Puheenvuoro-blogit
Helsingin poliisilaitos ei ole kohdellut mielenosoituksina niitä yleisiä kokouksia, joista ei ole tehty ennakkoilmoitusta (Elokapina)
Helsingin poliisilaitoksen mukaan Elokapinaan liittyviä mielenosoituksia
määrättiin päättymään poliisin päätöksellä 26.5., 9.6., 10.6. ja 11.6.2025.
—
KANTELU: – – Kantelijat katsoivat kantelussaan, että Helsingin poliisilaitos menetteli lain vastaisesti kieltäytyessään antamasta heille kirjallisia hallintopäätöksiä neljän Elokapinan mielenosoituksen päättämisestä touko-kesäkuussa 2025.
Kantelun mukaan poliisi oli katsonut, että ainoastaan mielenosoituksen järjestäjällä on oikeus pyytää kirjallista päätöstä mielenosoituksen päättämisestä. Poliisilaitos oli katsonut, että jollei järjestäjää ole tiedossa, poliisilla ei olisi velvollisuutta tehdä kirjallista päätöstä eikä antaa sitä pyynnöstä kantelijoille.
Kantelussa arvostellaan myös sitä, että Helsingin poliisilaitos ei ole kohdellut mielenosoituksina niitä yleisiä kokouksia, joista ei ole tehty ennakkoilmoitusta, eikä tällä perusteella ole antanut hallintopäätöstä mielenosoituksen päättämisestä. – –
—
Ratkaisija: Oikeusasiamies Jari Råman
Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Anu Lempiäinen
—
POLIISI MENETTELI VIRHEELLISESTI KUN SE EI ANTANUT
HALLINTOLAIN MUKAISTA PÄÄTÖSTÄ MIELENOSOITUKSEN
PÄÄTTÄMISESTÄ
– – ”4 TOIMENPITEET
Koska Helsingin poliisilaitos ei ole katsonut menettelyssä olleen virhettä
muutoin kuin julkisuuslain 14 §:n menettelyiden osalta, katson ettei ole
tarkoituksenmukaista osoittaa moitearvostelua keneenkään yksittäiseen
asiassa toimineeseen virkamieheen.
Pidän Helsingin poliisilaitoksen menettelyä moitittavana siltä osin kuin sen
menettely on edellä kohdissa 3.2–3.6 esitetyin perustein ollut virheellistä
mielenosoituksen päättämistä koskevien päätösten
muutoksenhakukelpoisuuden, muotovaatimusten, sekä tiedoksiannon
kohteen ja tiedoksiantotavan osalta. Pidän tätä sitäkin vakavampana, kun
otan huomioon, että oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä on jo aiemmin
kiinnitetty poliisilaitoksen huomiota osiin näistä kysymyksistä.
Tässä tarkoituksessa lähetän päätökseni Helsingin poliisilaitokselle. Pyydän
poliisilaitosta myös ilmoittamaan 26.2.2027 mennessä päätökseni
mahdollisesti aiheuttamista toimista.
Lähetän päätökseni myös Poliisihallitukselle tiedoksi. Koska asia koskee
potentiaalisesti kaikkia poliisilaitoksia, pyydän Poliisihallitusta arvioimaan
mihin toimenpiteisiin päätökseni mahdollisesti antaa aihetta ja ilmoittamaan
niistä 26.2.2027 mennessä.
Totean vielä, että vastaava kysymys mielenosoituksen päättämistä
koskevan hallintopäätöksen kirjallisesta muodosta ja tiedoksiannosta on
ollut esillä jo aiemmissa Helsingin poliisilaitosta koskevissa
oikeusasiamiehen ratkaisuissa (EOAK/5998/2017 ja EOAK/8038/2023).
Koska samantyyppinen menettely on toistunut tästä huolimatta, pidän
erityisen tärkeänä, että Poliisihallitus pyytämäni arvioinnin yhteydessä
harkitsee, olisiko aihetta antaa poliisilaitoksille yhtenäistä, kirjallista
ohjeistusta mielenosoituksen päättämistä koskevien päätösten laatimisesta,
tiedoksiantamisesta ja tähän liittyvästä kirjaamiskäytännöstä.
—
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
–
AI-yhteenveto:
”Lain mukaan yleistä kokousta (kuten mielenosoitusta) on kohdeltava mielenosoituksena ja perusoikeutena, vaikka siitä ei olisi tehty ennakkoilmoitusta.
Suomen perustuslaissa turvattu kokoontumisvapaus ja Euroopan ihmisoikeussopimus suojaavat myös ennakkoon ilmoittamattomia sekä spontaaneja mielenosoituksia.
