Puheenvuoro-blogit
Ketjureaktio osuu myös Suomeen – Uusi tilanne näkyy pian ruokakaupoissa
Eteläisessä Euroopassa asuvan silmiin kesän aikana osuneet lehtiotsikot siitä, miten Suomi voi hyötyä Keski- ja Etelä-Euroopan helleahdingosta ovat tuntuneet absurdeilta. On vaikea ajatella kenenkään hyötyvän siitä, että muun muassa Koch-instituutti arvioi helteiden olleen osasyy lähes 16 000 ihmisen kuolemaan tänä kesänä pelkästään Saksassa.
Nyt myös kansainvälisten ekonomistien laskelmat kertovat, että äärisäiden talouslasku osuu lujaa kaikkiin EU-maihin, myös Suomeen.
”Helleaallot aiheuttavat uuden alaspäin suuntautuvan riskin koko Euroopan kasvulle. Epämiellyttävä totuus on, että helleaallot ovat muuttuneet ’säätapahtumasta’ ’makromuuttujaksi’. Lämpömittarista on tullut taloutta ennakoiva indikaattori”, ING-pankin makrotutkimuksen johtaja Carsten Brzeski tiivisti tilanteen raportissaan jo kesäkuussa.
Italian keskuspankki laski pari vuotta sitten ilmaston lämpenemisen tarkoittavan pelkästään Italialle bruttokansantuotteen laskua, joka euroissa mitattuna vastaa kahta tai kolmea EU:n elvytyspakettia koko 2000-luvulla.
Euroopan keskuspankki EKP puolestaan arvioi, että helleaallot ja kuivuus voivat nostaa elintarvikkeiden hintoja noin 0,4–0,9 prosenttiyksikköä, ja tämä vaikutus todennäköisesti kaksinkertaistuu seuraavien 30 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa suoraan sitä, että myös suomalaiset asuntovelalliset maksavat jatkossa huomattavasti nykyistä korkeampia korkoja, kun EKP joutuu reagoimaan hintojen nousuun rahapolitiikalla.
Samaan aikaan kaikkien EU-maiden, myös Suomen, talouden liikkumavara on käytännössä jo käytetty loppuun. Tämä näkyy esimerkiksi valtionlainamarkkinoiden turbulenssina, joka on nostanut myös Suomen korkolaskua viime viikkoina reippaasti. Espanjalainen ekonomisti Daniel Lacalle puhuu jo uudesta velkakriisistä.
Eikä tässä vielä kaikki.
Arvostettu brittiläinen ajatuspaja Chatham House varoitti elokuussa, että kyseessä on myös turvallisuusuhka. Ajatuspajan mukaan esimerkiksi maastopalojen tahallinen sytyttäminen voi olla hybridisodankäynnin väline.
Konkreettisimmin tilanne näkyy jo pian suomalaisissa ruokakaupoissa ja Alkossa. Ennätyshelteiden aiheuttama kuivuus tarkoittaa nimittäin sitä, ettei riisiä, pastaa, tomaatteja, appelsiineja tai oliiviöljyä riitä vientiin asti.
Omalla kotiseudullani Collion viinialueella Pohjois-Italiassa myös ainakin kuohuviinin tuotanto jää tänä vuonna minimiin eikä viinisadon suhteen muutenkaan näytä hyvältä.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Suomikin on vaarallisella tiellä kun maatalouttamme ajetaan ihan tietoisesti alas ja omavaraisuutemme heikkenee päivä päivältä, eikä kukaan uskalla tehdä tuolle asialle mitään.
Muistutus miten meille EU:ta markkinoitiin, ja totuus onkin ollut sitten jotain ihan muuta.
”Äänestä lapsillesi tulevaisuus – kehotti puolestaan vaali-ilmoitus Kalevassa vaalipäivänä 6.10. 1994. EU-jäsenyys alentaa ruuan hintaa, tuo työtä ja luo turvaa, luvattiin. Lisäksi Suomen on mahdollisuus osallistua päätöksiin itsenäisenä, ilman painostusta miltään ilmansuunnalta, rummutti Eurooppalainen Suomi -kansanliikkeen mainos.”
https://www.kaleva.fi/eu-jasenyys-alentaa-ruuan-hintaa-tuo-tyota-ja-turv/1929887
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän EU on tuonutkin. Ilmastonmuutos ei ole erityisesti EUn aiheuttama.
Ilmoita asiaton viesti
EU on aiheuttanut monia huonoja asioita Suomelle. Ja jos väitetty ilmastonmuutos on totta, niin miten se liittyy siihen, että Suomen maataloutta ajetaan tietoisesti alas?
Ja miksi rikkaat sijoittajat ostavat kiinteistöjä meren rannalta jos kerran merenpinta jatkuvasti nousee?
Ilmoita asiaton viesti
”…Suomen maataloutta ajetaan tietoisesti alas”
Maataloutta tuetaan parilla miljardilla vuodessa, aika erikoinen tapa ajaa tietoisesti alas.
https://yle.fi/a/74-20216783
”Ja miksi rikkaat sijoittajat ostavat kiinteistöjä meren rannalta jos kerran merenpinta jatkuvasti nousee?”
Ennakoitu pinnannousu on 30-100 cm vuoteen 2100 mennessä. Kyllä siinä ajassa investointi on kuoletettu moneen kertaan. Vaikutus toistaiseksi näkyy lähinnä sellaisilla paikoilla, jotka ovat alttiita eroosiolle. Niissä jo vakuutuskustannusten nousu pitää sijoittajat loitolla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei vaikuta kovin tehokkaalta poliitikkojemme toiminta.
