Miljardi euroa puolustuslainaa – kuka kertoo hinnan ja kotimaisen osuuden?

Suomi hakee miljardi euroa lainaa puolustukseen. Puolustusministeriön tiedote kertoo tarkasti, mitä sillä tavoitellaan. Se ei kerro, mitä laina maksaa, eikä sitä, kuinka suuri osa rahasta päätyy suomalaisille yrityksille.

Valtioneuvoston yleisistunto hyväksyi 24.9. Suomen osallistumisen EU:n SAFE-rahoitusvälineeseen ja valtuutti valtiovarainministeri Riikka Purran allekirjoittamaan lainasopimuksen. Puolustusministeriö kertoi asiasta 30.9. tiedotteella, jonka otsikon mukaan väline luo suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia Euroopan puolustusmarkkinoilla.

Luin tiedotteen huolella, koska se koskee kahta asiaa, joita seuraan tässä blogissa jatkuvasti: valtion velkaa ja kotimaisten yritysten asemaa. Kummankin kannalta tiedotteessa on aukko.

Tiedotteen keskeiset tiedot:

– EU tarjoaa jäsenmaille SAFE-välineen kautta lainarahoitusta yhteensä 150 miljardia. Rahoitus on kohdennettu yhteishankintoihin eurooppalaiselta tai ukrainalaiselta puolustusteollisuudelta. – Suomi hakee yhteensä 1 miljardi euroa lainarahoitusta vuosille 2026–2030. – Rahaa aiotaan käyttää kolmeen kohteeseen: ICEYEn valmistamiin Puolustusvoimien SAR-satelliitteihin, joiden hanke on jo toteutettu, monikansallisiin yhteishankintoihin maavoimien taistelukyvyn vahvistamiseksi sekä drooni- ja droonintorjuntakyvyn kehittämiseen yhdessä Ukrainan ja liittolaisten kanssa. – Puolustusministeri Häkkäsen mukaan Suomi pyrkii hyödyntämään EU-rahoituksen ”täysimääräisesti”. Hänen mukaansa SAFE on konkreettinen väline, jolla puolustusinvestointeja voi skaalata nopeammin kuin yksittäinen jäsenmaa yksin pystyisi. – Tiedotteen mukaan kotimaiselle teollisuudelle tärkein hyöty on tilausten kasvu suomalaisille puolustustuotteille kumppanimaista. Osallistuminen tuo suomalaisille hankkeille myös strategisen tunnustuksen EU:n puolustusteollisuuspolitiikassa.

Sitten se, mitä tiedotteessa ei ole. Siinä ei kerrota lainan korkoa. Siinä ei kerrota takaisinmaksuaikaa eikä lyhennysaikataulua. Siinä ei kerrota, kuinka suuri osa miljardista on tarkoitus tilata suomalaisilta yrityksiltä. Pk-yrityksiä ei mainita kertaakaan.

Korostan, että puhun siitä, mitä tiedotteessa kerrotaan. En väitä, ettei näitä tietoja olisi olemassa. Lainasopimuksella on ehtonsa, ja ne kuuluvat julkiseen keskusteluun samalla tavalla kuin hyödytkin.

Laina on velkaa, vaikka sen myöntäjä on EU eikä pankki. Kirjoitin viime viikolla valtiovarainministeriön syksyn taloudellisesta katsauksesta. Sen mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna 4,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja pysyy noin 4,5 prosentissa vuosina 2027–2030. Velkasuhde nousee lähes 98 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

SAFE-laina osuu pitkälti samoille vuosille (2026–2030). Tiedotteesta ei käy ilmi, sisältyykö laina jo VM:n ennusteeseen vai tuleeko se sen päälle. En tiedä vastausta, enkä arvaa sitä. Kummassakin tapauksessa miljardi euroa maksetaan joskus takaisin, ja jollakin hinnalla.

Tässä on se ristiriita, joka minua tiedotteessa vaivaa. Se mittaa hyödyt: tilausten kasvun ja strategisen tunnustuksen. Kustannuksia se ei mittaa lainkaan. Yrittäjänä en voisi viedä pankkiin investointisuunnitelmaa, jossa on tuotot mutta ei rahoituskuluja. En usko, että kukaan pankinjohtaja hyväksyisi sellaista paperia.

