Puheenvuoro-blogit
Olisiko perusteltua yhdistää datakeskuksista suunnitteilla oleva rekisteri YVA-menettelyssä olevien muiden hankkeiden kanssa?
AI:lle jättämäni kysymys: ”Olisiko perusteltua, kun nyt suunnitellaan datakeskuksista omaa rekisteriä, että se rekisteri yhdistettäisiin kaikkiin YVA-menettelyä hakevien hankkeiden rekisteröinnin kanssa?”
Ajatus datakeskusrekisterin ja YVA-menettelyä hakevien hankkeiden rekisteröinnin yhdistämisestä on hallinnollisesti ja tietovirtojen sujuvuuden kannalta erittäin perusteltu, mutta siihen liittyy myös merkittäviä toiminnallisia haasteita, jotka johtuvat rekistereiden erilaisista tarkoituksista. [1, 2]
—
Syksyllä 2026 annetun lakiesityksen mukaan datakeskusrekisterin ensisijainen tavoite on parantaa valtion tilannekuvaa sähköverkon kapasiteetista ja huoltovarmuudesta. YVA-menettelyssä puolestaan arvioidaan laajasti hankkeiden luonto-, maisema- ja sosiaalisia ympäristövaikutuksia. [1, 2, 3, 4]
–
Rekistereiden yhdistämisen puolesta ja vastaan voidaan esittää seuraavat keskeiset perusteet:
⚖️ Perustelut yhdistämisen puolesta (Edut)
—
- Kokonaisvaltainen tilannekuva ja ennakointi: Suomeen suunnitellaan tällä hetkellä jopa 145–198 uutta datakeskusta. Jos datakeskusten oma rekisteri keskustelisi suoraan YVA-rekisterin kanssa, viranomaiset näkisivät reaaliaikaisesti, mitkä sähköverkkoa ja huoltovarmuutta kuormittavat konesalihankkeet ovat etenemässä YVA-arviointiin ja millaisia alueellisia yhteisvaikutuksia niillä on. [1, 2, 3]
—
- Hallinnollinen keveys ja ”yhden luukun” periaate: Yhdistäminen tai tiivis integraatio sujuvoittaisi konesalioperaattoreiden byrokratiaa. Tiedot hankkeen koosta, sijainnista ja varavoimaratkaisuista voitaisiin syöttää samaan järjestelmään, josta sekä Huoltovarmuuskeskus (datakeskusrekisterin valvoja) että Lupa- ja valvontavirasto (YVA-yhteysviranomainen) saisivat tarvitsemansa tiedot. [1, 2, 3, 4]
—
- Avoimuus ja kansalaisten tiedonsaanti: YVA-prosessit vaativat laajaa julkista kuulemista. Datakeskusten tietoja yhdistämällä julkinen Datakeskushankkeiden kansallinen rekisteri tarjoaisi kansalaisille ja kunnille paremmat työkalut seurata hankkeiden ympäristö- ja aluevaikutuksia varhaisessa vaiheessa. [1, 2, 3]
—
⚠️ Perustelut yhdistämistä vastaan (Haasteet)
—
- Erilaiset kokorajojen kynnykset: Hallituksen esityksen mukaan datakeskusrekisteri koskee kaikkia vähintään 0,5 megawatin (MW) konesaleja. Sen sijaan lakisääteinen YVA-menettely koskee vain kaikkein järeimpiä hankkeita (kuten datakeskuksia, joiden varavoiman tai energiantuotannon teho ylittää 300 MW) tai joilla on muutoin merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Suuri osa rekisteröitävistä datakeskuksista ei siis koskaan päädy YVA-menettelyyn. [1, 2, 3, 4]
—
- Eri viranomaiset ja tavoitteet: Datakeskusrekisterin valvontaa ja tilannekuvaa on kaavailtu Huoltovarmuuskeskukselle (HVK), jonka intressi on energiaverkkojen toimivuudessa ja huoltovarmuudessa. YVA-rekisteriä pyörittää ympäristöhallinto (Lupa- ja valvontavirasto), joka keskittyy ekologisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Järjestelmien täydellinen sulauttaminen voisi hämärtää näitä kahta erilaista viranomaisroolia. [1, 2, 3, 4]
—
- Liikesalaisuudet vs. Julkisuusperiaate: YVA-asiakirjat ovat lakisääteisesti laajasti julkisia, jotta kansalaiset voivat ottaa kantaa hankkeisiin. Datakeskusrekisteri saattaa taas sisältää kriittiseen infrastruktuuriin ja huoltovarmuuteen liittyvää arkaluonteista teknistä tietoa, jota ei voida täysin avata yleisölle. [1, 2]
—
💡 Yhteenveto ja suositus
—
Täydellisen yhdistämisen sijaan perustelluin ratkaisu olisi rakentaa vahva digitaalinen rajapinta (integraatio) näiden kahden rekisterin välille.