ChatGPT:
Kuinka monta maatilaa lopettaa Suomessa joka päivä nykyisin?
Nykyisellä vauhdilla puhutaan karkeasti noin 3 maatilasta päivässä.
Luken mukaan vuonna 2024 maatilojen määrä väheni 1 290 tilalla edellisvuodesta. Se tekee:
1 290 ÷ 365 ≈ 3,5 maatilaa päivässä.
Vuoden 2025 luvuksi MTK ilmoittaa noin 40 000 maatilaa, eli väheneminen on edelleen ollut noin 3 % vuodessa.
Eli jos asian ilmaisee arkisesti:
Suomesta katoaa nykyään keskimäärin noin yksi maatila 7 tunnin välein.
Tosin tämä on tilastollinen nettovähennys, ei tarkoita, että joka päivä täsmälleen 3–4 viljelijää lopettaisi. Tilamäärään vaikuttavat myös tilojen yhdistymiset ja muut rakenteelliset muutokset.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymyshän oli maataloudesta Suomessa eikä siitä, montako maatilaa täällä on. Maatilojen koko on ollut kasvussa kaiketi sadan vuoden ajan, mistä looginen seuraus on, että sama määrää ruokaa tuotetaan pienemmällä lukumäärällä maatiloja.
Ilmoita asiaton viesti
Ajetaan alas. Kuka ajaa Suomen maataloutta alas? Hallitusko? Onko Orpon hallitus siihenkin syyllinen?
EU tukee Suomen maataloutta. Vaikka se ei ehkä ansaitse sitä kun tuotteet huononevat koko ajan.
Ilmoita asiaton viesti
ChatGPT:
Kuinka monta maatilaa on Suomesta lakkautettu EU-jäsenyyden jälkeen?
Jos verrataan Suomen EU-jäsenyyden aloitusvuotta 1995 nykytilanteeseen, määrä on vähentynyt valtavasti.
1995: Suomessa oli noin 100 000 maatilaa. Luken aineistossa lähtöluku on noin 100 000.
2007: tiloja oli noin 66 800 – eli vuosina 1995–2007 oli hävinnyt noin 28 700 tilaa.
2015: tiloja oli noin 51 000.
2024: Luken mukaan 40 968 maatilaa.
2025: ennakkotiedon mukaan noin 39 900 maatilaa. MTK:n mukaan noin 40 000.
Eli kuinka monta on lopettanut?
Jos käytetään vuoden 1995 noin 100 000 tilaa ja vuoden 2025 noin 40 000 tilaa, voidaan sanoa, että:
noin 60 000 maatilaa on poistunut tilastollisesti Suomen maatilojen joukosta EU-jäsenyyden aikana.
Se tarkoittaa noin 60 prosentin vähenemistä 30 vuodessa.
Tässä on kuitenkin tärkeä tarkennus: ”60 000 maatilaa on lopettanut” ei ole aivan sama asia kuin 60 000 maatilaa olisi konkreettisesti lopettanut maatalouden EU:n vuoksi. Maatilojen määrä oli laskenut jo ennen EU-jäsenyyttäkin, ja tilastollinen maatilan määritelmä on muuttunut. Lisäksi tiloja on yhdistynyt ja tuotanto siirtynyt suuremmille tiloille. Luke itse kuvaa tätä pitkäksi rakennemuutokseksi.
Mutta mittakaava on joka tapauksessa kiistaton: vuoden 1995 jälkeen Suomen maatilojen määrä on pudonnut noin 100 000:sta 40 000:een.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen maatalous oli suuren murronsen edessä joka tapaukdessa. Meillä pli koko maa asutettuna ja valtavasyi todella pieniä tiloja.
On pelkkää fakskia poliittisraetoriikkaa syyttää EUta meidän omistarakennemuutoksista. Suorastaan hääpeämätöntä pripagandaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä tuo luja luottosi EU:hun johtuu? Ja mikä vika niissä pienissä tiloissa oli?
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeintä EUssa on että se ei ole Venäjä. Jos emme olisi EUssa venäjä olisi jo hyökännyt.
Ei pienissä tiloissa mitään vikaa ole. Sehän oli upea juttu että koko maa oli asutettu.
Niiden aika meni ohi kun taloudellinen perusta mureni.
Viimeiseksi pohjoismaista Suomi kaupungistui.
Ilmoita asiaton viesti
EU vaikuttaa joissain asioissa Euvostoliitolta.
Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen, mikä olisi hyöty ja motiivi?
EU-jäsenyys oli kohtalokas Suomen pienille tiloille.
Ilmoita asiaton viesti
Lapsellista höpö höpöä…..” euvostoliitto ”.
Venäjähän on tyyppiä valtaamassa kaikki naapurimaat jotka eivät ole EUssa tai prosessissa liityymään.
Ilmoita asiaton viesti
”On vaikea ajatella kenenkään hyötyvän…”
– Eipä ollut pohjaa positiiviselle ajattelulle tässä(kään) asiassa. Pieleen menee kuten aina muutenkin.
Ilmoita asiaton viesti
EU on nostanut ruuan pohjahintaa jo ennen helteitä.
Kolmella keinolla:
Tuonti kuriin
Panokset kuriin
Energia kalliiksi
Eli tarjonta on jo valmiiksi niukka ja kallis, vaikka sää olisi hyvä.
Ilmoita asiaton viesti