Puheenvuoro-blogit
Savorinen pohtii: Voiko entropia vaikuttaa hiukkasen sisäiseen rakenteeseen?
Nämä ovat täysin MINUN OMIA POHDINTOJANI liittyen siihen miten maailmankaikkeus toimii.
🤔
Voiko entropia vaikuttaa hiukkasen sisäiseen rakenteeseen?
Savorisen teorian tutkimushypoteesi kvarkkien, fotonien ja muiden fysikaalisten rakenteiden mahdollisesta sisäisestä muutoksesta
Jukka Savorinen
Kuopio / Joensuu, Suomi
Tiivistelmä
Tässä työssä tarkastellaan kysymystä, voisiko entropiaan liittyvä fysikaalinen kehitys vaikuttaa kaikkien fysikaalisten rakenteiden sisäiseen tilaan, mukaan lukien nykyfysiikassa alkeishiukkasina käsiteltävät kvarkit ja fotonit.
Nykyisessä fysiikassa entropia ei ole tavallisesti voima, joka vaikuttaisi yksittäiseen hiukkaseen samalla tavalla kuin esimerkiksi sähkömagneettinen vuorovaikutus. Entropia liittyy termodynaamisiin tiloihin sekä kvanttimekaniikassa muun muassa tilojen, osajärjestelmien ja kvanttilomittumisen kuvaukseen. Kvanttikenttäteoriassa entanglement-entropia on hyvin määritelty tutkimuskohde, ja sitä voidaan tarkastella myös kenttien eri vapausasteiden välillä.
Savorisen teoriassa esitetään tästä poikkeava mutta testattava tutkimushypoteesi: jos fysikaalinen rakenne koostuu jatkuvasti muuttuvasta ja laajenevasta fysikaalisesta sisällöstä, myös sen sisäinen rakenne voi muuttua ajan ja vuorovaikutushistorian mukana.
Tämän näkemyksen mukaan kvarkki tai fotoni ei olisi täysin muuttumaton fysikaalinen pisteobjekti, vaan jatkuvasti muuttuva fysikaalinen rakenne.
Työssä tarkastellaan, voisiko tällaista muutosta kuvata entropian, sisäisen tilan ja rakenteen koon välisellä suhteella. Erityinen huomio kohdistetaan siihen, voisiko hyvin pitkään matkannut fotoni olla fysikaaliselta rakenteeltaan erilainen kuin vasta syntynyt fotoni.
Tarkoituksena ei ole olettaa hypoteesia todistetuksi, vaan muodostaa siitä matemaattisesti täsmällinen kysymys, jonka mahdolliset seuraukset voidaan myöhemmin johtaa ja yrittää falsifioida.
.
1. Johdanto
Fysiikassa entropia on keskeinen suure sekä termodynamiikassa että kvanttimekaniikassa. Kvanttikenttäteoriassa entropia voi liittyä esimerkiksi kvanttilomittumiseen ja siihen, miten jonkin järjestelmän osa kuvataan, kun muuista vapausasteista ei ole täydellistä tietoa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että entropia olisi yksinkertaisesti fysikaalinen voima, joka työntää tai venyttää hiukkasia.
Tässä työssä esitetään toinen kysymys:
Voisiko entropian kasvuun liittyvä tilanmuutos kuvata fysikaalisen rakenteen sisäistä muuttumista?
Kysymys tulee erityisen kiinnostavaksi, jos alkeishiukkasia ei oleteta täysin muuttumattomiksi pisteobjekteiksi.
Savorisen teoriassa fyysinen todellisuus koostuu avaruuteen hajaantuvasta laajenevasta energiasta. Avaruus toimii kolmiulotteisena muodollisena taustana, mutta sillä ei oleteta olevan fysikaalista toimintaa.
Tällöin myös aineen ja säteilyn rakenteita voidaan tarkastella jatkuvasti muuttuvina fysikaalisina rakenteina.
.
2. Entropia nykyfysiikassa
Termodynaaminen entropia voidaan yksinkertaistetussa muodossa liittää saavutettavissa olevien mikroskooppisten tilojen määrään.
Boltzmannin muodossa
S = k_B ln Ω,
missä
S = entropia,
k_B = Boltzmannin vakio,
Ω = saavutettavissa olevien mikroskooppisten tilojen määrä.
Kvanttimekaniikassa vastaava yleinen suure voidaan kirjoittaa von Neumannin entropiana
S = −k_B Tr(ρ ln ρ),
missä ρ on järjestelmän tiheysmatriisi.
Kvanttikenttäteoriassa entropiaa voidaan lisäksi tarkastella osajärjestelmän ja muun järjestelmän välisen kvanttilomittumisen kautta. Entanglement-entropia ei siis ole pelkästään klassisen lämpöopin käsite.
Tästä ei kuitenkaan seuraa, että yksittäisen kvarkin tai fotonin sisäinen rakenne muuttuisi automaattisesti entropian vaikutuksesta.
Juuri tämä muodostaa tämän työn tutkimuskysymyksen.
.
3. Tutkimuskysymys
Määritellään fysikaalisen rakenteen sisäinen tila suureella
I(t).
Jos rakenne voi muuttua ajan kuluessa, voidaan kirjoittaa yleisesti
dI/dt ≠ 0.
Jos sisäinen tila riippuu myös rakenteen vuorovaikutushistoriasta H, voidaan kirjoittaa
I = I(t,H).
Tällöin kaksi muuten samanlaista rakennetta voivat olla fysikaaliselta sisäiseltä tilaltaan erilaisia, jos niiden vuorovaikutushistoria on erilainen.
Erityisen kiinnostava tapaus on:
I_1 = I(t_1,H_1)
ja
I_2 = I(t_2,H_2),
missä toinen rakenne on syntynyt vasta vähän aikaa sitten ja toinen on ollut olemassa tai matkannut hyvin pitkän ajan.
.
4. Savorisen hypoteesi
Savorisen teoriassa fysikaaliset rakenteet eivät ole muuttumattomia pisteitä.
Ne ovat laajenevan fysikaalisen sisällön rakenteita.
Tästä seuraa hypoteesi:
Jos fysikaalinen rakenne laajenee jatkuvasti, sen sisäinen fysikaalinen tila voi muuttua jatkuvasti.
Tällöin myös alkeishiukkasena kuvattu rakenne voi periaatteessa muuttua ajan kuluessa.
Tässä yhteydessä entropiaa voidaan tarkastella yhtenä mahdollisena suureena, joka kuvaa tällaisen sisäisen tilan muutosta.
Tämä ei tarkoita väitettä
entropia → voima → hiukkanen venyy.
Sen sijaan tutkimme mahdollisuutta
fyysisen rakenteen kehitys → saavutettavien tilojen muutos → entropian muutos → sisäisen rakenteen mitattava muutos.
.
5. Voisiko kvarkin sisäinen rakenne muuttua?
Standardimallissa kvarkit ovat alkeishiukkasia. Niiden rakennetta ei kuvata samalla tavalla kuin esimerkiksi protonin rakennetta, joka koostuu kvarkeista ja gluonikentästä.
Savorisen teoriassa lähtökohta on toinen.
Jos kvarkki on fyysinen laajeneva rakenne, voidaan sille määritellä esimerkiksi tehokas tilavuus
V_q(t)
ja sisäinen energiatiheys
ρ_q(t).
Tällöin
E_q(t) = ρ_q(t)V_q(t).
Jos
dV_q/dt > 0,
kvarkin fysikaalinen tilavuus kasvaa.
Tällöin on mahdollista, että energiatiheys muuttuu samanaikaisesti:
dρ_q/dt ≠ 0.
