ADHD-lääkkeiden käyttäjien määrä Suomessa on valtava (riski)

ADHD-oireiden diagnosointi ja hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden määrääminen jakaa lääkärikuntaa tällä hetkellä vahvasti. Oireyhtymä, joka viime vuosituhannella oli Suomessa likimain tuntematon, on nyt yleistynyt tasolle, jossa ADHD-lääkkeitä käyttää kymmeniä- ellei jopa satoja tuhansia suomalaisia. KELA:n mukaan joka 9. kouluikäinen lapsi syö erilaisia ADHD-lääkkeitä.

Käypähoidon mukaan oikein käytettyinä ja ohjeen mukaan otettuina lääkärin määräämät ADHD-lääkkeet eivät yleensä aiheuta riippuvuutta, vaan ne korjaavat aivojen välittäjäaineiden puutteita.

Osa ADHD-lääkkeistä on kuitenkin psykostimulantteja, jotka väärinkäytettyinä voivat aiheuttaa riippuvuutta. Kun normaalin toleranssin rajoissa annostus on 20mg-70mg päivässä, riippuvainen saattaa käyttää ADHD-lääkkeitä jopa yli 200mg vuorokaudessa. Jos kymmenen prosenttia ADHD-lääkettä käyttävistä käyttää lääkettä väärin, puhutaan valtavasta ongelmasta. Tämä voi heijastella mm. väkivallan ja erityisesti perheen sisäisen väkivallan lisääntymisenä, koska suuret annokset lisäävät mm. agressiivisuutta.

ADHD-lääkkeen kanssa riippuvuussuhteesen joutunut henkilö kiertää aluksi kaikki asuinpaikkansa lääkärit, kunnes lääkärit ymmärtävät, ettei 30kpl purkki kulu normaalisti kolmessa päivässä. Tämän jälkeen kierretään lähikaupungit ja kun tie Suomessa on kuljettu loppuun, siirrtytään Baltian maihin tai jopa Puolaan tai Saksaan saakka. Vain taivas on rajana.

Aina löytyy jostain päin maailmaa psykiatri tai lääkäri, joka kirjoittaa uuden reseptin. Tässä tulee samalla esille lääkärikunnan moraalittomuus. Peliä ei puhalleta poikki, vaan reseptejä kirjoitellaan jännetupen tulehduksen riskilläkin.

Sama ongelma on PKV-lääkkeissä. Oikein nautittuna ne saattavat jopa auttaa jotakuta, mutta alkoholin kanssa tai suurina yliannoksina PKV-lääkkeet ovat huumeita.

Myös PKV-lääkkeitä kirjoitellaan auliisti potilasta sen suuremmin tutkimatta. Ihmettelen, miten on laillista ja ylipäätään mahdollista kansalaisille piilottaa omakannassa itselle määrätyt reseptit, jolloin muulla kuin hoitavalla lääkärillä ei ole aavistustakaan potilaan vanhoista lääkityksistä määrätessään uusia lääkkeitä. Tällä tuetaan vakavassa ja jopa hengenvaarallisessa päihdekierteessä olevien henkilöiden toimintaa.

Apteekeista saa myös ”huumetta” laillisesti ja ihan ilman reseptiä. Nyt puhutaan kodeiiniista. Kodeiini kuuluu heikkoihin opioideihin ja on aihiolääke, jolla itsellään on varsin heikko opioidi vaikutus. Kodeiini muuttuu maksassa CYP2D6-entsyymin välityksellä morfiiniksi, jonka kautta suurin osa sen vaikutuksista välittyy. CYP2D6-entsyymin määrässä ja aktiivisuudessa on suuria yksilöiden välisiä eroja, mikä johtuu osittain perimästä.

Ihmiset voidaan jakaa neljään ryhmään CYP2D6-genotyypin perusteella: erittäin nopeisiin, nopeisiin, keskinopeisiin ja hitaisiin. Perinnöllisesti erittäin nopeilla CYP2D6-metaboloijilla on perimässään vähintään yksi ylimääräinen toimiva kopio CYP2D6-geenistä, jolloin he tuottavat aktiivista entsyymiä tavallista enemmän. Hitaat CYP2D6-metaboloijat eivät tuota toimivaa entsyymiä ollenkaan, kun taas keskinopeat CYP2D6-metaboloijat tuottavat entsyymiä, mutta se toimii tavallista heikommin.

Suomalaisista peräti noin seitsemän prosenttia on perinnöllisesti erittäin nopeita, noin kolme prosenttia keskinopeita ja noin 2,5 prosenttia hitaita CYP2D6-metaboloijia. Loput, noin 87 prosenttia ovat nopeita. CYP2D6:n geenimuutosten yleisyydet vaihtelevat huomattavasti eri väestöissä. Eräissä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän väestöissä jopa 20–40 prosenttia ihmisistä voi olla erittäin nopeita CYP2D6-metaboloijia. Suun kautta otetusta kodeiinista metaboloituu morfiiniksi tavallisesti noin 6–10 prosenttia. Tavanomaisen 30 mg kodeiiniannoksen jälkeen elimistöön muodostuu siis noin 2–3 mg morfiinia. CYP2D6-entsyymin aktiviteetista riippuen morfiinia voi kuitenkin muodostua selvästi enemmän (erittäin nopeat) tai morfiini voi jäädä kokonaan muodostumatta (hitaat).

Itse kuulun näihn ”hämeen” hitaisiin ja en saa esim. Panacodista minkäänlaisia kiksejä.  Nopeat sen sijaan kiertelevät apteekkeja ja ostavat useita pulloja kodeiinipitoisia yskänlääkkeitä. Heidät tunnistaa jatkuvasta piereskelystä, jonka aiheuttaa laksatiivi, jolla yritetään estää lääkkeiden väärinkäyttöä.

Yhdessä yskänlääkepullossa on likimain sama määrä kodeiinia kuin mitä on levyllisessä Panacod-kipulääkettä. Moni ”nopeisiin” kuuluva terveydenhoitoalan ammattilainen on jäänyt kiinni nimenomaisesti Panacodien anastamisesta omalla työpaikallaan.

Suomalaiset ovat tilastollisesti maailman sairainta kansaa, jos suhdelukuna käytetään ADHD- ja PKV-lääkkeiden käyttäjämääriä per capita.

Ongelma on se, että nämä lääkket vaikuttavat päänuppiin ja sehän ei suomalaisilla oikein enää toimi. Se lienee samalla perussyy siihen, ettei Suomessa ole ollut esim. taloudellista kehitystä enää vuosikymmeniin. Ei yli puolesta miljoonasta aivokemiaan vaikuttavaa lääkettä nauttivasta suomalaisesta ole ratkomaan vakavia ongelmia sen enempää kuin puolustamaan tätä maata.