Puheenvuoro-blogit
Taloyhtiöillä ei ole lakiin perustuvaa valtaa kieltää asukkaita käyttämästä parvekkeitaan; valta on vain rakennusvalvonnalla.
”Miksi en saa nyt käyttää parvekettani? Sehän on myös poistumistienä, jos talossamme syttyy tulipalo.”
(Kuvituskuva. Henkilö ei liity aiheeseen).
—
- – – ”Julkisivulevyiltä ei vaadita törmäystestiä, se on pieni harmaa alue”, [Otkesin asiantuntija] Kekki sanoo.
- Yksi turvallisuutta parantava ratkaisu taloyhtiöille voisi olla asennuttaa parvekkeille pelti tai pystysuuntainen pinnakaide, joka ottaa mahdollisen törmäyksen vastaan ennen sementtikuitulevyä.
- ”Levy voisi edelleen toimia julkisivulevynä, kun se ei ole törmäysuhan alla. Tällaiset voisivat olla ihan kustannustehokkaita ratkaisuja.” [Toni Kekki sanoo] – –
–
– –
Ks. ONNETTOMUUSUHKAILMOITUS:
Parvekekaiteiden sementtikuituiset levyt putoamissuojana eivät riitä suojaamaan putoamiselta
Onnettomuusuhkailmoitus. Onnettomuustutkintakeskus.
Onnettomuustutkintakeskus tutkii Helsingin Hietalahdessa 17.9.2025 sattunutta onnettomuutta, jossa henkilö kuoli, kun hän oli horjahtanut kerrostalon parvekekaiteen levyn läpi ja pudonnut parvekkeelta maahan. – –
—
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Kommentit (9)
Kommentoi
Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.Uutiset/Nostot
| Euroopan talous
Suomi tekee sen taas: Linja elintärkeissä neuvotteluissa on pahasti hakusessa, eikä siihen juuri nyt ole varaa
| Euromaat
Tutkija kuvailee korkojen nousua jo hälyttäväksi – Velka-ahdinko paisuu nyt hurjaa vauhtia
–
Uutinen
Julkaistu 24.9.2026
”Asuntokauppalaki uudistuu – asunnonostajien ja taloyhtiöiden suojaa vahvistetaan”
”Hallitus esittää asuntokauppalain uudistamista. Muutosten tavoitteena on vahvistaa asunnonostajien ja taloyhtiöiden suojaa sekä selkeyttää lain soveltamista. Muutosten ennakoidaan myös parantavan rakentamisen laatua ja vähentävän rakennusvirheitä.” – –
https://www.juridiikka.almainsights.fi/sis%C3%A4lt%C3%B6/74b889c41b4b48dfb6c58c6bd14e68b9
—
Ilmoita asiaton viesti
–
Ks. ”Asuntokauppalain uudistaminen” (OM101:00/2023 Säädösvalmistelu)
”Hankkeen tavoitteena on päivittää asuntokauppalaki ajantasaiseksi. Samassa yhteydessä selvitetään ja valmistellaan välttämättömät muutokset muuhun liitännäiseen lainsäädäntöön, kuten asuntomarkkinointiasetukseen.” – –
– – ”Erityisesti tarkastelutarpeita liittyy rakentamisvaiheessa myytävien huoneistojen ostajien suojaksi säädettyihin säännöksiin, jotka koskevat muun muassa rakentamisvaiheen ja sen jälkeisiä vakuuksia, perustajaosakkaan suorituskyvyttömyyden varalta asetettavaa vakuutta, ostajien oikeutta valita rakennustyön tarkkailija sekä konkurssitilanteita. T ä l l ä h e t k e l l ä r a k e n t a m i s v a i h e e n j a s e n j ä l k e i n e n v a k u u s v a p a u t u u t i e t y n m ä ä r ä a j a n k u l u t t u a a u t o m a a t t i s e s t i, j o s v a p a u t u m i s t a e i v a s t u s t e t a. Vastustamiset työllistävät muun muassa kuluttajariitalautakuntaa. On myös tilanteita, joissa suorituskyvyttömyysvakuutta ei ole asetettu, vaikka se olisi lain mukaan pitänyt asettaa.” – – (tekstin korostukset omia)
https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM101:00/2023
Ilmoita asiaton viesti
–
AI-yhteenveto:
Esimerkki asuntokauppalain soveltamisesta on tilanne, jossa uutta kerrostaloa rakentava perustajaosakas ajautuu konkurssiin ennen kuin rakennustyön vuositarkastus on tehty ja vakuudet on tarkoitettu vapautettaviksi.