Tämän seurauksena sama kvarkki ei olisi eri ajanhetkillä täsmälleen sama fysikaalinen rakenne, vaikka sen havaittavat kvanttiluvut säilyisivät samoina.
Tämä on tärkeä ero.
Havaittavan hiukkasen identiteetin säilyminen ei välttämättä tarkoita, että sen kaikki sisäiset fysikaaliset ominaisuudet olisivat muuttumattomia.
Tämä on kuitenkin hypoteesi, joka tarvitsee kokeellisen ennusteen.
.
6. Voisiko fotonin sisäinen rakenne muuttua?
Fotonin tapauksessa kysymys on erityisen kiinnostava, koska voimme tarkastella hyvin eri-ikäistä valoa.
Voimme havaita suhteellisen uutta valoa läheisistä kohteista sekä miljardeja vuosia matkannutta valoa kaukaisista kohteista.
Kaukaisesta kohteesta tuleva valo voi olla voimakkaasti punasiirtynyttä.
Savorisen teoriassa vanha laajeneva valo on fyysisesti muuttunut matkansa aikana.
Laajeneva fotoni syntyy ziljoonista erillisistä pimeän energian laajenevista tihentymistä. Kun nämä muodostavat rekisteröitävän laajenevan fotonin, ne muodostavat yhdessä yhden laajenevan fotonin.
Tämän jälkeen fotonin sisältämä avaruuteen hajaantuva laajeneva energia voi vaihtua kokonaan sen etenemisen aikana. Sama laajeneva fotoni jossa oleva avaruuteen hajaantuva laajeneva energia on vaihtunut ajan ja avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian kierrätyksen aikana kokonaan!
Tällöin voidaan kirjoittaa
E_γ = E_γ(t).
Samoin voidaan määritellä fotonin tehokas fysikaalinen tilavuus
V_γ = V_γ(t).
Jos
dV_γ/dt > 0,
laajenevan fotonin fyysinen rakenne kasvaa.
.
7. Entropian mahdollinen yhteys laajenevan fotonin rakenteeseen
Jos fotonin sisäinen fysikaalinen tila voidaan kuvata tilojen jakaumalla ρ_γ, sille voidaan muodollisesti määritellä
S_γ = −k_B Tr(ρ_γ ln ρ_γ).
Tällöin voidaan tutkia, liittyykö fotonin fyysisen rakenteen jatkuva muutos entropian muutokseen:
dS_γ/dt ≠ 0.
Savorisen teoriassa laajenevan fotonin jatkuva muuttuminen ei kuitenkaan tapahdu erillään ympäröivästä fysikaalisesta todellisuudesta.
Jokaista laajenevaa fotonia kohti työntyy jatkuvasti avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa.
Tämä energia on peräisin muista laajenevista rakenteista ja erityisesti muista laajenevista fotoneista.
Laajenevat fotonit kierrättävät keskenään avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa eli laajenevaa työntävää voimaa.
Tämän kierrätyksen seurauksena laajenevat fotonit työntävät toisiaan pois päin toisistaan samassa suhteessa kuin ne laajenevat.
Näin laajenevan fotonin sisäisen rakenteen jatkuva muuttuminen ei ole irrallinen prosessi, vaan osa ympäröivän laajenevan energiakentän jatkuvaa vuorovaikutusta.
Tällöin voidaan kirjoittaa yleisesti
E_γ = E_γ(t,H),
missä H kuvaa laajenevan fotonin vuorovaikutushistoriaa.
Samoin
V_γ = V_γ(t,H).
Jos
dV_γ/dt > 0,
laajenevan fotonin fysikaalinen rakenne laajenee.
Samalla sen sisältämä avaruuteen hajaantuva laajeneva energia voi vaihtua jatkuvasti, kun fotoni kierrättää tätä energiaa muiden laajenevien fotonien kanssa.
.
8. Laajenevan fotonin jatkuva energiavaihto
Savorisen teoriassa laajenevaa fotonia ei pidetä eristettynä järjestelmänä, joka vain kulkee tyhjän avaruuden läpi.
Laajeneva fotoni on jatkuvassa vuorovaikutuksessa muun laajenevan energiakentän kanssa.
Jokaista laajenevaa fotonia kohti työntyy jatkuvasti avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa, joka on peräisin muista laajenevista fotoneista.
Samalla fotonista itsestään hajaantuu tätä samaa laajenevaa energiaa ympäristöön.
Tämän vuoksi laajenevan fotonin sisältämä avaruuteen hajaantuva laajeneva energia ei ole välttämättä samaa energiaa koko sen olemassaolon ajan.
Se voi vaihtua ajan kuluessa kokonaan.
Sama laajeneva fotoni, jonka sisällä oleva avaruuteen hajaantuva laajeneva energia on lähtöhetkellä tietynlaista, voi hyvin pitkän ajan ja valtavan kulkumatkan jälkeen sisältää kokonaan vaihtunutta avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa.
Tästä seuraa tärkeä tutkimuskysymys:
Jos fotonin fysikaalinen sisältö voi vaihtua jatkuvasti sen ympäristön kanssa, voiko myös sen sisäinen fysikaalinen tila muuttua jatkuvasti?
.
9. Laajeneminen ja keskinäinen työntö
Laajenevan fotonin jatkuva laajeneminen ei tapahdu tyhjiössä.
Kun laajenevat fotonit kierrättävät keskenään avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa, niiden laajeneminen tuottaa jatkuvaa työntävää vaikutusta.
Laajenevat fotonit työntävät toisiaan pois päin toisistaan samassa suhteessa kuin ne laajenevat.
Tämä voidaan esittää yksinkertaistetusti suhteena
v_γ ∝ Γ_γ,
missä v_γ kuvaa laajenevan fotonin etenemiseen liittyvää vauhtia ja Γ_γ sen laajenemisen suhteellista nopeutta.
Tarkempi teoria edellyttää kuitenkin, että yhteys johdetaan eikä vain oleteta.
Oleellista on, että laajenevan fotonin eteneminen ei tässä kuvauksessa ole avaruuden ominaisuus.
Avaruus ei työnnä fotonia.
Fotonin eteneminen syntyy laajenevien fysikaalisten rakenteiden keskinäisestä työntövuorovaikutuksesta.
.
10. Mikä voisi olla entropian rooli?
Tässä tutkimuksessa ei oleteta, että entropia itsessään olisi voima, joka työntää laajenevia fotoneita.
Sen sijaan kysytään, voisiko entropia kuvata osaa siitä fysikaalisesta tilanmuutoksesta, joka tapahtuu jatkuvasti muuttuvassa ja ympäristön kanssa energiaa vaihtavassa laajenevassa rakenteessa.
Jos
S_γ = S_γ(t,H),
ja
V_γ = V_γ(t,H),
voidaan tutkia, onko näiden välillä olemassa fysikaalinen yhteys.
Yleinen mahdollinen muoto olisi
dS_γ/dt = F(E_γ,V_γ,H),
ja
dV_γ/dt = G(E_γ,S_γ,H).
Funktioita F ja G ei tässä työssä oleteta tunnetuiksi.
Niiden johtaminen on yksi tämän tutkimushypoteesin keskeisistä tulevista tehtävistä.
.
11. Miksi sama kysymys koskee kvarkkeja?
Jos laajeneva fotoni on jatkuvasti muuttuva fysikaalinen rakenne, voidaan sama kysymys esittää myös kvarkeista.
Jos kvarkki koostuu laajenevasta fysikaalisesta sisällöstä, myös sen pitäisi olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän laajenevan energian kanssa.