—
Kun datakeskuksen teho ylittää tietyn kynnyksen, sen tiedot siirtyisivät automaattisesti taustalla YVA-esiseulontaan. Tämä säästäisi yritysten aikaa, mutta pitäisi huoltovarmuuden ja ympäristövalvonnan omina erillisinä asiantuntijaprosesseinaan.
Jatkokysymyksenä AI:lle:
—
”Kerro samassa yhteenvedossa datakeskusten YVA-menettelyn kokorajoista tai kynnysarvoista • kerro tästä samassa yhteenvedossa konesalioperaattorin ja viranomaisen/kuntapäättäjän näkökulmasta?
Tässä on laajennettu ja päivitetty kooste, johon on integroitu datakeskusten lakisääteiset kynnysarvot sekä eri osapuolten strategiset näkökulmat rekisterihankkeeseen.
—
📊 Datakeskusten YVA- ja rekisterikynnykset (Kokorajat)
—
Ehdotetun datakeskusrekisterilain ja YVA-lainsäädännön välillä vallitsee huomattava mittakaavaero, mikä tekee järjestelmien suorasta yhdistämisestä haastavaa: [1]
—
- Datakeskusrekisteri (0,5 MW+): Rekisteröintivelvollisuus koskee lähes kaikkia konesaleja, joiden IT- tai sähköteho saavuttaa 0,5 megawattia. Tämä kattaa myös pienemmät yritys- ja paikallisalueiden konesalit.
—
- YVA-menettely (300 MW+ polttoaineteho tai >200 ha hakkuut): Datakeskus itse ei kuluttajana laukaise automaattisesti YVA-menettelyä, vaan sen varavoimajärjestelmä. Jos varageneraattoreiden yhteenlaskettu polttoaineteho ylittää 300 megawattia, YVA on pakollinen. Lisäksi YVA-velvollisuus astuu voimaan, jos hankkeen tieltä poistetaan puustoa pysyvästi yli 200 hehtaarin yhtenäiseltä alueelta. [1, 2]
—
| Perusteet yhdistämisen puolesta (Edut)
|
Perusteet yhdistämistä vastaan (Haasteet) |
|---|---|
| Kokonaisvaltainen tilannekuva: Auttaa ennakoimaan sähköverkon kuormitusta ja Datakeskushankkeiden kansallisen rekisterin mukaan Suomessa vireillä olevien liki 200 hankkeen yhteisvaikutuksia aikaisessa vaiheessa. | Kokoerojen epäsuhta: 0,5 MW kynnys tuo rekisteriin satoja pieniä konesaleja, jotka eivät koskaan päädy raskaaseen YVA-prosessiin (kynnys 300 MW tai suuret aluerajaukset). |
| Yhden luukun periaate: Nopeuttaa tiedonvaihtoa, kun konesalioperaattori syöttää perustiedot (sijainti, teho, varavoima) vain kerran, ja ne päätyvät sekä Huoltovarmuuskeskukselle että Lupa- ja valvontavirastolle. | Roolien ja viranomaisten sekoittuminen: HVK valvoo huoltovarmuutta ja energiaverkkoja, kun taas Lupa- ja valvontavirasto valvoo ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. |
| Avoimuus ja valvonta: Julkisuus estää epäselvyydet maankäytössä ja aikatauluissa, jollaisia on nähty loppuvuodesta 2026 esimerkiksi Pohjois-Suomen suurissa esivalmisteluhakkuissa ennen YVA-päätöksiä. | Liikesalaisuudet vs. Julkisuus: YVA on täysin julkinen prosessi, kun taas datakeskusrekisteri sisältää kriittisen infrastruktuurin ja kyberturvallisuuden kannalta suojattavaa teknistä tietoa.