Esimerkin tapahtumat
Asuntojen myynti: Rakennusliike (perustajaosakas) myy uuden Asunto Oy Puistola -nimisen kohteen asunnot ostajille rakennusvaiheessa (ennakkorakentamisena).
Vakuudet:
Laki vaatii perustajaosakasta asettamaan vakuuden ostajien suojaksi rakentamisen ajaksi ja sen jälkeen. Tässä tapauksessa vakuus on asetettu pankkitakauksena.
Konkurssi:
Kesken takuuajan rakennusliike menee konkurssiin. Talossa havaitaan merkittäviä vesivahinkoja ja puutteita julkisivussa.
Vakuuden vapautumisen uhka:
Määräaika vakuuden automaattiselle vapautumiselle on umpeutumassa. Ostajat huomaavat, että jos kukaan ei vastusta vapautumista, pankki palauttaa rahat konkurssipesälle tai vapauttaa vakuuden, eikä virheitä ehditä korjata ostajien lukuun.
Miten tilanne etenee lain mukaan?
Vastustaminen:
Ostajien on vastustettava vakuuden vapautumista kirjallisesti ennen määräajan päättymistä, koska rakennusliike on kykenemätön hoitamaan korjauksia (suorituskyvyttömyys).
Riita ja viivästys:
Koska vakuuden vapauttamista vastustetaan, asia voi siirtyä käsiteltäväksi esimerkiksi kuluttajariitalautakuntaan tai tuomioistuimeen, mikä työllistää viranomaisia.
Ongelma ilman vakuutta:
Jos kyseessä olisi tilanne, jossa perustajaosakas on laiminlyönyt suorituskyvyttömyysvakuuden asettamisen kokonaan (vaikka laki niin vaatisi), ostajat ovat vaikeassa tilanteessa konkurssin sattuessa, koska taloudellista turvaverkkoa ei olekaan heti saatavilla.
Haluatko, että tarkennan, miten rakennustyön tarkkailija valitaan tällaisessa rakennusvaiheen tilanteessa tai miten vakuuden vapauttamista vastustetaan käytännössä? Tekoäly voi tehdä virheitä, joten tarkista aina sen vastaukset”
Ilmoita asiaton viesti
–
AI:lle: ”Miten rakennustyön tarkkailija valitaan tällaisessa rakennusvaiheen tilanteessa tai miten vakuuden vapauttamista vastustetaan käytännössä?”
Asuntokauppalain mukaisessa uudiskohteen rakennusvaiheessa nämä kaksi asiaa – tarkkailijan valinta ja vakuuden vapauttamisen vastustaminen – hoituvat käytännössä seuraavilla tavoilla:
1. Rakennustyön tarkkailijan valinta
Rakennustyön tarkkailija on osakkeenostajien oma edustaja, joka seuraa rakennustyömaalla, että hanke etenee sopimusten, aikataulujen ja hyvän rakennustavan mukaisesti.
Koollekutsuminen:
Kun perustajaosakas (rakennusliike) on tehnyt luovutussopimukset (myynyt) vähintään neljäsosasta (25 %) kohteen asunnoista, yhtiön hallituksen on viipymättä kutsuttava koolle osakkeenostajien kokous.
Päätöksenteko:
Kokouskutsussa on mainittava, että kokouksessa valitaan rakennustyön tarkkailija. Ostajat päättävät valinnasta ja kuka tehtävään valitaan. Ostajien kannattaa selvittää sopiva ehdokas ja tämän hintapyyntö etukäteen.
Pätevyys ja riippumattomuus:
Tarkkailijalla on oltava tehtävän edellyttämä rakennusalan ammattipätevyys. Hän ei saa olla riippuvuussuhteessa rakennusliikkeeseen tai perustajaosakkaaseen (hän ei voi olla esimerkiksi urakoitsijan työntekijä).
Kustannukset:
Tarkkailijan palkkion ja kulut maksaa asunto-osakeyhtiö (eli ne lisätään yhtiön menoihin).
Uudistus huomioitavana:
Lakimuutoksen (HE 191/2026 vp) myötä rakennustyön tarkkailijan käyttämisestä on tehty pakollista tilanteissa, joissa asuntoja myydään rakennusvaiheessa, ja perustajaosakkaan on huolehdittava tarkkailijan löytymisestä jo ennen kuin asuntoja aletaan tarjota ostettavaksi.
2. Vakuuden vapauttamisen vastustaminen käytännössä
Rakentamisvaiheen jälkeinen vakuus (niin sanottu RS-vakuus, usein pankkitakaus) vapautuu automaattisesti vuoden kuluttua vuositarkastuksen pitämisestä, jollei vapauttamista erikseen vastusteta.
