Outo näytelmä EU:ssa – Kolmesta kirjaimesta repesi riita

Brysselissä nähtiin torstaina erikoinen näytelmä, kun jo kertaalleen hyväksyttyyn päästökauppajärjestelmään alettiin vaatia muutoksia huippukokouksessa.

Kolmen tunnin väännön jälkeen sopua ei saatu aikaan, ja EU-maiden johtajat siirtyivät muihin aiheisiin. Samaan aikaan energialinjausten kohtalosta jatkettiin neuvottelua kulisseissa.

Kiistan ytimessä oli ETS2-päästökauppajärjestelmä, joka ulottaa hiilen hinnan liikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen vuodesta 2028 alkaen.

Italia, Puola, Tšekki, Kypros, Unkari ja Slovakia vaativat käyttöönoton lykkäämistä vähintään vuoteen 2030 vedoten siihen, että Lähi-idän sodan seurauksena energiamarkkinoiden olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti.

”EU:n on osoitettava enemmän joustavuutta kansallisille toimille ja jatkettava ETS2-järjestelmän lykkäystä”, Kyproksen presidentti Nikos Christodoulides sanoi.

Tšekin pääministeri Andrej Babiš puolestaan moitti, että Tšekin teollisuus maksaa laskun, kun keinottelijat tekevät rahaa päästökaupalla.

Useimpien jäsenmaiden muodostama enemmistö torjui kuitenkin muutosvaatimukset. Tässä joukossa olivat myös Suomi, Ruotsi, Tanska ja Alankomaat. Lisäksi EU:n suurimmat maat Ranska ja Saksa asettuivat puolustamaan nykyistä aikataulua.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson torjui tiukasti väitteen, että energiakriisi johtuisi EU:n ilmastopolitiikasta tai päästökaupasta.

”Euroopan ilmastopolitiikan perusta ei ole ongelma, kuten ajattelemme yhdessä Tanskan ja Suomen kanssa. Ongelma on riippuvuus fossiilisista polttoaineista ja epävakaista ulkopuolisista toimittajamaista.”

Riita uhkasi huippukokouksen päätelmätekstin hyväksymistä, ja soppa vain sakeni, kun kiistaan lisättiin ETS2:n lisäksi myös alkuperäinen ETS-järjestelmä. Se asettaa hinnan teollisuuden ja voimalaitosten hiilidioksidipäästöille. Tämä tarkoittaa, että ETS ja ETS2 muodostavat yhdessä EU:n keskeisimmän välineen päästöjen vähentämisessä.

Alkuperäisen ETS-järjestelmän uudistuksesta neuvotellaan parhaillaan Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden kesken, mutta Italia ja Puola ovat keväästä saakka johtaneet kymmenen jäsenmaan ryhmää, joka on arvostellut ETS-järjestelmää. Kapinaryhmän tavoitteena on heikentää komission heinäkuussa esittämää mallia, vaikka sekin jo lieventää päästörajoituksia seuraavan vuosikymmenen aikana.

Puola ja Italia ovat perustelleet kantaansa sillä, että päästökauppa nostaa kotitalouksien energiakustannuksia, ja tämä viesti on löytänyt yhä enemmän tukijoita eri puolilta Eurooppaa.

Kovan väännön jälkeen sopu lopulta löytyi.

ETS:ää koskeva kriittinen kanta jäi vähemmistöön, kun enemmistö jäsenmaista ei halunnut avata jo sovittua lainsäädäntöä uudelleen.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoi myöhään torstaiyöllä, että sovun syntymisen ratkaisi päästökauppajärjestelmän puolustajien ”vahva asia-argumentointi” ja se, että olemassa olevan linjan muuttaminen olisi vaatinut yksimielisyyttä, mihin ei olisi suostuttu.

Lisäksi kriitikoille luvattiin lyhyellä aikavälillä erilaisia joustoja, joita komissio on jo valmistellut ja valmistelee edelleen.

Orpo piti päästökauppalinjan ”ison kuvan” säilymistä Suomen ja suomalaisen elinkeinoelämän kannalta erittäin tärkeänä asiana.

”Voisin pitää sitä voittona, koska Suomessa on kuitenkin jo vuosikymmentenkin aikana investoitu miljardeja puhtaaseen energiaan ja sen tuotantoon.”

Torstaina nähty päästökauppariita kuvaa hyvin niitä ristikkäisiä voimia, joista EU nyt kärsii, kun sisäpoliittisissa paineissa kärvistelevät EU-johtajat etsivät keinoja alentaa energiakustannuksia ja osa maista kamppailee laitaoikeistopuolueiden ilmastopopulisteja vastaan. Ja kaiken tämän keskellä komissio ja osa EU-maista pyrkivät pitämään kiinni ilmastotavoitteistaan, kun maapallo lämpenee.