Kokoontumislain mukaan ulkona järjestettävästä yleisestä kokouksesta tulee tehdä ilmoitus poliisille vähintään 24 tuntia ennen sen alkua.
Lain 14 §:n mukaan myöhemminkin tai vasta paikan päällä tehty ilmoitus on kuitenkin pätevä, jos kokouksen järjestämisestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle.
Poliisilla ei siten ole oikeutta evätä mielenosoituksen perusoikeussuojaa pelkästään ennakkoilmoituksen puuttumisen tai laiminlyönnin vuoksi.
Oikeudelliset perusteet ja viranomaislinjaukset
• Kokoontumisvapaus ei vaadi lupaa:
Mielenosoituksen järjestäminen ei ole Suomessa lupamenettelyn alaista. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on ainoastaan mahdollistaa poliisin varautuminen ja liikenteenohjaus.
• Laillisuusvalvojien ja oikeuksien ratkaisut:
Eduskunnan oikeusasiamies ja tuomioistuimet ovat toistuvasti painottaneet Poliisin yleiset kokoukset ja mielenosoitukset -ohjeiden mukaisesti, että rauhanomainenkin ilmoittamaton mielenosoitus nauttii perusoikeussuojaa.
Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeus hylkäsi elokapinalaisten niskoittelusyytteitä perustellen, että poliisin hätäiset poistumiskäskyt tai neuvottelujen laiminlyönnit eivät olleet toimivallan rajoissa, sillä mielenosoittaminen on perusoikeus ilmoituksesta riippumatta.
• Poliisin puuttumiskynnys:
Poliisilla on oikeus puuttua mielenosoitukseen (esimerkiksi siirtää tai keskeyttää se) vain, jos siitä aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, olennaista lainvastaisuutta tai kohtuutonta haittaa ympäristölle – ei pelkän ilmoituksen puuttumisen vuoksi.
Helsingin poliisilaitos pyrkii käytännössä neuvottelemaan myös ilmoittamattomien mielenosoitusten (kuten Elokapinan yllätysten) järjestäjien kanssa paikan päällä, jotta mielenilmaus voitaisiin siirtää turvallisempaan paikkaan haittojen minimoimiseksi.
Mikäli mielenosoittajat kieltäytyvät yhteistyöstä ja aiheuttavat merkittävää haittaa (esimerkiksi sulkemalla pääväyliä pitkäksi aikaa), poliisi voi päättää mielenosoituksen, mutta silloinkin perusteena on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantuminen, ei itse ilmoittamatta jättäminen.
Haluatko tietää tarkemmin, millaisissa tilanteissa poliisilla on oikeus keskeyttää mielenosoitus, tai kiinnostaako sinua tuoreimmat oikeustapaukset aiheeseen liittyen?”
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä.” – –
Ilmoita asiaton viesti
–
AI-yhteenveto:
”Viittaat kahteen keskeiseen Eduskunnan oikeusasiamiehen (EOAK) ratkaisuun, jotka koskevat poliisin toimivaltaa, menettelytapoja ja päätöksentekoa mielenosoitusten (yleisten kokousten) yhteydessä.
Nämä ratkaisut ohjaavat perusoikeuksien (kokoontumisvapauden) ja yleisen järjestyksen välistä tasapainottelua sekä viranomaistoiminnan kirjaamisvaatimuksia:
1. EOAK/5998/2017:
Poliisin menettely Rautatientorin mielenosoitusten yhteydessä
Tämä vuonna 2019 annettu ratkaisu liittyi Helsingin Rautatientorilla vuonna 2017 järjestettyihin pitkäkestoisiin mielenosoituksiin (kuten Suomi maidan ja turvapaikanhakijoiden mielenosoitus).
• Keskeinen linjaus:
Oikeusasiamies otti kantaa mielenosoituksia koskevien poliisin määräysten ja päätösten muutoksenhakukelpoisuuteen.
• Ratkaisussa käsiteltiin laajasti sitä, milloin poliisin mielenosoittajille antamat käskyt (kuten leirin siirtomääräykset) ovat sellaisia hallintopäätöksiä, joista on annettava kirjallinen päätös ja valitusosoitus perusoikeuksien turvaamiseksi.
2. EOAK/8038/2023:
Poliisin menettely mielenosoituksessa (Itsenäisyyspäivä 2023)
Tämä marraskuussa 2024 annettu ratkaisu koski poliisin toimintaa Helsingin Töölöntorilla itsenäisyyspäivänä 2023, jossa poliisi hajotti ja esti Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen kulun.