Jos rakennuttaja on esimerkiksi mennyt konkurssiin ja talossa on virheitä, toimitaan näin:
Kirjallinen vastustus:
Ostajan tai asunto-osakeyhtiön hallituksen on ilmoitettava vastustuksesta kirjallisesti vakuuden antajalle (yleensä pankille) sekä rakennuttajalle/konkurssipesälle ennen määräajan umpeutumista.
Vakuutta ei voi vastustaa ”varmuuden vuoksi”, vaan kieltäytymisen pitää perustua dokumentoituihin ja yksilöityihin rakennusvirheisiin (esim. vuositarkastuksen puutelistat ja valokuvat).
Vireillepano viranomaiselle:
Pelkkä ilmoitus pankille ei riitä pysäyttämään vakuutta pitkäksi aikaa. Vastustajan on pantava asia vireille Kuluttajariitalautakunnassa tai käräjäoikeudessa.
Todistus pankille:
Viranomaiselta saatava virallinen vireilläolotodistus (todistus siitä, että riitaa käsitellään parhaillaan) on toimitettava vakuuden antaneelle pankille 12 kuukauden kuluessa vuositarkastuksesta.
Jos todistusta ei toimiteta määräaikaan mennessä, pankilla on oikeus ja velvollisuus vapauttaa vakuus takaisin rakennusliikkeelle (tai sen konkurssipesälle), jolloin ostajat menettävät suoran vakuusturvansa virheiden korjaamiseen.
Liittyykö tilanteeseesi konkurssipesän kanssa toimiminen, vai haluatko tietää lisää siitä, miten kuluttajariitalautakunnan prosessi etenee vakuusriidoissa?Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää”
—
Ilmoita asiaton viesti
–
AI:lle: ”Miten tätä sovelletaan aso-asunnoissa ja esim. Omaksi Sopimus -asiakkailla ns. vuokra- ja omistusasumisen välimalleissa ja muissa osa-omistusasunnoissa? Tällaiseen tilanteeseen kun liittyy parhaillaan esim. Lakea Oy:n konkurssi ja Omaksi Sopimus -asiakkaiden kohtuuton tilanne ja Saarijärvellä Aso-asumisoikeustalon konkurssitilanne.Miten kuluttajariitalautakunnan prosessi etenee vakuusriidoissa?”
AI vastasi: ”Soveltaminen vuokra- ja omistusasumisen välimalleissa (esim. Lakea Oy Omaksi)
”Asuntokauppalain perinteiset vakuussäännökset eivät suojaa asukkaita vuokra- ja omistusasumisen välimallien sopimuksissa.
Välimallit, kuten Lakea Oy:n kehittämä Omaksi-sopimus, perustuvat oikeudellisesti vuokrasopimukseen ja siihen liitettyyn ostolupaukseen.
Asukas ei osta asunto-osakkeita suoraan rakentamisvaiheessa, vaan maksaa vuokraa sekä erillistä pääomavastiketta tai varausmaksua, joilla on tarkoitus kartuttaa asunnon omistusosuutta vuosien saatossa.
Lainsäädännön aukko:
Koska kyseessä ei ole perinteinen asuntokauppa, asuntokauppalaki ei lähtökohtaisesti sovellu välimallisopimuksiin.
Tämän vuoksi asukkailla ei ole turvanaan lakisääteisiä RS-vakuuksia rakennuttajan maksukyvyttömyyden varalle.
Lakea Oy:n konkurssitilanne (2025–2026):
Kun emoyhtiö Lakea Oy ja sen 23 Omaksi-taloyhtiötä asetettiin konkurssiin, sadat asukkaat jäivät tyhjän päälle.
He olivat maksaneet kymmeniä tuhansia euroja kartuttaakseen omistustaan, mutta konkurssioikeudellisesti heidät rinnastettiin tavallisiksi vakuudettomiksi velkojiksi.
Konkurssipesä irtisanoi Omaksi-sopimukset, jolloin asukkaat menettivät oikeutensa lunastaa asunnot ja kerryttämänsä varat sulautuivat osaksi konkurssipesää.
Parhaillaan käynnissä olevat oikeustoimet:
Omaksi-asujat ovat perustaneet tukiyhdistyksen ja hakeneet käräjäoikeudelta sekä hovioikeudelta turvaamistoimia kiinteistöjen myynnin estämiseksi.
He ajavat kanteillaan tulkintaa, että heillä tulisi olla omistusoikeutta vastaava asema.