|
—
🌐 Sidosryhmien näkökulmat rekisteriuudistukseen
—
1. Konesalioperaattorin näkökulma
—
- Luvituksen ennakoitavuus: Täydellinen rekistereiden yhdistäminen herättää pelkoa byrokratian paisumisesta, jos pienen (esim. 1–5 MW) konesalin perustaminen hidastuu YVA-kytkösten vuoksi.
—
- Prosessien selkeys: Operaattoreille on kriittistä, että pelkkä ”rekisteröinti” ei muutu lupaprosessiksi. Syksyllä 2026 otsikoihin nousseet Googlen kaltaiset ennakkotapaukset – joissa työt keskeytettiin YVA-epäselvyyksien vuoksi – osoittavat, että selkeä ja integroitu tietovirta heti alkuvaiheessa säästäisi miljoonaluokan investoinnit kalliilta viivästyksiltä. [1, 2, 3]
—
- Tietoturva: Yritykset vaativat, että arkaluonteiset verkko- ja kapasiteettitiedot pidetään suojattuina, vaikka ympäristötiedot olisivatkin julkisia.
—
2. Viranomaisen ja kuntapäättäjän näkökulma
—
- Aluesuunnittelu ja kaavoitus: Kunnille rekisterien integrointi olisi merkittävä työkalu. Kun datakeskus hakee rekisteröintiä, kunta ja alueellinen Lupa- ja valvontavirasto näkisivät heti, vaatiiko hanke kaavamuutoksia, sähköaseman laajennuksia tai järeitä YVA-selvityksiä varavoiman takia.
—
- Ympäristö- ja resurssivalvonta: Päättäjät pystyvät paremmin vastaamaan heränneeseen kansalaiskeskusteluun datakeskusten sähkön- ja vedenkulutuksesta, jos heillä on käytössään yhdistetty data toiminnan todellisista vaikutuksista.
—
- Hukkalämmön hyödyntäminen: Yhdistetty tietokanta auttaa kuntia ja energiayhtiöitä tunnistamaan jo luvitusvaiheessa ne suuret konesalit, joiden lauhdelämpö voidaan kytkeä kaukolämpöverkkoon. [1, 2, 3, 4]
—
Suositus
—
Lopullisena johtopäätöksenä rekistereitä ei kannata sulauttaa yhdeksi ja samaksi tietokannaksi, koska niiden kynnysarvot (0,5 MW vs. 300 MW) ja julkisuusasteet ovat liian erilaiset. [1]
—
Sen sijaan älykäs digitaalinen taustarajapinta (API) on perustelluin ratkaisu. Kun operaattori tekee lakisääteisen ilmoituksen datakeskusrekisteriin, järjestelmä tarkistaa automaattisesti kynnysarvot: jos teho- tai pinta-alarajat ylittyvät, se luo automaattisen herätteen Lupa- ja valvontavirastolle YVA-tarpeen arvioimiseksi. Tämä takaa viranomaisille tilannekuvan ilman, että pienille konesaleille aiheutetaan turhaa byrokratiaa. [1, 2]
—
Jos haluat jatkaa aiheen käsittelyä, kerro minulle:
—
- Haluatko esimerkkejä siitä, miten Microsoftin tai Googlen kaltaiset jättihankkeet ovat Suomessa läpikäyneet YVA-menettelyn?
- Kiinnostaako sinua varavoiman ympäristölupien ja YVA-prosessien välinen tarkempi juridinen suhde?
- Haluatko syventyä hukkalämmön hyödyntämisen luvitukseen ja sen ohjauskeinoihin Suomessa?”
—
(”Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Jos tarvitset lainopillisia neuvoja, ota yhteyttä asiantuntijaan.”)
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
–
AI:lle jatkokysymyksenä:
”Olisiko perusteltua yhdistää datakeskuksista suunnitteilla oleva rekisteri, muiden YVA-menettelyssä olevien saman suppean alueen muioden y h t ä a i k a i s t e n YVA- hankkeiden kanssa?”