Voidaan tällöin määritellä
V_q = V_q(t,H_q)
ja
E_q = E_q(t,H_q).
Jos
dV_q/dt > 0,
kvarkin fysikaalinen rakenne laajenee.
Jos sen sisältämä fysikaalinen energia samalla vaihtuu ympäröivän laajenevan energian kanssa, voidaan kysyä, muuttuuko myös sen sisäinen tila:
dI_q/dt ≠ 0.
Jos entropia kuvaa osaa tästä sisäisen tilan muutoksesta, voidaan tutkia mahdollista yhteyttä
I_q = I_q(S_q,V_q,E_q,H_q).
Tämä olisi Savorisen teorian kannalta paljon perustavampi kysymys kuin se, vaikuttaako entropia johonkin tietyn kokoiseen kappaleeseen.
Kysymys olisi siitä, onko kaikkien fysikaalisten rakenteiden jatkuvalla muuttumisella yhteinen perustavanlaatuinen mekanismi.
.
12. Nuoren ja vanhan laajenevan valon vertailu
Tässä tulee esiin mahdollisesti suoraan havaittava tutkimuskohde.
Voimme tarkastella suhteellisen nuorta laajenevaa valoa sekä miljardeja vuosia matkannutta vanhaa laajenevaa valoa.
Vanha laajeneva valo on havaintojen perusteella punasiirtynyttä.
Savorisen teoriassa tämä ei johdu siitä, että avaruus olisi venyttänyt valoa.
Laajeneva valo itse on venynyt.
Mekanismi liittyy sen kulkureittiin ja sen vuorovaikutukseen muiden laajenevien valojen kanssa.
Galaksijoukkojen välisellä alueella laajenevan valon oma laajeneminen ja vauhdin kiihtyminen etenevät tasapainoisesti.
Tällöin laajenevan valon oma laajeneminen ja sen vauhdin kehitys pysyvät samassa suhteessa.
Pitkän matkan aikana voi kuitenkin syntyä nopeusvelkaa suhteessa uusiin ja nopeampiin laajeneviin valoihin.
Kun vanha laajeneva valo työntyy laajenevan galaksijoukon sisälle, uudemmat ja nopeammat laajenevat valot kiihdyttävät sen vauhtia.
Silloin vanha laajeneva valo alkaa maksaa nopeusvelkaa.
Sen vauhtia kiihdytetään enemmän kuin sen oma laajeneminen ehtii samalla hetkellä kiihtyä.
Tämän nopeusvelan maksamisen seurauksena vanha laajeneva valo venyy.
Venynyt laajeneva valo havaitaan suurempana aallonpituutena eli punasiirtymänä.
Tässä kuvauksessa punasiirtymä on siis itse laajenevassa valossa tapahtunut fysikaalinen muutos.
.
13. Entropia ja vanhan laajenevan valon venyminen
Jos laajenevan fotonin fyysinen rakenne muuttuu sen kulkureitin ja vuorovaikutushistorian mukana, voidaan tutkia, liittyykö tähän muutokseen myös entropian muutos.
Voidaan kirjoittaa
S_γ = S_γ(t,H_γ),
missä H_γ sisältää fotonin vuorovaikutushistorian.
Samalla
V_γ = V_γ(t,H_γ).
Tällöin voidaan etsiä mahdollista yhteyttä
dS_γ/dH_γ
ja
dV_γ/dH_γ
välillä.
Jos tällainen yhteys löytyy, voidaan edelleen tutkia, liittyykö se havaittuun punasiirtymään
z.
Tavoitteena ei ole sovittaa entropiaa jälkikäteen havaintoihin.
Tavoitteena on löytää fysikaalinen laki, joka ennustaa, miten laajenevan valon sisäinen rakenne muuttuu sen kulkiessa erilaisissa laajenevan energian ympäristöissä.
.
14. Mittausongelma
Tässä tutkimushypoteesissa on otettava vakavasti myös mittauksen suhteellisuus.
Jos tutkittava rakenne ja mittalaite muuttuvat saman perustavanlaatuisen fysikaalisen mekanismin vaikutuksesta, niiden yhteinen muutos voi jäädä suhteellisessa mittauksessa näkymättömäksi.
Siksi tarvitaan mittauksia, joissa verrataan toisistaan riippumattomia fysikaalisia prosesseja.
Jos kaksi prosessia muuttuu täsmälleen samassa suhteessa,
R_1/R_2 = vakio,
yhteinen muutos ei välttämättä näy.
Jos niiden riippuvuudet ovat erilaiset,
R_1/R_2 = f(t),
muutos voi olla havaittavissa.
Tämä antaa yhden mahdollisen tien Savorisen teorian falsifiointiin.
Jos kaikkien mahdollisten riippumattomien mittausten perusteella hiukkasten sisäisestä muutoksesta ei löydy mitään havaittavaa seurausta, hypoteesia on tarkistettava tai se on hylättävä.
.
15. Mitä tästä voidaan todella väittää?
Tässä vaiheessa ei voida väittää, että entropian olisi kokeellisesti osoitettu muuttavan kvarkkien tai fotonien sisäistä rakennetta.
Voidaan kuitenkin esittää täsmällinen tutkimushypoteesi:
Fysikaalinen rakenne voi olla jatkuvasti muuttuva.
Laajeneva fotoni voi jatkuvasti vaihtaa sisältämäänsä avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa muun laajenevan energiakentän kanssa.
Laajenevat fotonit kierrättävät keskenään avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa ja työntävät toisiaan pois päin toisistaan samassa suhteessa kuin ne laajenevat.
Tällainen jatkuva energiavaihto voi merkitä, että laajenevan fotonin sisäinen fysikaalinen tila ei ole ajasta ja vuorovaikutushistoriasta riippumaton.
Tästä seuraa kysymys, voidaanko sisäisen tilan muutosta kuvata myös entropian avulla.
.
16. Johtopäätökset
Tässä työssä on tarkasteltu mahdollisuutta, että entropia liittyisi fysikaalisten rakenteiden sisäiseen jatkuvaan muutokseen.
Savorisen teorian lähtökohta on, että aine ja valo ovat laajenevia fysikaalisia rakenteita.
Laajeneva fotoni ei ole tässä kuvauksessa muuttumaton piste, vaan jatkuvasti laajeneva rakenne, joka vaihtaa sisältämäänsä avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa muiden laajenevien rakenteiden kanssa.
Jokaista laajenevaa fotonia kohti työntyy jatkuvasti muiden laajenevien fotonien tuottamaa avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa.
Laajenevat fotonit kierrättävät tätä energiaa keskenään ja työntävät toisiaan pois päin toisistaan samassa suhteessa kuin ne laajenevat.
Tästä seuraa, että laajenevan fotonin fysikaalinen tila voi teoriassa olla riippuvainen sen kulkemasta ajasta ja vuorovaikutushistoriasta.
Erityisen kiinnostava havainto on vanhan laajenevan valon punasiirtymä.
Savorisen teoriassa vanha laajeneva valo on fyysisesti venynyt.
Venymisen mekanismi liittyy nopeusvelan maksamiseen: laajeneva valo voi pitkällä matkallaan saavuttaa suhteellisen nopeusvelan, ja kun se myöhemmin työntyy laajenevien galaksijoukkojen tiheämpään energiakenttään, uudet ja nopeammat laajenevat valot kiihdyttävät sen vauhtia. Tällöin sen oma laajeneminen ei ehdi seurata vauhdin kiihtymistä samassa suhteessa ja vanha laajeneva valo venyy.