Tuleva lakimuutos:
Epäkohdan vuoksi asuntokauppalaki on parhaillaan uudistumassa. Valmisteilla olevassa laissa pyritään puuttumaan juuri näihin välimallisopimuksiin säätämällä muun muassa asukkailta perittävistä ennakkomaksuista ja sopimusten vähimmäissisällöstä asukkaiden suojaksi.
Soveltaminen asumisoikeusasunnoissa (esim. Saarijärven tapaus)
Asumisoikeusasunnot (aso-asunnot) sijoittuvat nekin vuokra- ja omistusasumisen väliin, mutta niitä säätelee täysin oma lakinsa, asumisoikeusasunnoista annettu laki, ei asuntokauppalaki.
Ei asuntokauppalain suojaa:
Aso-asukas maksaa 15 % asumisoikeusmaksun ja kuukausittaista käyttövastiketta. Koska kyseessä ei ole asunto-osakkeen omistaminen, asuntokauppalain rakentamisvaiheen takaukset tai kuluttajansuojajärjestelmät eivät kosketa heitä.
Saarijärven aso-talon kriisi (2026):
Saarijärven seudun asumisoikeusyhdistys (Senioritalo Omatoimi) on ajautunut historialliseen kriisiin kohonneiden korkokulujen ja tyhjien asuntojen vuoksi.
Mikäli yhdistys ajautuu konkurssiin, kyseessä on Suomen historian ensimmäinen aso-yhdistyksen konkurssi.
Riski asukkaille:
Perustilanteessa aso-asunnossa asumisoikeusmaksu palautetaan indeksikorotettuna, kun asukas muuttaa pois. Konkurssitilanteessa asukkaat kuitenkin uhkaavat menettää 30 000 – 40 000 euron suuruiset asumisoikeusmaksunsa kokonaan, sillä yhdistyksellä ei ole varoja niiden palauttamiseen ja kiinteistön arvo ei välttämättä kata edes pankkilainoja.
Saarijärvellä ratkaisua konkurssin välttämiseksi etsitään parhaillaan tiiviisti kaupungin ja rahoittajien (Kuntarahoitus) kanssa.
Miten kuluttajariitalautakunnan prosessi etenee vakuusriidoissa?
Kun uuden asunnon ostaja tai taloyhtiö vastustaa vakuuden (RS-vakuuden) vapauttamista rakennusvirheiden vuoksi, ja asia halutaan vireille Kuluttajariitalautakuntaan, prosessi etenee seuraavasti:
[1. Pankille ilmoitus] -> [2. Kuluttajaneuvonta] -> [3. Hakemus KRILiin] -> [4. Pankille todistus] -> [5. Vastineet & Ratkaisu]
Ilmoitus vakuuden antajalle:
Ostaja/taloyhtiö ilmoittaa ensin kirjallisesti vakuuden myöntäneelle pankille vastustavansa vakuuden vapauttamista perustuen yksilöityihin virheisiin.
Pakollinen kuluttajaneuvonta:
Ennen virallista valitusta lautakuntaan, riita on vietävä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvontaan.
Neuvonta yrittää sovitella asiaa rakennusliikkeen (tai sen konkurssipesän) kanssa.
Vireillepano lautakuntaan (KRIL):
Jos sovittelu ei onnistu, ostaja tekee virallisen ratkaisupyynnön sähköisesti Kuluttajariitalautakunnalle.
Hakemukseen liitetään kauppakirjat, vuositarkastuspöytäkirjat, virhelistat ja mahdolliset tavarantarkastajan lausunnot.
Vireilläolotodistus pankille (Kriittinen vaihe):
Lautakunta lähettää hakijalle vahvistuksen asian vireille tulosta. Tämä vireilläolotodistus on toimitettava viipymättä pankille. Vasta tämän todistuksen saatuaan pankki lukitsee vakuusrahat riidan ratkaisemisen ajaksi.
Kirjallinen käsittely ja ratkaisusuositus:
Lautakunta pyytää vastapuolelta (rakennusliikkeeltä tai konkurssipesältä) vastineen.
Prosessi on täysin kirjallinen ja kestää tyypillisesti useita kuukausia, joskus yli vuoden.
Lopputulos:
Lautakunta antaa puolueettoman ratkaisusuosituksen siitä, kuinka paljon vakuudesta kuuluu vapauttaa virheiden korjaamiseen ostajille ja paljonko rakennuttajalle.
Vaikka kyseessä on suositus, pankit ja konkurssipesät käytännössä noudattavat sitä vakuusvaroja tilitettäessä.