AI vastasi: ”Datakeskusrekisterin tietojen yhdistäminen tai ristiinajaminen muiden saman s u p p e a n a l u e e n y h t ä a i k a i s t e n YVA-hankkeiden kanssa on erittäin perusteltua, ja sitä puoltavat painavat juridiset sekä alueelliset syyt.
Erityisesti loppuvuoden 2026 keskusteluissa ja hankkeiden valvonnassa on korostunut tarve hallita teollisuushankkeiden yhteisvaikutuksia.
Täydellistä rekisterien sulauttamista ei kannata tehdä, mutta tietovirtojen alueellinen yhdistäminen paikkatietopohjaisesti (GIS) toisi merkittäviä hyötyjä.
⚖️ Perustelut alueelliselle yhdistämiselle
1. Yhteisvaikutusten arviointi (Kumulatiiviset vaikutukset)
YVA-lain mukaan hankkeen ympäristövaikutuksia ei saa arvioida erillään tyhjiössä, vaan on otettava huomioon yhteisvaikutukset muiden alueella jo olevien tai suunniteltujen hankkeiden kanssa.
• Jos samalle suppealle alueelle (esimerkiksi samaan teollisuuskylään tai kuntaan) suunnitellaan datakeskusta, akkutehdasta ja tuulivoimapuistoa, niiden yhteinen vedenkulutus, maankäyttö, hakkuutarpeet ja liikenne voivat ylittää alueen sietokynnyksen, vaikka yksittäinen datakeskus jäisi alle kriittisten rajojen.
2. Sähköverkon kapasiteetti ja liitännät
Kuten syksyllä 2026 annetussa hallituksen esityksessä todetaan, datakeskusrekisterin perustehtävä on sähköverkon tilannekuva.
• Datakeskus vaatii valtavasti sähkötehoa (usein satoja megawatteja).
Jos samalla alueella hakee YVA-menettelyä sähköntuotantohanke (esim. suuri aurinko- tai tuulivoimala) tai toinen suuri kuluttaja, viranomaisten on välttämätöntä nähdä nämä tiedot yhdessä, jotta kantaverkon (Fingrid) liityntäpisteitä ja uusia 400 kV voimalinjoja voidaan suunnitella koordinoidusti.
3. ”Ennakkovalmistelun” ja hakkuiden hallinta
Syksyllä 2026 laajaa julkista keskustelua herättäneet Googlen datakeskushankkeet osoittivat, mitä tapahtuu, kun maastotöitä ja laajamittaisia hakkuita aletaan tehdä metsälain perusteella ennen kuin alueellisten YVA-prosessien kokonaisuus on valmis. Rekisterien alueellinen yhdistäminen estäisi tilanteet, joissa viranomaisilta puuttuu kokonaiskuva siitä, kuinka paljon alueen luontoa tosiasiassa ollaan muuttamassa lyhyellä aikavälillä usean eri hankkeen toimesta.
4. Hukkalämmön ja kiertotalouden synergiaedut
Kun datakeskuksen rekisteritiedot yhdistetään muiden saman alueen laitosten (kuten kaukolämpöverkkojen, teollisuuslaitosten tai kasvihuoneiden) YVA- ja lupaprosesseihin, voidaan jo esisuunnitteluvaiheessa tunnistaa mahdollisuudet hukkalämmön hyödyntämiseen.
🛠️ Miten yhdistäminen tulisi käytännössä toteuttaa?
Järjestelmiä ei tule yhdistää hallinnollisesti (koska datakeskusrekisteriä valvoo Huoltovarmuuskeskus ja YVA-prosesseja ohjaa Lupa- ja valvontavirasto), vaan paikkatietopohjaisen rajapinnan kautta.
[Datakeskusrekisteri (HVK)] ──(Sijainti- ja tehotieto)──> [ Alueellinen kartta- ]
[ alusta (GIS) ] [ ”Kuuma piste” ]
[ -analyysi ]
• Paikkatietoalusta (GIS):
Molempien rekisterien datasta tulisi piirtyä automaattinen kooste viranomaisten (kuntapäättäjät, maakuntaliitot, Lupa- ja valvontavirasto) karttajärjestelmiin.