• Keskeinen linjaus:
Oikeusasiamies kehoitti poliisia arvioimaan ja kehittämään toimintatapojaan mielenosoitustilanteissa.
• Ratkaisussa kritisoitiin puutteita kiinniottojen kirjaamisessa (päätöksentekijän on käytävä ilmi asiakirjoista) sekä vaadittiin tarkempaa perusoikeusmyönteistä harkintaa muun muassa tilanteissa, joissa yleisön turvallisuutta voidaan suojata esimerkiksi pysäyttämällä ympäröivä liikenne hetkeksi sen sijaan, että mielenosoittajia vastaan rynnätään voimakeinoin.
Miksi nämä nousevat esiin yhdessä?
Molempia ratkaisuja käytetään nykyään tärkeinä oikeudellisina suuntaviivoina tilanteissa, joissa arvioidaan poliisin velvollisuutta antaa hallintolain mukaisia kirjallisia päätöksiä mielenosoitusten päättämisestä tai rajoittamisesta – myös sellaisten mielenilmausten kohdalla, joista järjestäjät eivät ole tehneet lakisääteistä ennakkoilmoitusta.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä.” – –
Ilmoita asiaton viesti
–
AI-yhteenveto:
”Viranomaisen ei tarvitse antaa muutoksenhakukelpoista päätöstä eikä muutoksenhakuohjeita silloin, kun lainsäädäntö erikseen kieltää muutoksenhaun, tai kun kyseessä ei ole lopullinen hallintoasian ratkaisu.
Pääsääntöisesti hallintopäätökseen saa hakea muutosta, ja tällöin päätökseen on aina liitettävä joko oikaisuvaatimusohjeet tai valitusosoitus.
Jos muutoksenhaku on laissa kielletty, päätökseen on liitettävä ilmoitus muutoksenhakukiellosta.
Seuraavassa taulukossa esitellään tilanteet, joissa päätös ei ole muutoksenhakukelpoinen tai sille ei anneta varsinaisia muutoksenhakuohjeita (Tilanne/ Päätöstyyppi Miksi muutosta ei voi hakea / Mitä päätökseen liitetään?)
Valmistelutoimenpiteet ja täytäntöönpano:
Kyseessä ei ole lopullinen asiaratkaisu (esim. asian valmistelu tai päätöksen täytäntöönpano). Muutosta voi hakea vasta pääasiasta.
Lakisääteinen muutoksenhakukielto:
Erityislaissa on nimenomaisesti kielletty valittaminen (esim. tietyt vähäiset tai luonteeltaan sellaiset päätökset, joissa oikeusturva toteutuu muuten). Liitetään ilmoitus muutoksenhakukiellosta.
”Ei aiheuta toimenpiteitä” -ratkaisut:
Hallintokantelun tai yleisen kuntalaisaloitteen johdosta annettu ratkaisu, jossa todetaan, ettei asia anna aihetta toimenpiteisiin. Päätös ei muuta kenenkään oikeutta tai velvollisuutta.
Asia- tai kirjoitusvirheen korjaamisen hylkääminen:
Päätökseen, jolla viranomainen on hylännyt vaatimuksen asiavirheen korjaamisesta, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Sisäiset määräykset ja esitykset:
Viranomaisen sisäinen käsky, viraston sisäinen organisoituminen tai esitys toiselle viranomaiselle, joka ei kohdistu ulkopuoliseen asianosaiseen.
Mitä jos ohjeet puuttuvat virheellisesti?
Jos päätöksestä saisi lain mukaan valittaa, mutta viranomainen jättää ohjeet antamatta tai ilmoittaa virheellisesti muutoksenhakukiellosta, asianosainen ei menetä oikeuttaan hakea muutosta. Viranomaisen on tällöin pyynnöstä tai omasta aloitteestaan annettava uusi, lainmukainen valitusosoitus, ja valitusaika alkaa kulua vasta sen tiedoksiannosta.
Jos pohdit jotain tiettyä päätöstä, voit kertoa:
• Minkä viranomaisen tekemästä päätöksestä on kyse?
• Koskeeko päätös asian valmistelua vai lopullista ratkaisua?
Voin auttaa sinua selvittämään, kuuluuko kyseiseen päätökseen lakisääteinen muutoksenhakuoikeus.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä.”
Ilmoita asiaton viesti
Kenet kirjallinen päätös olisi tehnyt onnellisemmaksi?
Ilmoita asiaton viesti