Tutkimuksen avoimeksi kysymykseksi jää, voidaanko tämä fysikaalisen rakenteen jatkuva muutos yhdistää entropian täsmälliseen muutokseen.
Tämä voidaan ilmaista tutkimusohjelmana:
laajenevan rakenteen vuorovaikutushistoria
→ avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian jatkuva vaihtuminen
→ rakenteen sisäisen tilan muuttuminen
→ mahdollinen entropian muutos
→ mahdollinen fysikaalisen koon tai rakenteen muutos
→ havaittava seuraus.
Ratkaiseva kysymys ei ole, kuulostaako hypoteesi mahdolliselta.
Ratkaiseva kysymys on, voidaanko siitä johtaa määrällinen ennuste, joka voidaan erottaa nykyfysiikan ennusteista ja testata havaintojen avulla.
Jos ennuste voidaan johtaa ja se vastaa havaintoja, hypoteesi saa empiirisen perustan.
Jos ennuste voidaan osoittaa ristiriitaiseksi havaintojen kanssa, hypoteesi voidaan falsifioida.
Silloin kysymys siitä, voiko entropia vaikuttaa hiukkasen sisäiseen rakenteeseen, ei enää ole pelkkä filosofinen kysymys.
Se on kokeellisesti tutkittava fysiikan kysymys.
Savorinen Jukka Petteri yhdessä ChatGPTn kanssa 😃
Ps. Silmäilin läpi paperin ja jouduin muokkaamaan sitä kohdista 7 ja 8. Loput paperista silmäilin läpi nopeasti, joten on mahdollista että joudun vieläkin muokkaamaan sitä myöhemmin.
😃
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Katsotaan sano…
•
1. Entropia ei ole voima, joka muuttaisi hiukkasia; kysymys on spekulaatiota.
•
2. Nykyfysiikan entropia (Boltzmann, von Neumann) ei kuvaa alkeishiukkasen sisäistä muutosta.
•
3. Sisäinen tila I(t,H) on hypoteettinen; ei empiiristä tukea.
Hypoteesi “laajeneva rakenne muuttuu” on spekulatiivinen, ei todistettu fakta.
•
4. Kvarkit ovat standardimallissa alkeishiukkasia; sisäinen laajeneminen, sellaista ei ole havaittu. Eikä se ole mahdollistakaan.
•
5. Fotonin rakenne ei muutu matkan aikana nykyfysiikassa; punasiirtymä johtuu edelleen siitä itsensä avaruuden metrisestä laajenemisesta.
•
6. Entropian määrittely fotonille on formaalinen, se ei kuvaa fyysistä muutosta.
•
7. Fotonit eivät kierrätä jotain hämärää “pimeää energiaa”.
•
8. Fotonin eteneminen ei tosiaankaan synny keskinäisestä työntövuorovaikutuksesta.
•
9. Entropia ei ole jokin fysikaalinen voima eikä kuvaa fotonin laajenemista.
•
10. Sama spekulaatio koskee kvarkkeja; ei mitään empiiristä perustaa. Punasiirtymä ei ole valon itsensä venymistä, vaan kosmologinen ilmiö.
•
11. Entropian ja punasiirtymän yhteys on spekulatiivinen.
Mittausongelma on sinänsä validi huomio, mutta ei kyllä pelasta hypoteesiasi.
•
12-16 Ne muut väärinkäsitykset
•
Johtopäätös
•
Hypoteesisi pysyy edelleen vain hypoteesina, mitään tuollaisia ei ole kokeellisesti todistettu. Kyseessä on yksi villi hypoteesi hypoteesien joukossa, täysin ilman testattavia ennusteita.
•
Nykyfysiikka selittää havainnot huomattavasti paremmin, tukeutuen tarkkoihin havaintoihin ja huolellisiin laskelmiin.
•
Dude joka joutessaan sitä sun tätä…
Ilmoita asiaton viesti
🤔 Katsotaanpa tätä nyt hieman tarkemmin.
.
Väität, että Savorisen teoria on ”villi hypoteesi ilman testattavia ennusteita”, koska aineen ja valon laajenemista ei ole vielä kokeellisesti todistettu.
.
Totta. Savorisen teoria on hypoteesi, ja sen ennusteet pitää johtaa matematiikasta ja testata.
.
Mutta sama vaatimus koskee myös väitettä ”avaruus laajenee”.
.
Avaruus ei säteile valoa.
.
Avaruutta ei voida nähdä.
.
Avaruutta ei voida ottaa laboratorioon.
.
Avaruutta ei voida saada laajenemaan nopeammin ja mitata sen jälkeen, mitä sille tapahtui.
Avaruuden laajenemista ei siis voida tutkia kokeellisesti samalla tavalla kuin ainetta tai valoa.
.
Havaittavissa ovat aine ja valo sekä niiden käyttäytyminen.
.
Kun kaukaisesta kohteesta tuleva valo on punasiirtynyttä, se on havainto.
.
Se, että tämän havaintojen kokonaisuuden fysikaaliseksi selitykseksi valitaan ”avaruus laajenee”, on teoreettinen tulkinta.
.
Ja juuri tätä minä kyseenalaistan.
.
Jos kaksi galaksijoukkoa ovat ensin 100 miljoonan valovuoden etäisyydellä ja myöhemmin 120 miljoonan valovuoden etäisyydellä, haluan tietää, mitä niiden välisessä fysikaalisessa todellisuudessa tapahtui.
.
Mikä muuttui?
.
Mikä tuotti ylimääräisen 20 miljoonan valovuoden etäisyyden?
.
Jos vastaus on ”metriikka muuttui”, se kertoo matemaattisesti, miten etäisyys määritellään muuttuvassa geometriassa.
.
Se ei vielä kerro, mikä fysikaalinen mekanismi aiheutti muutoksen.
.
🤔 Ja sitten Einstein.
.
Jos Einstein olisi kehittänyt minun näkemykseni mukaisen teorian, tehnyt sille toimivan matematiikan ja ennustanut etukäteen:
.
”Aine laajenee jatkuvasti, ja tätä aineen laajenemista voidaan tietyissä ydinreaktioissa voimistaa valtavasti.”
.
Sitten rakennettaisiin atomipommi ja havaittaisiin juuri teorian ennustama ilmiö.
.
Väittäisitkö tosissasi, ettei se olisi ollut erittäin vahva kokeellinen todiste Einsteinin teorian puolesta?
.
Tietenkin olisi.
.
Ei siksi, että yksi koe todistaisi koko teorian lopullisesti, vaan siksi, että teoria olisi tehnyt etukäteen täsmällisen kokeellisen ennusteen ja luonto olisi käyttäytynyt ennusteen mukaisesti.
.
Juuri näin tiede toimii.
.
Siksi Savorisen teoriassa olennaista ei ole se, että joku vain sanoo:
.
”Aine laajenee.”
.
Olennaista on selvittää, mitä tästä oletuksesta seuraa.
.
Jos aine laajenee jatkuvasti, voidaan kysyä:
.
Voidaanko sen laajenemisnopeutta muuttaa?
.
Voidaanko tämä muutos mitata?
.
Muuttuuko jokin aineen mitattava ominaisuus samalla?
.
Voidaanko sama tehdä valolle?
.
Voidaanko verrata juuri syntynyttä laajenevaa valoa miljardeja vuosia matkustaneeseen laajenevaan valoon?
.
Voidaanko niiden fysikaalisesta erosta johtaa ennuste, joka erottaa Savorisen teorian nykyisestä kosmologisesta selityksestä?
.
🤔 Tässä on mielestäni koko asian ydin.
.