• Automaattinen hälytys:
Jos samalle postinumeroalueelle tai tietyn säteen sisälle rekisteröidään datakeskus (yli 0,5 MW) ja samaan aikaan vireillä on sähköaseman, voimalinjan tai muun teollisuuden YVA-menettely, järjestelmä varoittaa viranomaisia kumulatiivisista vaikutuksista.
💡 Tiivistetty vastaus
Kyllä, yhdistäminen alueellisesti ja ajallisesti on täysin perusteltua ja välttämätöntä.
Se on ainoa keino estää alueellisten sähköverkkojen ylikuormittuminen, hallita luontoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia ja tarjota kunnille reaaliaikainen työkalu teollisen murroksen ohjaamiseen.
Miten haluaisit jatkaa aiheen käsittelyä?
• Haluatko tietää lisää siitä, miten yhteisvaikutusten (kumulatiivisten vaikutusten) arviointi on juridisesti määritelty YVA-laissa?
• Kiinnostaako sinua, miten kuntien kaavoitus pystyy hyödyntämään tällaista suppean alueen hanketietoa?
• Haluatko esimerkin alueesta Suomessa, jossa useat yhtäaikaiset vihreän siirtymän hankkeet kuormittavat samaa seutua?
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Jos tarvitset lainopillisia neuvoja, ota yhteyttä asiantuntijaan.”
Ilmoita asiaton viesti
–
AI:lle vielä lopuksi kysymys:
”Haluan tietää lisää siitä, miten yhteisvaikutusten (kumulatiivisten vaikutusten) arviointi on juridisesti määritelty YVA-laissa?”
AI vastasi:
”Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (YVA-laki 252/2017) yhteisvaikutusten eli kumulatiivisten vaikutusten arviointi on juridisesti ehdoton vaatimus, ei pelkkä suositus.
Lainsäädäntö pakottaa tarkastelemaan hankkeita osana laajempaa ympäristökokonaisuutta, mikä estää tilanteet, joissa luontoa tai sähköverkkoa kuormitettaisiin ”pala palalta” ilman, että kukaan kantaisi vastuuta kokonaisuudesta.
YVA-laissa yhteisvaikutusten sääntely on jaettu kolmeen juridiseen pääkohtaan:
1. Vaikutusten määrittely (Lain 2 §)
YVA-lain määritelmäpykälässä säädetään, mitä ympäristövaikutuksella tarkoitetaan. Laki määrää, että arvioinnissa on otettava huomioon hankkeen suorien ja epäsuorien vaikutusten lisäksi yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että jos suppealle alueelle suunnitellaan esimerkiksi datakeskusta, sen vaikutuksia on arvioitava yhdessä alueelle samaan aikaan kaavailtujen muiden teollisuuslaitosten, voimalinjojen tai liikennejärjestelyjen kanssa.
2. YVA-menettelyn soveltaminen yksittäistapauksessa (Lain 11 §)
Tämä on juridisesti yksi merkittävimmistä kohdista, jos hanke itsessään jää alle lakisääteisten kokorajojen (kuten datakeskus, jonka varavoima alittaa 300 MW).
• Lupa- ja valvontavirasto (tai alueellinen yhteysviranomainen) voi tehdä yksittäispäätöksen YVA-menettelyn soveltamisesta, jos hanke todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä haittoja.
• Lain 11 §:ssä ja sen nojalla annetussa asetuksessa määrätään, että päätöstä tehtäessä on nimenomaisesti otettava huomioon hankkeen luonne ja kumulatiivisuus muiden hankkeiden kanssa.
• Esimerkki: Pienempikin konesalihanke voi joutua YVA-menettelyyn, jos se sijoittuu alueelle, jossa sähköverkko, vesistö tai maankäyttö on jo valmiiksi äärirajoilla muiden samanlaisten hankkeiden vuoksi.
3. Arviointiselostuksen sisältövaatimukset (Lain 19 §)
Kun YVA-menettely on käynnissä, hankkeesta vastaavan on laadittava YVA-selostus. Laki vaatii, että selostuksessa on esitettävä tiedot hankkeen ja muiden hyväksyttyjen tai suunniteltujen hankkeiden yhteisvaikutuksista.