Haluatko lisätietoja Lakean konkurssipesän tämänhetkisistä ohjeista asukkaille tai siitä, miten valtiontakaus ja Valtiokonttori liittyvät näiden yhtiöiden talouskriiseihin?
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää”
—
Ilmoita asiaton viesti
–
AI:lle ”Haluan lisätietoja Lakean konkurssipesän tämänhetkisistä ohjeista asukkaille ja siitä, miten valtiontakaus ja Valtiokonttori liittyvät näiden yhtiöiden talouskriiseihin?”
AI: vastasi: ”Lakea Oy:n ja sen asunto-osakeyhtiöiden ajautuminen konkurssiin on osoittanut poikkeuksellisen selvästi nykyisen lainsäädännön suojattomuuden vuokra- ja omistusasumisen välimallin asiakkaille.
Konkurssimenettely ja valtion rooli siinä jakautuvat selkeisiin vastuualueisiin.
Konkurssipesän tämänhetkiset ohjeet asukkaille
Kun Lakea Oy asetettiin konkurssiin, ja myöhemmin sen 23 Omaksi-taloyhtiötä seurasivat perässä, konkurssipesien hallinnosta otti vastuun tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja. Asukkaille annetut keskeiset ohjeet ovat olleet seuraavat:
Asumisen jatkuminen:
Konkurssipesä on linjannut, että konkurssien alkamisella ei ole välittömiä vaikutuksia asukkaiden fyysiseen asumiseen.
Pesä pyrkii turvaamaan normaalien asumisolosuhteiden jatkumisen kiinteistöissä toistaiseksi.
Vuokrien ja maksujen maksaminen:
Kaikki kuukausittaiset vastikkeet ja maksut on siirretty maksettaviksi konkurssihallinnon erikseen ilmoittamille uusille pankkitileille.
Omaksi-sopimusten mukaisten pääomavastikkeiden/säästöosuuksien kerryttäminen on kuitenkin keskeytynyt, sillä sopimukset on oikeudellisesti katsottu päättyneiksi tai pesä ei ole niihin sitoutunut.
Yhteydenotot ja neuvonta:
Asukkaita on ohjeistettu osoittamaan kaikki juoksevat kysymykset konkurssihallinnon keskitettyyn sähköpostiin
asukkaat.lakea@eversheds.fi
Oikeudellinen riitautus:
Asukkaiden perustama yhdistys on hakenut oikeudelta turvaamistoimia estääkseen konkurssipesää myymästä taloja ulkopuolisille. Pesän tavoitteena on realisoida omaisuus velkojen katteeksi, mitä asukkaat yrittävät parhaillaan estää.
Miten valtiontakaus ja Valtiokonttori liittyvät kriiseihin?
Valtiontakaus ja Valtiokonttori liittyvät tilanteeseen sitä kautta, miten näiden kohteiden rakentaminen on alun perin rahoitettu.
Lakean Omaksi-talot sekä Saarijärven kaltaiset asumisoikeustalot (esim. Senioritalo Omatoimi) on rakennettu pankkilainoilla, joille Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on myöntänyt valtion täytetakauksen.
1. Täytetakauksen laukeaminen rahoittajille (ei asukkaille)
Valtion täytetakaus tarkoittaa sitä, että valtio takaa lainat pankille (lainanmyöntäjälle), ei asukkaille.
Kun yhtiö menee konkurssiin, pankki vaatii lainojaan takaisin.
Konkurssipesä myy talot ja kiinteistöt parhaaseen mahdolliseen hintaan.
Jos myyntihinta ei riitä kattamaan pankkilainaa, pankille jää luottotappiota.
Tässä vaiheessa Valtiokonttori maksaa valtion varoista korvauksen pankille siitä osuudesta, jota myyntitulo ei kattanut.
2. Valtiokonttorin roolin rajallisuus
Valtiokonttorilla ei ole laillista oikeutta tai velvollisuutta pelastaa asukkaiden menettämiä rahoja.
Valtiokonttorin virallinen tehtävä rajoittuu puhtaasti takauskorvausten maksamiseen rahoittajille ja valtion taloudellisten riskien hallintaan.
Valtio ei siis toimi takajana kuluttajan suuntaan, mikä tekee asukkaiden tilanteesta haavoittuvaisen.
3. Yhteys Saarijärven Aso-kriisiin
Saarijärven asumisoikeustalon tilanteessa kyseessä on vastaava ARA-rahoitteinen korkotukilaina. Saarijärven kaupunginvaltuusto hylkäsi yhdistyksen esityksen pääomakustannusten jakamisesta, sillä sitovista vakuusehdoista poikkeamiselle ei tunnistettu oikeudellisia edellytyksiä valtiontakausjärjestelmässä.