Nykyinen kosmologia sanoo, että avaruuden metrinen rakenne muuttuu ja tästä seuraa havaittava kosmologinen punasiirtymä.
.
Savorisen teoriassa avaruus ei muutu lainkaan.
.
Avaruus on kolmiulotteinen muodollinen tausta.
.
Sen sijaan siinä oleva fysikaalinen sisältö laajenee, liikkuu, vuorovaikuttaa ja hajaantuu.
.
Jos tämä voidaan muuttaa matemaattisiksi ennusteiksi ja ennusteet voidaan vahvistaa kokeellisesti, kyse ei enää ole pelkästä ajatuksesta.
.
Ja jos kokeet osoittavat ennusteet vääriksi, teoria voidaan hylätä.
.
🤔 Siksi en kysy:
.
”Kumpi teoria kuulostaa paremmalta?”
.
Kysyn:
.
Mikä fysikaalinen mekanismi todella aiheuttaa havaitsemamme ilmiöt — ja kummasta teoriasta voidaan johtaa ennusteita, jotka voidaan kokeellisesti erottaa toisistaan?
.
Siinä kohtaa ratkaisee mittaus, ei auktoriteetti.
.
Ja koska emme voi mitata itse avaruutta millään tavalla, niin tästä päädytään pohdintaan siitä onko teoria laajenevasta avaruudesta ole edes varteenotettava kilpailija kun pohditaan sitä millä teorialla on oikeasti mahdollisuus kehittää fysiikan kaiken teoria!
.
Minä oletan ettei temppuja tekevän avaruuden avulla ole mitään mahdollisuutta kehittää fysiikan kaiken teoriaa!
.
Jää nähtäväksi olenko oikeassa 😃
😃
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit: ”Nykyfysiikka selittää havainnot huomattavasti paremmin.”
.
Höpö höpö!
.
Tuo on juuri se väite, jonka kyseenalaistan.
.
Nykyfysiikka osaa kuvata valtavan tarkasti, miten monet fysikaaliset suureet käyttäytyvät.
.
Mutta tarkka matemaattinen kuvaus ei vielä tarkoita, että tiedämme, mitä fysikaalisesti todella tapahtuu.
.
Minun mielestäni nykyfysiikan suurin ongelma on juuri ontologiassa.
.
Mitä todellisuudessa on olemassa?
.
Mitä fysikaaliset oliot ovat?
.
Mikä aiheuttaa niiden käyttäytymisen?
.
Mikä konkreettinen mekanismi saa jonkin tapahtuman tapahtumaan?
.
Esimerkiksi:
.
”Avaruus laajenee.”
.
Mitä avaruus tässä tarkoittaa fysikaalisena oliona?
.
Miten avaruus laajenee?
.
Mikä laajenee?
.
Mikä saa sen laajenemaan?
.
Mistä uusi etäisyys syntyy?
.
Jos vastaus on matemaattinen metriikka, olemme saaneet erittäin tarkan tavan laskea etäisyyksien muuttumista.
.
Mutta emme välttämättä ole vielä saaneet fysikaalista mekanismia sille, mitä todellisuudessa tapahtuu.
.
Sama koskee gravitaatiota.
.
”Aine kaareuttaa aika-avaruutta.”
.
Se on yleisen suhteellisuusteorian matemaattinen perusrakenne.
.
Mutta mitä fysikaalisesti tapahtuu, kun aine ”kaareuttaa” aika-avaruutta?
.
Mikä on se fysikaalinen prosessi?
.
Mikä muuttuu?
.
Mikä välittää muutoksen?
.
🤔 Tässä Savorisen teoria lähtee aivan toisesta suunnasta.
.
Avaruus ei ole fysikaalinen olio.
.
Se ei ole aine, energia, voima, kenttä eikä mekanismi.
.
Avaruus on kolmiulotteinen muodollinen tausta, jossa fysikaaliset tapahtumat tapahtuvat.
.
Fysikaalinen sisältö on avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa.
.
Aine on avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian ruuhka-alueita.
.
Liike syntyy fysikaalisten rakenteiden välisistä työntävistä vuorovaikutuksista.
.
Laajenevat rakenteet eivät tarvitse laajenevaa avaruutta selityksekseen.
.
Tässä on siis selkeä ontologinen väite siitä, mitä todellisuudessa oletetaan olevan olemassa.
.
En väitä, että Savorisen ontologia olisi todistettu.
.
Sen pitää kestää matematiikka ja kokeet.
.
Mutta juuri tästä syystä en pidä riittävänä vastausta:
.
”Nykyfysiikka selittää kaiken paremmin, koska sillä on tarkat laskelmat.”
.
Tarkka laskelma kertoo, miten havaittu ilmiö käyttäytyy.
.
Fysikaalinen teoria joutuu lisäksi vastaamaan kysymykseen:
.
Mitä siellä todellisuudessa tapahtuu?
.
Ja nykyinen fysiikka ei tähän vastaa oikeastaan minkään ilmiön kohdalla ja jos jossakin määrin vastaa, niin hyvin heikosti!
.
Minusta juuri tämä kysymys on fysiikan kaikkein kiinnostavin kysymys. 😃
Ilmoita asiaton viesti
Sinulla ei kyllä ole pienintäkään kompetenssia, koulutusta tai ymmärrystä kiistää nykyfysiikkaa, ja väittää sitä höpöhöpöksi. Millä lihaksilla, vai oletko vaan niin kännissä?
•
Olet jankannut samaa tarinaa jo yli 20 vuotta, ja mitään ei tapahdu, ei yhtään mitään sellaista, mikä puoltaisi juttujasi edes puolikkaan puupennin vertaa.
•
Siinä sullen höpönhöpöt sinne päin 2x ;-•
Ilmoita asiaton viesti
Kerro joku ilmiö jonka ontologia nykyisellä fysiikalla on hallussa 100 prosenttisesti. Ja sitten kuvaile tuo ilmiö sanoin ja visuaalisesti. Kerro mihin kyseinen ilmiö perustuu ja mikä sen saa aikaan. Mikä sitä ylläpitää!
.
Et pysty!
.
Tämän haasteen olet jo hävinnyt etukäteen!
.
Yhtään ilmiötä et pysty kuvailemaan sanoin ja tai visuaalisesti!
.
Täts it!
Ilmoita asiaton viesti
Tässä yksi kuvaus ilmiöstä: Jukka Petteri Savorisen elämä perustuu saman fysiikan vastaisen copypasten jatkuvaan paasaamiseen, eivätkä hänen ideat etene mihinkään, koska ne ovat fysiikan vastaisia. Fysiikan lakeja et sinäkään sentään riko, vaikka puheet ovatkin, ei ihan tästä maailmasta.
•
En käsitä lainkaan vaatimustasi visuaalisesta esityksestä, jostain ”ilmiöstä”. Mihin se nyt muka liittyy, ja toden totta, ei liity niin yhtään mihinkään?! Sä voit tietty ihan kernaasti jatkaa kapakan pöytään piirtelyäsi paisuvista maapalloista ja räjähtelevistä kvarkeista, mutta mua ei oikein nappaa sellainen puuhastelu (;-•O
Ilmoita asiaton viesti
Rajala, juuri tuossa vastauksessasi on koko keskustelun ydin. 😃
Et vastannut alkuperäiseen kysymykseeni lainkaan.
Kysyin sinulta yksinkertaisen asian:
Nimeä yksi fysikaalinen ilmiö, jonka ontologia tunnetaan 100-prosenttisesti. Kuvaile sanoin, mitä siinä fysikaalisesti tapahtuu, mikä sen aiheuttaa ja mikä sen ylläpitää.