• Käytännössä yrityksen on selvitettävä ja mallinnettava, mitä ympäristölle tapahtuu, kun sen oman hankkeen päästöt, melu, sähkönkulutus tai maankäyttö lasketaan yhteen naapuritonteille suunniteltujen toimintojen kanssa.
Juridiset haasteet käytännössä
Vaikka laki vaatii yhteisvaikutusten arviointia, sen toteuttamiseen liittyy kaksi suurta juridista kompastuskiveä, jotka puoltavat aiemmin mainittua digitaalista rekisterien yhdistämistä:
• Mitä tarkoittaa ”suunniteltu hanke”? Juridisesti on pitkään ollut epäselvää, kuinka varhaisessa vaiheessa olevat naapurihankkeet täytyy ottaa huomioon.
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan riittää, että toisesta hankkeesta on olemassa virallinen tieto, kuten vireillä oleva kaavoitus, jätetty lupahakemus tai oma käynnissä oleva YVA-menettely. Jos tietoja ei ole koottu yhteen rekisteriin, hankkeen toteuttajan on vaikea tietää muiden salassa valmisteltavista aikeista.
• Hankeosapuolten vastuu ja ”nopeusjärjestys”:
Jos alueen ympäristö kestää vain yhden datakeskuksen ja kaksi yritystä suunnittelee sellaista yhtä aikaa, laissa ei ole selkeää sääntöä sille, kumpi saa ”käyttää” alueen ympäristökapasiteetin.
Ensimmäisenä YVA-selostuksensa valmisteleva voi osoittaa yhteisvaikutusten olevan vielä hallittavia, jolloin jälkimmäinen hanke joutuu kantamaan juridisesti raskaamman taakan siitä, miten se sovittaa omat vaikutuksensa jo varattuun ympäristöön.
Miten haluat edetä tämän juridisen puolen tarkastelussa?
• Haluatko tietää, miten Korkein hallinto-oikeus (KHO) on linjannut yhteisvaikutusten puutteellisesta arvioinnista (eli milloin YVA on kumottu)?
• Kiinnostaako sinua katsoa tarkemmin, miten datakeskusrekisterin 0,5 MW raja auttaa viranomaisia juridisesti tunnistamaan nämä ”suunnitellut hankkeet” aiempaa aikaisemmin?
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Jos tarvitset lainopillisia neuvoja, ota yhteyttä asiantuntijaan.”
Ilmoita asiaton viesti
–
AI: – – ”Korkein hallinto-oikeus (KHO) on vakiintuneessa ratkaisukäytössään linjannut erittäin tiukasti, että yhteisvaikutusten laiminlyönti tai puutteellinen arviointi tekee YVA-menettelystä lainvastaisen, mikä johtaa hankkeen lupapäätöksen kumoamiseen.
KHO ei arvioi pelkkää YVA-selostusta erillisenä paperina, vaan se tutkii, onko hankkeen ympäristölupa tai kaava voitu myöntää laillisesti.
Jos YVA on ollut puutteellinen, KHO kumoaa myönnetyn luvan ja palauttaa asian takaisin viranomaiskäsittelyyn.
KHO:n oikeuskäytännöstä nousee esiin kolme keskeistä linjausta, jotka liittyvät suoraan suppean alueen samanaikaisiin hankkeisiin:
1. Hankkeiden keinotekoinen pilkkominen on kielletty (Salami-taktiikka)
Yksi yleisimmistä syistä lupien kumoamiseen on hankkeen jakaminen paperilla pienempiin osiin (nk. salami-taktiikka), jotta yksittäiset osat alittaisivat YVA-kynnyksen.
• Ennakkotapaus KHO:2016:106:
Tapauksessa yritys haki lupaa louhinta- ja murskaushankkeelle, joka jäi pinta-alaltaan alle pakollisen YVA-rajan.
Alueen välittömässä läheisyydessä toimi kuitenkin useita muita saman yrityksen tai muiden toimijoiden louhoksia.
KHO katsoi, että hankkeita oli arvioitava kokonaisuutena ja niiden yhteisvaikutukset oli otettava huomioon. Koska alueellista kumulatiivista vaikutusta (melu, pöly, liikenne) ei ollut arvioitu yhdessä, hanke määrättiin YVA-menettelyyn ja pelkkien osioiden luvat kumottian.