Mikäli yhdistys päätyy konkurssiin, Valtiokonttori hoitaa loppulaskun pankille, mutta asukkaat saattavat jäädä ilman asomaksujaan.
Haluatko lisätietoja siitä, miten asukkaat voivat valvoa saataviaan konkurssipesässä, vai kiinnostaako sinua tarkemmin valmisteilla olevan lakimuutoksen tuoma suoja tulevaisuuden välimalliasukkaille?
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää”
Ilmoita asiaton viesti
—
AI:lle : ”Miten asukkaat voivat valvoa saataviaan konkurssipesässä ja minua kiinnostaa tarkemmin valmisteilla olevan lakimuutoksen tuoma suoja tulevaisuuden välimalliasukkaille?”
Saatavien valvonta konkurssipesässä
Asukkaiden saatavat – kuten kerrytetyt säästöosuudet tai takuumaksut – katsotaan oikeudellisesti konkurssisaataviksi.
Lakea Oy:n tapauksessa konkurssimenettely sisältää asukkaille helpotuksen, mutta asukkailta vaaditaan silti tarkkaavaisuutta:
Automaattinen huomiointi (Lakean erityislinjaus):
Lakean konkurssipesänhoitaja on ilmoittanut, että pesä huomioi asukkaiden Omaksi-varausmaksuihin ja kauppahintakertymiin perustuvat saatavat automaattisesti suoraan yhtiön kirjanpidosta.
Tämä tarkoittaa, että asukkaiden ei tarvitse itse laatia erillistä virallista konkurssivalvontaa näistä maksuista, ellei pesänhoitaja pyydä erikseen lisäselvityksiä.
Asema velkojana:
Vaikka saatavat kirjataan, Omaksi-asukkaat ovat silti viimesijaisia vakuudettomia velkojia. Käytännössä konkurssipesästä jaettavat rahat menevät ensin etuoikeutetuille velkojille (kuten pankeille, joilla on kiinteistöpantit).
Asukkaille kertyvä lopullinen suoritus määräytyy vasta realisoinnin päätyttyä, ja riski rahojen menettämisestä kokonaan tai osittain on suuri.
Omat vaatimukset ja tarkistukset:
Jos asukkaalla on muita erillisiä saatavia (esim. itse maksettuja remontteja tai kirjanpidon ulkopuolisia korvausvaatimuksia), ne on valvottava ilmoittamalla niistä pesänhoitajalle (Krogerus Oy, lakea@krogerus.com).
Lakimuutoksen tuoma suoja välimalliasukkaille
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle virallisen hallituksen esityksen (HE 152/2026 vp) asuntokauppalain muuttamisesta.
Lakean tapauksen myötä lakiin lisättiin erityiset säännökset suojaamaan vuokra- ja omistusasumisen välimalliasiakkaita:
1. Ennakkomaksujen rajoittaminen
Tulevassa laissa säädetään tiukoista rajoituksista asukkailta perittäville ennakkomaksuille ennen lopullista omistusoikeuden siirtymistä.
Esityksen mukaan myyjäosapuoli saa periä osto-oikeudesta rajoitetusti maksuja. Tällä pyritään estämään tilanteet, joissa kuluttaja voi sitoa kymmeniä tuhansia euroja suojaamattomaan pääomaan vuosia ennen asunnon omistamista.
2. Sopimusten vähimmäissisältö
Laki asettaa välimallisopimuksille pakollisen vähimmäissisällön.
Sopimuksissa on jatkossa määriteltävä selkeästi rahoituksen luonne, varojen erilläänpito sekä se, mitä maksamilleen rahoille tapahtuu, jos hanke keskeytyy tai myyjä ajautuu maksuvaikeuksiin.
3. Kritiikki ja jatkovalmistelutarpeet
Vaikka lakimuutos (jonka on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2027) parantaa tilannetta, asiantuntijatahot, kuten Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), ovat huomauttaneet, että pelkkä asuntokauppalain täydennys ei tarjoa aukotonta suojaa myyjän konkurssia vastaan.
Koska kyseessä ei edelleenkään ole suora asuntokauppa, välimallit jäävät vaille perinteisiä RS-vakuuksia, minkä vuoksi kuluttajajärjestöt vaativat asialle kokonaan erillistä lainsäädäntöä.