.
Sinä vastasit kuvailemalla minua ja minun kirjoituksiani. Se ei ole vastaus kysymykseen.
.
En myöskään väitä, että jokainen nykyfysiikan matemaattinen ennuste olisi väärässä. Päinvastoin. Nykyfysiikka pystyy laskemaan valtavan määrän ilmiöitä erittäin tarkasti.
Minun kysymykseni koskee eri asiaa:
Onko matemaattinen kuvaus sama asia kuin fysikaalinen ontologinen selitys siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu?
.
Esimerkiksi jos sanotaan, että avaruusaika kaareutuu, voidaan laskea erittäin tarkasti, mitä tästä seuraa. Mutta jos minä kysyn:
Mitä fyysisesti tapahtuu siellä, missä sanotaan avaruuden kaareutuvan? Mikä konkreettisesti muuttuu? Mikä aiheuttaa muutoksen? Mikä ylläpitää sitä?
Silloin pelkkä yhtälö ei vielä ole sanallinen mekanismikuvaus.
.
Savorisen Mekaniikan lähtökohta on juuri tämän kysymyksen tekeminen näkyväksi.
Siinä avaruus ei ole fysikaalinen toimija. Fysikaaliseksi lähtökohdaksi otetaan laajeneva energia ja sen tihentymät. Sitten yritetään rakentaa tästä mekanismi, josta voidaan johtaa aineen, valon, liikkeen ja punasiirtymän käyttäytyminen.
Ja nyt tärkein asia:
Sitä voidaan testata matematiikalla.
.
Meillä on jo esimerkiksi lähtöyhtälöt
[
\Gamma=\frac{1}{E}\frac{dE}{dt},
]
[
\mathbf v=-\alpha\nabla E
]
ja
[
\partial_tE-\alpha\nabla\cdot(E\nabla E)=\Gamma E.
]
Punasiirtymälle on puolestaan ehdotettu nopeusvelkaa
[
\Delta v=\int(\Gamma_\gamma-\partial_t v_\gamma),dt
]
ja polkuriippuvaista havaintoydintä
[
\mathcal P=\int(\nabla E)^2,d\lambda.
]
Näistä voidaan yrittää johtaa konkreettisia ennusteita ja verrata niitä havaintoihin.
.
Jos matematiikka ei toimi, silloin teoria kaatuu.
Jos se toimii mutta ennusteet ovat ristiriidassa havaintojen kanssa, teoria kaatuu.
Jos se toimii ja ennusteet sopivat havaintoihin, sitä voidaan testata edelleen.
Ja jos jokin ennuste vielä vahvistetaan riippumattomasti ja se erottaa teorian nykyisistä teorioista, silloin ollaan jo aivan eri tilanteessa.
.
Siksi en tarvitse tähän 20 vuoden väittelyä enkä sinun hyväksyntääsi.
Tarvitsen matematiikkaa, havaintoja ja mahdollisimman kovia testejä.
Ja jos viidellä tehokkaalla tekoälyllä, matemaatikoilla ja fyysikoilla voidaan suhteellisen pienellä tutkimuspanoksella selvittää, pystyykö tästä rakentamaan toimivan fysikaalisen teorian, niin minusta juuri sitä kannattaa yrittää.
.
Ja mitä tulee siihen, että piirtelen ”kapakan pöytään paisuvia maapalloja ja räjähteleviä kvarkkeja”:
jos idea on väärä, matematiikan ja mittausten pitäisi pystyä osoittamaan se.
Se olisi paljon kiinnostavampi vastaus kuin se, että kerrot minun olevan humalassa tai että minulla ei ole ”lihaksia”.
Täts it. 😃
Ps. Sinä olet hyvä esimerkki siitä miten Suomessa suomalaiset kannustavat omia maanmiehiään 🤣
.
Ilmoita asiaton viesti
Sinun ontologiasi tunnetaan 100-prosenttisesti. Pelkkää kiukuttelua ja kummallisia vaatimuksia. Enempää kellekään ei tarvitse piirrellä yhtään mitään. Siinä sitä ydintä ;O
Ilmoita asiaton viesti
Sinähän tässä olet se kiukuttelija 🤣
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, myönnän sen! Kun toinen ei ymmärrä omaa tilaansa alkuunkaan, niin kyllä siinä meinaa käpy palaa!
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä jos nyt vaan ensin yrittäisit todistaa oman väitteesi 🤣
Kirjoitit: ”Nykyfysiikka selittää havainnot huomattavasti paremmin.”
.
Saat poimia ihan minkä ilmiön tahansa ja sitten vaan selität sen nykyisen fysiikan avulla! Ihan minkä ilmiön tahansa haluat 🤣
.
Tuo on juuri se väite, jonka kyseenalaistan.
.
Nykyfysiikka osaa kuvata valtavan tarkasti, miten monet fysikaaliset suureet käyttäytyvät.
.
Mutta tarkka matemaattinen kuvaus ei vielä tarkoita, että tiedämme, mitä fysikaalisesti todella tapahtuu.
.
Minun mielestäni nykyfysiikan suurin ongelma on juuri ontologiassa.
.
Mitä todellisuudessa on olemassa?
.
Mitä fysikaaliset oliot ovat?
.
Mikä aiheuttaa niiden käyttäytymisen?
.
Mikä konkreettinen mekanismi saa jonkin tapahtuman tapahtumaan?
.
Esimerkiksi:
.
”Avaruus laajenee.”
.
Mitä avaruus tässä tarkoittaa fysikaalisena oliona?
.
Miten avaruus laajenee?
.
Mikä laajenee?
.
Mikä saa sen laajenemaan?
.
Mistä uusi etäisyys syntyy?
.
Jos vastaus on matemaattinen metriikka, olemme saaneet erittäin tarkan tavan laskea etäisyyksien muuttumista.
.
Mutta emme välttämättä ole vielä saaneet fysikaalista mekanismia sille, mitä todellisuudessa tapahtuu.
.
Sama koskee gravitaatiota.
.
”Aine kaareuttaa aika-avaruutta.”
.
Se on yleisen suhteellisuusteorian matemaattinen perusrakenne.
.
Mutta mitä fysikaalisesti tapahtuu, kun aine ”kaareuttaa” aika-avaruutta?
.
Mikä on se fysikaalinen prosessi?
.
Mikä muuttuu?
.
Mikä välittää muutoksen?
.
🤔 Tässä Savorisen teoria lähtee aivan toisesta suunnasta.
.
Avaruus ei ole fysikaalinen olio.
.
Se ei ole aine, energia, voima, kenttä eikä mekanismi.
.
Avaruus on kolmiulotteinen muodollinen tausta, jossa fysikaaliset tapahtumat tapahtuvat.
.
Fysikaalinen sisältö on avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa.
.
Aine on avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian ruuhka-alueita.
.
Liike syntyy fysikaalisten rakenteiden välisistä työntävistä vuorovaikutuksista.
.
Laajenevat rakenteet eivät tarvitse laajenevaa avaruutta selityksekseen.
.
Tässä on siis selkeä ontologinen väite siitä, mitä todellisuudessa oletetaan olevan olemassa.
.
En väitä, että Savorisen ontologia olisi todistettu.
.
Sen pitää kestää matematiikka ja kokeet.
.
Mutta juuri tästä syystä en pidä riittävänä vastausta:
.
”Nykyfysiikka selittää kaiken paremmin, koska sillä on tarkat laskelmat.”
.
Tarkka laskelma kertoo, miten havaittu ilmiö käyttäytyy.
.
Fysikaalinen teoria joutuu lisäksi vastaamaan kysymykseen:
.