2. ”Ensimmäinen ehtii” -periaatteen murtuminen
KHO on linjannut, että pelkkä aikataulullinen etumatka ei vapauta yritystä naapurihankkeiden huomioimisesta, jos niistä on viranomaisella tieto.
• Oikeuskäytännössä on määritelty, että suunnitelluiksi hankkeiksi (jotka on laskettava mukaan yhteisvaikutuksiin) katsotaan kaikki sellaiset alueelliset hankkeet, joista on vireillä vähintään YVA-ohjelma, kaavamuutos tai lupahakemus. Jos toimija väittää YVA-selostuksessaan, ettei alueella ole muuta toimintaa, vaikka naapuritontin hankkeesta on jo julkinen tieto viranomaisella, KHO katsoo arvioinnin olevan juridisesti puutteellinen.
3. Esirakentamisen ja pääurakan erottaminen
KHO:n tuoreet ratkaisut korostavat myös sitä, milloin kyseessä on aidosti yksi yhtenäinen kokonaisuus.
• Ennakkotapaus KHO:2024:47: Tapauksessa suurta tekopohjavesihanketta oli yritetty lupaharkinnassa jakaa kahteen eri osaan. KHO katsoi, että intressivertailu ja vaikutukset oli arvioitu virheellisesti vain hankeosakohtaisesti, vaikka kyseessä oli yksi toiminnallinen kokonaisuus. Lupapäätös kumottiin.
• Kytkös datakeskuksiin:
Tämä liittyy suoraan loppuvuoden 2026 keskusteluihin. Jos datakeskuksen tieltä tehdään massiivisia esirakennustöitä ja metsänhakkuita (esim. erillisen maastoluvan tai metsälain nojalla) ennen kuin itse pääurakan (datakeskuksen ja sen 300 MW varavoimalan) YVA-menettely on valmis, otetaan suuri juridinen riski.
Jos KHO katsoo myöhemmin, että esityöt liittyivät kiinteästi YVA-velvollisesta hankkeesta aiheutuvaan kokonaisuuteen, prosessi voi kaatua laittomana.
💡 Miten tämä tukee esittämääsi rekisterien yhdistämistä?
KHO:n ankara linja osoittaa juuri sen, miksi paikkatietopohjainen, suppean alueen hankerekisteri on välttämätön:
Ilman viranomaisen ylläpitämää jaettua järjestelmää konesalioperaattori tai YVA-konsultti ei voi luotettavasti tietää, mitä muita vihreän siirtymän hankkeita samalle alueelle on parhaillaan suunnitteilla.
Jos yhteisvaikutukset jäävät tämän vuoksi arvioimatta, hanke altistuu valituskierteelle, ja KHO:n aiempien linjausten valossa lopputuloksena on lähes poikkeuksetta myönnettyjen lupien kumoaminen.
Tämän juridisen pohjan pohjalta voimme tarkastella seuraavaksi:
• Haluatko tietää, miten valitusoikeus jakautuu (eli kuka yleensä valittaa KHO:han näistä yhteisvaikutusten puutteista: järjestöt, naapurit vai viranomaiset)?
• Kiinnostaako sinua nähdä konkreettinen esimerkki siitä, miten sähköverkon liityntöjen puutteellinen arviointi on vaikuttanut hankkeiden läpimenoon?
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Jos tarvitset lainopillisia neuvoja, ota yhteyttä asiantuntijaan.”
Ilmoita asiaton viesti
–
Nykyisen YVA-lain (252/2017) mukaan yhteisvaikutukset muiden olemassa olevien ja/tai hyväksyttyjen hankkeiden kanssa ovat yksi keskeisistä lakisääteisistä kriteereistä, kun viranomainen päättää YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa.