Haluatko tietää, miten uusi laki muuttaa rakennustyön tarkkailijan roolia pakolliseksi kaikissa uudiskohteissa, vai kaipaatko neuvoja konkurssipesälle tehtävän kirjallisen kyselyn muotoilussa?
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää”
Ilmoita asiaton viesti
–
AI:lle: ”Miten uusi laki muuttaa rakennustyön tarkkailijan roolia pakolliseksi kaikissa uudiskohteissa?”
”Hallituksen syyskuussa 24.9.2026 antama lakiesitys asuntokauppalain muuttamiseksi (HE 152/2026 vp) tekee rakennustyön tarkkailijan käyttämisestä pakollista kaikissa rakentamisvaiheen RS-uudiskohteissa.
Uudistus muuttaa nykyistä käytäntöä ja tarkkailijan roolia seuraavilla keskeisillä tavoilla:
1. Järjestämisvastuu siirtyy rakennuttajalle
Nykytilanne:
Ostajilla on ollut oikeus valita tarkkailija osakkeenostajien kokouksessa, kun tietty määrä asunnoista on myyty.
Jos ostajat eivät ole olleet aktiivisia, tarkkailijaa ei ole valittu.
Uusi laki:
Velvollisuus siirtyy perustajaosakkaalle (rakennuttajalle).
Rakennuttajan on huolehdittava siitä, että kohteelle on nimetty rakennustyön tarkkailija viimeistään silloin, kun asuntojen myynti tai ostettavaksi tarjoaminen alkaa.
Ostajilla säilyy kuitenkin oikeus vaihtaa tarkkailijaa myöhemmin.
2. Tiukemmat riippumattomuus- ja pätevyysvaatimukset
Koska rakennuttaja on jatkossa vastuussa tarkkailijan nimeämisestä, lakiin tuodaan tiukat riippumattomuusvaatimukset suojaamaan ostajia.
Tarkkailijalla ei saa olla taloudellisia tai toiminnallisia sidonnaisuuksia rakennusliikkeeseen.
Lisäksi tarkkailijan ammattipätevyysvaatimuksia ja tehtäviä täsmennetään erillisellä asetuksella.
3. Valvontaroolin laajentaminen talous- ja aikatauluseurantaan
Tarkkailijan tehtävänä ei ole vain katsoa betonin kuivumista, vaan hänen rooliaan kirkastetaan nimenomaan kuluttajansuojan näkökulmasta.
Tarkkailijan on valvottava, että:
Rakennus valmistuu sopimusten, aikataulujen ja hyvän rakennustavan mukaisesti.
Maksuerät ovat tasapainossa:
Hän seuraa, että ostajilta erääntyvät kauppahintaerät eivät ole olennaisesti suurempia kuin myyjälle todellisuudessa aiheutuneet rakennuskustannukset (estetään urakoitsijan rahastus etupainotteisesti).
4. Tehtävät jatkuvat rakentamisvaiheen jälkeen
Uudessa laissa tarkkailijan rooli ei pääty siihen, kun avaimet luovutetaan käteen. Hänen tehtäväkseen säädetään taloyhtiön avustaminen uuden lain mukaisissa vuosi- ja jälkitarkastuksissa.
Lakiin nimittäin tuodaan kokonaan uusi pakollinen jälkitarkastuskokous, joka on järjestettävä 6–12 kuukauden kuluttua vuositarkastuksesta.
Tarkkailija on mukana varmistamassa, että vuositarkastuksessa kirjatut virheet tulevat asianmukaisesti korjatuiksi ennen vakuuksien vapautumista.
5. Oikeudellinen vastuu (Vahingonkorvausvelvollisuus)
Tarkkailijan suorittaman työn painoarvo kasvaa, sillä uuden esityksen mukaan tarkkailijalle säädetään laissa suora vahingonkorvausvelvollisuus.
Jos hän laiminlyö valvontavelvollisuutensa ja tämän vuoksi taloyhtiölle tai ostajille aiheutuu taloudellista vahinkoa (esimerkiksi päästämällä läpi vakavia rakennusvirheitä), hänet voidaan asettaa vastuuseen.
Lain on ehdotettu tulevan voimaan keväällä 2027, noin kuusi kuukautta sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt ja vahvistanut sen.
Jos haluat, voimme katsoa tarkemmin:
Miten tämä muutos vaikuttaa asuntojen hintoihin ja rakennuskustannuksiin?
Mitä uusi laki määrää rakennusvirheiden omavastuuosuuksista vakuustilanteissa?
Miten 10 vuoden vastuuaika määritellään jatkossa?