Mitä siellä todellisuudessa tapahtuu?
.
Ja nykyinen fysiikka ei tähän vastaa oikeastaan minkään ilmiön kohdalla ja jos jossakin määrin vastaa, niin hyvin heikosti!
.
Minusta juuri tämä kysymys on fysiikan kaikkein kiinnostavin kysymys. 😃
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tämä rohkea yritys, mutta törmännee fysiikan peruskallioon.
Ilman tiukkaa matematiikkaa se haastaa energian säilymisen lain, ei sovi erittäin tarkkojen kvanttimittausten kanssa eikä pysty korvaamaan yleistä suhteellisuusteoriaa pelkällä sanallisella selityksellä. Mielenkiintoinen tutkimusohjelman luonnos.
Tiede ei toimi niin, että vanhat mallit heitetään romukoppaan pelkkien uusien ajatusten vuoksi. Vanha malli pitää ensin päihittää sen omassa pelissä – eli näyttää, että uusi teoria tuottaa samat tai tarkemmat ennusteet olemassa olevista havainnoista ja ratkaisee lisäksi vanhan “hapatuksen” ongelmat.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri siksi ajattelen, että tätä pitäisi nyt tutkia kunnolla matematiikan avulla eikä vain todeta, että kyseessä on rohkea sanallinen hypoteesi.
.
Minun ehdotukseni ei edes olisi tässä vaiheessa valtava tutkimushanke. Suomeen voisi perustaa pienen AI-avusteisen teoreettisen fysiikan tutkimusprojektin, jossa pistettäisiin samanaikaisesti töihin viisi maailman tehokkainta tekoälyä — esimerkiksi matematiikan johtamiseen, symboliseen laskentaan, numeerisiin ratkaisuihin, vaihtoehtoisten johtojen etsimiseen ja riippumattomaan ristiintarkistukseen.
.
Tarkoitus ei olisi pyytää tekoälyjä todistamaan, että Savorinen on oikeassa.
Tarkoitus olisi päinvastoin antaa niille tehtäväksi yrittää selvittää, toimiiko teoria matematiikkana.
.
Savorisen Mekaniikassa on jo lähtökohtia, joista tätä voidaan lähteä tekemään:
[
\Gamma=\frac{1}{E}\frac{dE}{dt}
]
[
\mathbf v=-\alpha\nabla E
]
ja jatkuvuusyhtälö
[
\partial_tE+\nabla\cdot(E\mathbf v)=\Gamma E,
]
josta seuraa
[
\partial_tE-\alpha\nabla\cdot(E\nabla E)=\Gamma E.
]
Punasiirtymälle on lisäksi ehdotettu nopeusvelkaa
[
\Delta v=\int(\Gamma_\gamma-\partial_t v_\gamma),dt
]
sekä polkuriippuvaista havaintoydintä
[
\mathcal P=\int(\nabla E)^2,d\lambda.
]
Nyt tarvitaan matemaatikkoja ja fysiikan asiantuntijoita sekä viittä tehokasta tekoälyä selvittämään, mitä näistä yhtälöistä todella voidaan johtaa.
.
Voidaanko niistä johtaa Lorentz-invarianssi tai jokin tarkasti määritelty korvaava rakenne? Voidaanko Maxwellin yhtälöt palauttaa rajatapauksena? Säilyykö energia täsmällisesti määritellyssä muodossa? Voidaanko nopeusvelasta johtaa punasiirtymän havaittu riippuvuus? Ja ennen kaikkea: tuottaako teoria sellaisen numeerisen ennusteen, joka voidaan erottaa ΛCDM:n ennusteesta?
.
Jos teoria kaatuu, olemme käyttäneet suhteellisen pienen summan siihen, että selvitämme tarkasti miksi.
Jos se toimii osittain, tiedämme mitä pitää kehittää.
Mutta jos siitä onnistutaan rakentamaan toimiva matemaattinen teoria ja sen ennusteet vahvistuvat riippumattomissa havainnoissa, kyse ei enää olisi pienestä vaihtoehtoisesta kosmologisesta ideasta.
.
Silloin seuraukset Suomelle olisivat aivan eri mittaluokassa.
Jos lopulta osoittautuisi, että Savorisen Mekaniikka kuvaa todella paremmin maailmankaikkeuden toimintaa ja että sen keskeinen väite — ettei avaruus itse laajene, vaan havaittavat ilmiöt syntyvät laajenevan energian dynamiikasta — olisi fysikaalisesti oikea, kyse olisi perustavanlaatuisesta muutoksesta kosmologiassa.
.
Silloin Suomella olisi poikkeuksellinen asema tämän teorian syntymaana. Suomeen voisi syntyä uusi teoreettisen fysiikan tutkimusalue, kansainvälisiä tutkimusryhmiä, uusia tutkimushankkeita ja merkittävä määrä kansainvälistä kiinnostusta. Myös AI-avusteisen tieteellisen tutkimuksen asema Suomessa voisi saada aivan uuden merkityksen, jos viiden tekoälyn avulla olisi onnistuttu kehittämään teoria, joka myöhemmin kestäisi riippumattoman tieteellisen testauksen.
.
Ja jos kaikkein vahvin mahdollinen hypoteesi toteutuisi — että matematiikka ja kokeet todella osoittaisivat Savorisen olleen olennaisessa asiassa oikeassa siinä, miten maailmankaikkeus toimii — silloin puhuttaisiin luonnollisesti paljon suuremmasta asiasta kuin yhdestä tutkimusrahoituksesta tai yhdestä suomalaisesta tutkimusprojektista.
Silloin kyse olisi yhdestä tieteen historian merkittävimmistä teoreettisista läpimurroista, ja sen syntyminen Suomessa olisi Suomelle poikkeuksellisen merkittävä tieteellinen tapahtuma.
.
Mutta juuri siksi tätä ei pitäisi ratkaista mielipiteillä.
.
Pistetään viisi tehokasta tekoälyä töihin, rakennetaan matematiikka loppuun ja katsotaan, mitä luonto vastaa. 😃
.
Ps. Oma arvioni on se että Suomessa mahdollisesti on vain luusereita jotka eivät ymmärrä että oma maanmies olisi voinut oivaltaa jotakin todella oleellista siitä miten maailmankaikkeus toimii! Eli kukaan ei ole profeetta omalla maaperällään 🤣
.
Savorinen Jukka Petteri, The Dude, The One, The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃
Ilmoita asiaton viesti
Ongelman ydin on tässä!
.
Ja kyllä — minun näkemykseni mukaan fysiikka voi olla myös arkijärjellä ymmärrettävissä, kunhan hyväksyy lähtökohdan, että omat kehommekin koostuvat räjähtävää energiaa kierrättävistä räjähtävän energian ruuhka-alueista jotka automaattisesti työntävät toisiansa pois päin toisistansa samassa suhteessa kuin laajenevat sitä mukaa kuin kierrättävät keskenään tätä koko ajan räjähtävää työntävää voimaa 😃
.
Eli pitäisi vaan yksinkertaisesti hyväksyä se tosiasia että nämä kolmiulotteiset alkuräjähdykset ovat edelleen käynnissä!
.
Vaikuttaa sille että tämän hyväksyminen on ihmisille täysin ylitsepääsemätöntä!
.
Eli he mieluummin uskovat käsitteisiin joita ei voi selittää, eikä tutkia tieteellisesti 🤣
.