Arvioitaessa hankkeen yhteisvaikutuksia (ns. kumulatiivisia vaikutuksia) nykylainsäädännön ja vakiintuneen oikeuskäytännön valossa tarkastellaan seuraavia kolmea pääkokonaisuutta:
1. Yhteisvaikutusten arviointikriteerit (YVA-laki liite 2)
Kun arvioidaan, synnyttääkö hanke yhdessä muiden hankkeiden kanssa niin merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, että se edellyttää YVA-menettelyä, kriteereinä käytetään:
• Muiden hankkeiden tila:
Huomioon otetaan alueen olemassa oleva toiminta sekä hyväksytyt hankkeet (esim. lainvoimaisen luvan saaneet tai kaavassa osoitetut hankkeet).
• Kuormituksen kasautuminen:
Arvioidaan, aiheuttaako useampi pieni hanke yhdessä samanlaista tai pahempaa haittaa (kuten melua, päästöjä vesistöön tai luontotyyppien pirstoutumista) kuin yksi suuri YVA-kynnyksen ylittävä hanke.
• Alueen herkkyys:
Yhteisvaikutusten merkittävyyttä peilataan alueen luonnonvarojen käyttöön, luonnon monimuotoisuuteen sekä alueella jo enudestaan vallitsevaan pilaantumisen tasoon.
2. Oikeudellinen erillisyys vs. tosiasiallinen yhteys
Kuten tapaus KHO:2016:106 osoittaa, yhteisvaikutusten arvioinnissa on tärkeää erottaa toisistaan keinotekoinen hankkeen pilkkominen ja toisistaan riippumattomat hankkeet:
• Ei automaattista YVA-velvollisuutta erillisille toimijoille:
Pelkästään se, että alueella on muita saman toimialan yrityksiä (kuten useita eri louhijoita), ei velvoita uutta erillistä toimijaa YVA-menettelyyn, jos hankkeilla ei ole keskinäistä toiminnallista tai taloudellista yhteyttä.
• Hankkeen pilkkomisen kielto:
Jos taas sama toimija (tai samaan konserniin kuuluva yhtiö) jakaa yhden suuren hankkeen useampaan pieneen osaan vain välttääkseen YVA-menettelyn kynnysarvot, viranomainen puuttuu tähän ja tarkastelee hanketta kokonaisuutena.
3. Vaikutusten arviointi vs. soveltamispäätös
Nykyisessä menettelyssä yhteisvaikutuksilla on kaksi eri roolia:
1. Harkintavaihe (Screening):
ELY-keskus käyttää yhteisvaikutuksia kriteerinä päättäessään, määrätäänkö lakisääteisen hankeluettelon ulkopuolinen hanke YVA-menettelyyn.
2. Arviointivaihe:
Jos hanke päätyy YVA-menettelyyn (joko suoraan lakisääteisen rajan tai ELY-keskuksen päätöksen vuoksi), hankkeesta vastaavan on lakisääteisesti arvioitava ja esitettävä hankkeen yhteisvaikutukset muiden toimintojen kanssa itse YVA-selostuksessa.
Jos haluat syventyä aiheeseen tarkemmin, voimme katsoa:
• Miten kumulatiivisia vaikutuksia arvioidaan käytännössä esimerkiksi tuulivoima- tai kaivoshankkeissa?
• Millaisia oikeussuojakeinoja tai valitusperusteita naapureilla on, jos yhteisvaikutuksia ei ole heidän mielestään huomioitu riittävästi?
Kerro, mikä näkökulma palvelee parhaiten tarpeitasi.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Jos tarvitset lainopillisia neuvoja, ota yhteyttä asiantuntijaan.”
Ilmoita asiaton viesti
—
Omana erityishuomiona, huomaathan tässä samassa yhteydessä alla olevan ”uutisen”:
”Kaivos- ja rikastamotoiminnalle uusi lupamääräysten tarkistamismenettely
ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 29.10.2026 13.48
Tyyppi:Tiedote
”Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jossa ehdotetaan ympäristönsuojelulakiin uutta lupamääräysten tarkistamismenettelyä kaivos- ja rikastamotoiminnalle.
Esitys mahdollistaisi, että lupamääräyksiä voitaisiin täsmentää vielä toiminnan alkamisen jälkeen toiminnan laajuuden ja vaikutusten täsmennyttyä.” – –
https://ym.fi/-/kaivos-ja-rikastamotoiminnalle-uusi-lupamaaraysten-tarkistamismenettely
Ilmoita asiaton viesti