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Jos tarvitset lainopillisia neuvoja, ota yhteyttä asiantuntijaan. Lue lisää”
Ilmoita asiaton viesti
–
AI:lle: ”Miten tämä muutos vaikuttaa asuntojen hintoihin ja rakennuskustannuksiin?
Mitä uusi laki määrää rakennusvirheiden omavastuuosuuksista vakuustilanteissa?
Miten 10 vuoden vastuuaika määritellään jatkossa?”
AI: ”Hallituksen syyskuussa 2026 antama esitys uudeksi asuntokauppalaiksi (HE 191/2026 vp) tuo merkittäviä muutoksia asuntomarkkinoiden kustannuksiin, vakuusjärjestelmiin ja vastuuaikoihin.
1. Vaikutus asuntojen hintoihin ja rakennuskustannuksiin
Uusi laki nostaa rakentamisen kustannuksia ja uusien asuntojen hintoja.
Kiinteistöliiton ja toimialan arvioiden mukaan tämä johtuu kahdesta pääasiallisesta tekijästä:
Tarkkailijan ja tarkastusten kulut:
Koska rakennustyön tarkkailijasta tulee pakollinen ja prosessiin lisätään uusi jälkitarkastuskokous, nämä hallinnolliset ja asiantuntijakulut siirtyvät suoraan osaksi rakennushankkeen budjettia ja siten asuntojen myyntihintoja.
Tiukemmat vakuusvaatimukset:
Vakuusjärjestelmän uudistukset sitovat rakennusliikkeiden pääomaa entistä tiukemmin ja pidempään, mikä nostaa rahoituskustannuksia.
Huomionarvoinen lisäys:
Laki tekee myös kaupan peruuttamisesta asunnonostajalle huomattavasti kalliimpaa. Jatkossa myyjä saa periä kaupan perumisesta vahingonkorvauksena enintään 5 % asunnon velattomasta hinnasta (aiemman alalle vakiintuneen 2 % sijaan).
Esimerkiksi 300 000 euron asunnon peruminen ennen luovutusta voi maksaa ostajalle jopa 15 000 euroa.
2. Rakennusvirheiden omavastuuosuudet vakuustilanteissa
Suurin käytännön parannus taloyhtiöille liittyy virheiden korvaamiseen vakuuksista. Jatkossa kohteessa havaittuja rakennusvirheitä käsitellään yhtenä kokonaisuutena.
Nykytilanne:
Ostaja tai taloyhtiö on joutunut maksamaan jokaisesta rakennusvirheestä erillisen omavastuuosuuden. Jos talossa oli kymmenen pientä parvekevirhettä, jokaisen korjauskustannus saattoi jäädä yksittäin alle omavastuurajan, jolloin taloyhtiö maksoi ne itse.
Uusi laki:
Kaikki saman tarkastuksen tai prosessin virheet lasketaan yhteen.
Vakuudesta korvataan kulut kokonaisomavastuun ylittävältä osalta, mikä estää sen, että rakennuttaja välttyisi korvausvastuulta pilkkomalla virheet erillisiin pieniin osiin.
3. Miten 10 vuoden vastuuaika määritellään jatkossa?
Uusi laki kirjaa 10 vuoden enimmäisvastuuajan selkeästi asuntokauppalakiin ja poistaa nykyisen epäselvyyden siitä, mistä hetkestä ajanlasku alkaa.
Aiemmin takaraja on tulkittu epäsuorasti vanhentumislain kautta, mikä on aiheuttanut oikeusriitoja.
Jatkossa ostajan oikeus vedota virheeseen päättyy täsmälleen kymmenen vuoden kuluttua seuraavista selkeistä aloituspisteistä:
Kohdetyyppi
10 vuoden vastuun alkamishetki uuden lain mukaan
Rakennusaikana myydyt kohteet (RS-kohteet)
Alkaa hallinnonluovutuskokouksesta, jossa taloyhtiön hallinto siirretään rakennuttajalta ostajille.
Muut kohteet (esim. valmiina ostetut)
Alkaa siitä päivästä, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen käyttöön otettavaksi.
Tämä tarkka määrittely poistaa kuluriskejä riitatilanteista, sillä takaraja on kaikille osapuolille täysin yksiselitteinen.
Lain on kaavailtu tulevan voimaan keväällä 2027.
Haluatko tietää tarkemmin, miten jälkitarkastuskokous käytännössä järjestetään tämän uuden aikataulun puitteissa tai miten laki vaikuttaa perustajaosakkaan suorituskyvyttömyysvakuuteen?”
Ilmoita asiaton viesti