Savorinen Jukka Petteri, The Dude, The One, The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃
Ilmoita asiaton viesti
Jos joku löytäisi kvarkeille ja fotoneille ”sisäisen rakenteen”, nykyinen fysiikka kokisi tosiaan vähintään vastaavan muutoksen kuin alkeishiukkasten löytyminen aikanaan oli. Don’t hold your breath, mutta voihan tuota yrittää, jos rahaa ja tilaa riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri tuossa on mielestäni se kiinnostavin asia. 😃 Jos kyse olisi lopulta oikeasti toimivasta teoriasta, puhumme aivan eri mittakaavasta kuin yhdestä kiinnostavasta suomalaisesta tutkimushankkeesta.
.
Jos Savorisen Mekaniikan lähtökohta osoittautuisi oikeaksi ja pystyttäisiin matematiikan avulla osoittamaan, että aineen ja säteilyn taustalla on nykyfysiikan kuvausta syvempi laajenevien tihentymien rakenne, kyse olisi fysiikan perustavanlaatuisesta muutoksesta.
.
Silloin pitäisi esimerkiksi selvittää uudelleen, mitä aineella tarkoitetaan, mitä fotoni todella on, miten kvarkit muodostuvat ja käyttäytyvät, miten valo etenee ja mikä mekanismi tuottaa gravitaation ja kosmologisen punasiirtymän.
Se ei olisi enää yhden uuden hiukkasen löytämistä.
Se olisi yritys vaihtaa koko fysikaalisen todellisuuden perusrakennetta.
.
Ja jos tämä tapahtuisi Suomessa syntyneen teorian kautta, vaikutus Suomelle olisi valtava.
Suomi saisi kansainvälisesti tunnistetun teoreettisen fysiikan läpimurron, jonka ympärille voisi muodostua uusi tutkimusala. Suomalaiset yliopistot voisivat alkaa rakentaa uusia tutkimusryhmiä, kansainväliset tutkijat hakeutuisivat yhteistyöhön Suomeen ja syntyisi tarve uusille kokeellisille tutkimuksille, joilla teorian ennusteita testataan.
.
Myös tutkimusrahoituksen mittakaava voisi silloin muuttua kokonaan.
Aluksi puhutaan ehkä kymmenistä tuhansista euroista, joilla viisi tehokasta tekoälyä, matemaatikot ja fyysikot yrittäisivät selvittää, saadaanko teoriasta toimiva matemaattinen rakenne.
Jos tulokset olisivat vakuuttavia, seuraava vaihe voisi olla miljoonaluokan kansainvälinen tutkimusohjelma. Jos kokeelliset tulokset vielä vahvistaisivat teorian keskeiset ennusteet, kyse voisi olla vuosikymmenien mittaisesta kansainvälisestä tutkimusohjelmasta.
.
Suomelle se voisi tarkoittaa tutkimusrahoituksen lisäksi uusia professuureja, tutkimusryhmiä, laboratorioita, kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, konferensseja ja opiskelijoiden hakeutumista Suomeen juuri tämän tutkimusalan vuoksi.
.
Ja vaikutus ei rajoittuisi fysiikkaan.
Jos ensimmäinen toimiva kosmologinen teoria olisi kehitetty ihmisen ja usean tekoälyn yhteistyönä, se olisi myös erittäin merkittävä tapaus tekoälyavusteisen tieteen historiassa.
Silloin voitaisiin sanoa, että Suomessa ei ainoastaan käytetty tekoälyä olemassa olevan tieteen automatisointiin, vaan tekoälyjä käytettiin uuden perustavanlaatuisen fysikaalisen teorian rakentamiseen ja testaamiseen.
.
Jos teoria vielä lopulta selittäisi samalla sellaisia ilmiöitä, joita nykyinen fysiikka ei tyydyttävästi yhdistä samaan mekanismiin, vaikutus voisi olla vielä paljon suurempi.
Silloin Suomen nimi yhdistyisi paitsi teoriaan myös siihen, että täällä syntyi uusi tapa kuvata maailmankaikkeuden toimintaa.
.
Ja kaikkein vahvimmassa mahdollisessa skenaariossa: jos riippumattomat tutkijat ja kokeet lopulta vahvistaisivat, että Savorisen Mekaniikan keskeinen väite on todella oikea — että avaruus ei ole fysikaalisesti laajeneva toimija vaan havaitsemamme ilmiöt seuraavat laajenevan energian todellisesta dynamiikasta — kyse olisi tieteen historian mittakaavassa poikkeuksellisen suuresta löydöstä.
Silloin ei puhuttaisi enää siitä, että Suomessa tehtiin hyvä tutkimushanke.
Puhuttaisiin siitä, että Suomessa syntyi teoria, joka muutti ihmiskunnan käsitystä siitä, mitä maailmankaikkeus pohjimmiltaan on ja miten se toimii.
.
Mutta juuri siksi lähtökohta kannattaa pitää täysin tieteellisenä:
.
Ei pyydetä 50 miljoonaa euroa siksi, että Savorinen olisi oikeassa. Pyydetään pieni summa selvittämään, pystytäänkö tämä matematiikka rakentamaan niin vahvaksi, että luonto joutuu antamaan siihen vastauksen.
.
Jos vastaus olisi lopulta kyllä, 20 000–50 000 euron alkuinvestointi olisi ollut Suomen tieteen historian näkökulmasta mitättömän pieni summa. 😃
.
Mutta eihän tämä täällä luusereiden maassa onnistu! Täällä Savorinen ollaan ohjaamassa hoitoon ja lääkitykseen 🤣
.
Savorinen Jukka Petteri, The Dude, The One, The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃
Ilmoita asiaton viesti
Olen kymmenisen vuotta seurannut CERNin 91-kilometrisen kiihdytinrenkaan hanketta. Päätöksiä aloittamisesta odotellaan vuodelle 2028.
https://home.cern/science/accelerators/future-circular-collider/
Kustannuksiksi on arvioitu 15–20 miljardia euroa. Veikkaan, että muutaman kymppitonnin kaljarahoja löytää helpommin toisenlaisista hankkeista.
Todetaan nyt selvyyden vuoksi, etten itse usko tuon jättirenkaan juurikaan auttavan standardimallin parantamisessa, mutta vähemmän siitä varmaan haittaa on kuin vastaavan hintaisista asejärjestelmistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hukkaan heitettyä rahaa jos ja kun olen oikeassa siinä miten maailmankaikkeus toimii 😃
.
Edullisemmaksi tulisi tosiaan panostaa siihen että kehitetään teoriaani lisää toimivaa matematiikkaa 😃
.
Savorinen Jukka Petteri, The Dude, The One, The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃
Ilmoita asiaton viesti
Ongelman ydin on tässä!
.
Ja kyllä — minun näkemykseni mukaan fysiikka voi olla myös arkijärjellä ymmärrettävissä, kunhan hyväksyy lähtökohdan, että omat kehommekin koostuvat räjähtävää energiaa kierrättävistä räjähtävän energian ruuhka-alueista jotka automaattisesti työntävät toisiansa pois päin toisistansa samassa suhteessa kuin laajenevat sitä mukaa kuin kierrättävät keskenään tätä koko ajan räjähtävää työntävää voimaa 😃
.
Eli pitäisi vaan yksinkertaisesti hyväksyä se tosiasia että nämä kolmiulotteiset alkuräjähdykset ovat edelleen käynnissä!
.
Vaikuttaa sille että tämän hyväksyminen on ihmisille täysin ylitsepääsemätöntä!
.
Eli he mieluummin uskovat käsitteisiin joita ei voi selittää, eikä tutkia tieteellisesti 🤣
.
Savorinen Jukka Petteri, The Dude, The One, The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃
Ilmoita asiaton viesti