Toinen aukko koskee kotimaista osuutta. Tiedote sanoo itse, että suomalaiselle teollisuudelle tärkein hyöty on tilausten kasvu. Jos näin on, tilausten määrä on juuri se luku, jolla hanketta pitää arvioida. Rahoitus on tiedotteen mukaan kohdennettu eurooppalaiselle tai ukrainalaiselle puolustusteollisuudelle. Suomalaiset yritykset kuuluvat siihen joukkoon, mutta niin kuuluvat kaikkien muidenkin jäsenmaiden yritykset. Tiedotteesta ei selviä, kuinka suuri osa Suomen omasta miljardista palaa suomalaisille tekijöille.

ICEYE on hyvä esimerkki siitä, miltä onnistunut kotimainen osuus näyttää. Satelliittihanke on kuitenkin tiedotteen mukaan jo toteutettu. Maavoimien yhteishankinnoista ja droonikyvyn kehittämisestä emme tiedä, kuka ne valmistaa. Ne ovat juuri niitä hankintoja, joissa kotimainen osuus vasta ratkeaa.

Rakennusalalla opin, ettei iso urakka itsestään tarkoita työtä pienille yrityksille. Se riippuu siitä, miten hankinta rakennetaan ja kuka sen ehdot kirjoittaa. Siksi kysyn pk-yrityksistä erikseen. En väitä, että ne jäisivät ulos. Totean, ettei niistä ole sanaakaan.

Myönnän rehellisesti, että tässä on paljon hyvää. Puolustusinvestoinnit ovat nykyisessä turvallisuustilanteessa perusteltuja, eikä niistä ole syytä tinkiä. Yhteisellä EU-välineellä voi saada aikaan sellaista, mihin yksittäinen pieni jäsenmaa ei yksin pystyisi, ja ministerin perustelu skaalaamisesta on ymmärrettävä. EU-laina voi myös olla edullisempi kuin valtion oma markkinalaina. Jos niin on, se on hyvä syy kertoa hinta ääneen. Ja ICEYE-satelliittien rahoittaminen on kotimaisen teollisuuden tukemista, jota pidän itse tärkeänä.

Tämä on minun tulkintani, ei ministeriön: velka on velkaa, vaikka sen tarkoitus olisi hyvä. Hyvä tarkoitus ei vapauta kertomasta hintaa. Päinvastoin, mitä perustellumpi hanke on, sitä helpompi sen hinta on esittää julkisesti. Kun valtion velkasuhde lähestyy sataa prosenttia, jokaisen uuden lainan pitää kestää sama kysymys: mitä se maksaa ja mitä sillä saadaan takaisin Suomeen.

Puolustusministeriö on kertonut, mitä Suomi saa. Seuraavaksi tarvitaan luvut siitä, mitä Suomi maksaa ja kenelle tilaukset menevät. Siksi esitän kolme kysymystä:

– Mikä on SAFE-lainan korko, takaisinmaksuaika ja lyhennysaikataulu? – Kuinka suuri osa miljardista tilataan suomalaisilta yrityksiltä, ja kuinka paljon siitä pk-yrityksiltä? – Sisältyykö laina jo VM:n syksyn ennusteeseen, vai nouseeko velkasuhde sen vuoksi vielä ennustettua korkeammaksi?

En kysy näitä vastustaakseni puolustusta. Kysyn, koska veronmaksaja ansaitsee nähdä saman laskelman kuin kuka tahansa lainanottaja. Näyttäkää se luku.

Lähteet

• Puolustusministeriö: Puolustusministeri Häkkänen: EU:n SAFE-rahoitusväline luo suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia Euroopan puolustusmarkkinoilla (30.9.2026) — https://defmin.fi/-/puolustusministeri-hakkanen-eu-n-safe-rahoitusvaline-luo-suomalaisille-yrityksille-uusia-mahdollisuuksia-euroopan-puolustusmarkkinoilla
• Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, syksy 2026 (21.9.2026) — https://vm.fi/taloudellinen-katsaus-syksy-2026