Datakeskukset elvyttävät kansatalouttamme lähinnä rakennusvaiheessa

Googlen suurista datakeskusinvestoinneista Suomeen on käyty paljon julkista keskustelua niiden varmistuttua. Google laittaa tietoteknistä rautarakennelmaa pystyyn Suomeen 13 miljardilla eurolla. Lisäksi moni muukin it-alan toimija on kaavaillut datakeskuksia Suomeen, kuten Facebook aikoo Iin alueelle.

Selvä asia mielestäni on se, että datakeskus investointi tuo Suomeen paljon rakennustyötä. Työvoimavaltaisen rakennusvaiheen aikaan todennäköisesti myös jotkut suomalaiset rakennusalan tavarantoimittajat alihankkijoina voivat saada tilauskirjat täyteen. Siksi juurikin suuren datakeskuksen rakennusvaiheessa voidaan puhua sen buustausvaikutuksesta kansantalouteemme, joka tulee näkymään myös valtiontalouden kirjanpidossa lisääntyvinä verotuottoina.

Lopulta kun suuri datakeskus toimii täydellä kapasiteetilla, se työllistää edelleen joitakin satoja henkilöitä, mutta verokertymä on enää hyvin pieni osa varsinkin valtiontalouteen. Datakeskuksen työvoiman asuinpaikkakunnasta riippuen voi datakeskuksen kotikunta saada sievoiset summat kunnallisverotuottoa ja näkisin tässä asiassa jo hieman vauhtisokeutta, kun kunnat ovat halunneet ilmeisesti haalia datakeskuksia veroeurojen toivossa omalle alueelleen.

Pääministeri Petteri Orpon myhäilykin datakeskusinvestointien suhteen voi olla ennenaikaista, vaikka kiistatta on selvä tosiasia, että datakeskuksen rakennusvaiheessa alijäämäinen valtiontalous saa jonkinlaista buustausta. Kansan piirissä datakeskusinvestoinnit tuskin saavat vankkumatonta tukea, vaikka investoinnit tuovat tuhansien miljoonien suorat verotuotot, vaikka tietotekninen rauta olisikin muualla valmistettua kuin Suomessa.

Sähkön hintakehitystä seurataan tarkasti suomalaisten piirissä jo nyt, mutta datakeskusten Suomi muuttaa tilanteen vieläkin herkemmäksi. Sähkön hinnassa on takuulla nousupainetta viiden vuoden aikajänteellä ja merkittävä osa nousupaineesta aiheutunee kyseisellä aikajänteellä toimintansa aloittavista datakeskuksista.

Johtopäätökseni on datakeskusten rakentamisesta Suomeen taloudellisessa mielessä, että ne elvyttävät kansantalouttamme lyhyellä aikavälillä, mutta datakeskusten pitkän aikajänteen merkittävä tuotto valtiolle verotilityksinä on kyllä täyttä humpuukia. Vaikuttaakin siltä, että edes Suomen poliittinen johtokopla ei enää usko meidän kansantaloutemme tulevaisuuteen, kun tällainen paniikki-investointiohjelma on pitänyt laittaa toimeen.

Jopa sadan datakeskuksen Suomi on kyllä hyvin lyhytnäköistä ajattelua päättäjiltä vai liekö sitten osin pakkorako myös ottaen huomioon globaalin voimatasapainon?