäämisen mahdollisuutta.
Kun ajattelee kiusaamista, vaikutuksen puolesta ilmiö ja toimet arvioituu väistämättä hyvin kielteiseksi.
Kielteisyyden kautta jos päätyy tutkimaan ilmiötä,.. Tälläisen sen painokkuus-oletuksen kautta, jota ilmiöön jopa sanattoman automaattisesti liittää…
Lähtö tosi painavana, vie väärille urille.
Noin, vaikka tutkintalinja max-extremistisen hakevana, löytäisikin tapauksia, lähtöönsä liittyen.
Painavahakuisella tutkailuun lähtö vääristää siitä selvillepääsemistä, mitä on kokonaisuus, joka syntyy vähemmän havaittavista siirtymistä.
Sama painotus-extremismiä överismiksi nimettävän ansaitusti, on olettaa sovelluksista,…
Jolloin voidaan päätyä tutkailemaan kokonaisemman painoista patologioitumaa, ts kokonaisempaa toimintatapaa tavalla, jota oikein ole hoksata, samanlaisista syistä johtuen.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Kyseessä tosiaan sosiologiaa, mutta tavan yleis-suomen yritteisesti.
.
Mitä ilmiöön tulee, tätä on osattu jo lähestyä osuvasti. Jokin aika sitten oli ilmiö siitä, miten poissulkevuus syntyy kuin automaattisen helposti ja ekonomisesti, ilman että mitään erityisen kyseenalaista olisi matkassa.
.
Ilmiötä ei nimetty osaksi jotain peliteoreettisen alle liitettävää, vaikka mieleen ei ole tulematta.
.
Hankalinta näissä tuntuu olevan ihan tavan assosiaativajeina otettavat.
.
Noista voisi puhua dissosioitumina, tosin jos vankkuutta ajattelee, tätä kuvaa paremmin englannin kielinen sana, joka ei nyt tule mieleen.
.
Splitting on vähän tuota, mutta pysyvämpää jokin c-alkuinen. Tuo mieleen vankkabyroismin, suoran sisäistetyn tasoisesti.
.
Haettu käsite assosioituu rakentamiseen, ja arkkitehtuuriin. Tälle on suomalainen vastineensa, mutta siihen liittyvät assot surkasteisempia sen suhteen, mitä kuvattavaksi on viestinnällisittäin (reaali-liittymäisittäisesti) asettaa.
.
Joskus käsitteet uudiksina, temp-tuotuina,… tai ohi suomenkielen peruspakin, ihan paraikaisen tajunnallis-verkostorakenteisen tilanteen takia.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvä havainto
Kiusaaja ulkoistaa oman turhautumisensa, epävarmuutensa tai statustarpeensa toisten kannettavaksi.
Samalla tavalla kuin roskaaja ulkoistaa siivousvastuun ympäristölle.
Tilojen likaaminen — Kiusaaminen ei tapahdu vain kahden ihmisen välillä. Se muuttaa koko ryhmän ilmapiiriä: pelkoa, varovaisuutta, hiljaisia sopimuksia.
Aivan kuten roskaaminen muuttaa yhteisen fyysisen ympäristön.
Normien rapautuminen — Kun roska jää maahan, se kutsuu lisää roskaa.
Kun kiusaaminen jää puuttumatta, se normalisoituu ja leviää.
Ilmoita asiaton viesti
Noinkin, niistä kuluista, kulkemisesta.
.
Blogin tarkoitus oli nostaa se, miten samaan päätymään putkahdetaan täysin olemassaolevilla perus-oletuksilla,…
.
Kun samalla noista oletuksista sanoa se, että niiden olemassaolo on must,…
.
Ja jotta tarkempi erittely,… ja tarkemmat jatkot,… Tässä mentäisiin tosi sosiologisen vaikean kentän purkuun ja tajuamiseen.
.
Ei oletus, tavan ihmisittäisesti, ainakaa näissä odotusoloissa.
.
Millä edellytyksillä toisin… Kysymys on mahdollista esittää.
Ilmoita asiaton viesti