Vilakoita silakoita ja järki-särkeä

Näkymä Lyypekinlaiturilta kauppatorille. Kuva: Juhani Korhonen

 

Helsingin Silakkamarkkinat vetelee viimeisiään ja päättyy huomenna, lauantaina 10.10. klo 16.

Kävin paikalla. Tulin ulos Vanhasta Kauppahallista, tähyilin Lyypekinlaiturilta syksyisen Stadin silhuettia ja olin lampsimassa leppoisaa tahtia Kauppatorille, kun iski désà vu: Tuolta silakkakauppiaalta ostin viimevuonna hyviä inkiväärisilakoita. Niitä ei ollut tänä vuonna, mutta ostin purkillisen katajanmarjoilla maustettuja.

 

Silakoita on moneen makuun, rosepippuria, katajanmarjaa, ym. Kuva: J. Korhonen

 

Paattinsa  perässä seisova mies sujautti silakkapurkin muovipussiin, ojensin kympin setelin, joka vuorostaan sujahti myyjän taskuun.  Torilla on kaikialla aina samanlainen mukava meininki – ehkä Barselonan, Napolin ja Palermon toreilla ja kalasatamissa on meidänkin mukavaa tunnelmaa rennonpaa – ainakin siellä on enemmän ääntä.  Torikaupassa  – niin meillä kuin siellä muualla –  toteutua torikauppan ikiaikainen etuus: Mitään kuittia ei kaupasta tietenkään synny – seteli vain vaihtuu tuotteeseen.  Kätevää.

 

Silakoiden ohessa tarjolla on myös ”järki-särkeä”. Kuva: J. Korhonen

 

Torikauppiaan työ on omansa, siihen tarvitaan oikea asenne eikä se sovi kaikille; on noustava aamuyöstä noutamaan tuotteet, pystytettävä teltta, tehtävä töitä melkein joka aamu ympäri vuoden – ehkä jotkut pitävät talvella vapaata. Helpolla eivät kympit kasaudu torikauppiaan taskuun.

Helsingin Silakkamarkkinat on joka syksyinen mukava tapahtuma ja jo pitkä perinne.  Kalastajat saapuvat Kauppatorin rantaa Helsingin itäpuolelta ja lännen suunnalta aina Ahvenanmaalta saakka.

Helsingin syysmarkkinat muuttuivat silakkamarkkinoiksi 1892. Silakkamarkkinoiden suosio laski 1950-luvulta lähtien, mutta tapahtuma elvytettiin 1970-luvulla torikauppiaiden toimesta ja jatkuu nykyäänkin. Tunnelma markkinoilla on lupsakka heti, kauppiaat viettävät viikon Helsingissä, osa asuu paattinsa hytissä ja loppuviikosta jo näkyy että kotimatka on mieluisa.

 

Kauppatorin kesyt varikset napaavat aina osansa ihmisten antimista. Kuva: J. Korhonen

 

Nyt jääkaapissani olevan, katajanmarjoilla maustetun silakkapurkkini sisusta oli pyydetty Pyhtään vesillä, fileroitu, maustettu, purkitettu, kuljetettu kuunarilla kauppatorin laitaan.

Kalastaja seisoskeli paattinsa perässä, tarkkaili ohikulkijoita ja teki kauppaa – ja ostamani silakkapurkki jatkoi maallista matkaansa kassissani aina kodin jääkaappiin, odottamaan nautinnollista herkkuhetkeä.

 

Stadin Silakkamarkkinat – Helsingin Baltic Herring Market 2026 – päättyy huomenna lauantaina 10.10. klo 16.

 

Juhani Korhonen
Sitoutumaton Vantaa

Ihmettelijä, kyselijä, muutama vastaus on löytynyt ...

Elämässä pärjäilee jo muutamalla sanalla ...
- jos ne ovat oikeita, lausuttu oikealla hetkellä,
oikeassa paikassa, oikealle henkilölle.

Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu