ASO-asukkaat ovat 2020-luvun torppareita

Torpparihäädöt järkyttivät kansakuntaa vuonna 1907. Nyt hinnalla häädettyjä asumisoikeusasukkaita on moninkertainen määrä, eikä kukaan puhu siitä.

Vuosina 1906–1907 Laukon ja Tottijärven kartanot häätivät 78 torppariperhettä talvipakkasille. Kotinsa menetti noin 500 ihmistä. Koko maassa viranomaisten toimeenpanemia häätöjä oli muutamia satoja, mikä on yli 70 000 torpparin joukossa vähän. Silti uunien rikkominen ja perheiden ajaminen hankeen teki häädöistä koko kansakunnan symbolin. Torpparikysymys ratkaistiin lopulta lailla vuonna 1918.

Häätö ilman virkavaltaa

Asumisoikeusasumisessa häätö ei tarvitse nimismiestä. Korkojen nousu, inflaatio ja vastikkeiden tasausjärjestelmä nostivat käyttövastikkeita yksittäisissä kohteissa parissa vuodessa jopa 41,5–56 %. Monin paikoin ASO-asunnosta tuli kalliimpi kuin vapaarahoitteisesta vuokra-asunnosta.

Seuraus näkyy luvuissa. Koko maassa tavallista suurempia ylimääräisiä irtisanoutumisia arvioidaan kertyneen kahdessa vuodessa ehkä jopa 4 500. Tuomioistuinhäätöjä on vähän, koska niitä ei tarvita. Asukas lähtee ”vapaaehtoisesti”, kun hänellä ei ole enää varaa asua kodissaan.

Kassakriisi häätövälineenä

Todelliset häädöt vasta alkavat. Yhtiö voidaan harkitusti ajaa kassakriisiin äkillisillä vastikekorotuksilla, joille ei ole aina edes laillista perustetta. Kuluttajariitalautakunta on ratkaisussaan
Dnro D/3506/43/2024 todennut erään asumisoikeusyhtiön käyttövastikkeen korotuksen perusteettomaksi. Kassakriisin jälkeen kohde voidaan myydä, muuttaa vuokrataloksi tai purkaa. Asukas voi lunastaa kotinsa maksamalla kaiken uudelleen, ryhtyä vuokralaiseksi yhtiön määräämällä hinnalla tai lähteä.

Kaksi kertaa maksettu, ei mitään saatu

Eriarvoisuus on suunnaton. Osakas maksaa asunnostaan pääomaa esimerkiksi 300 000 euroa ja omistaa sen jälkeen asunnon, jonka arvo on 450 000 euroa. Hänen tuloksensa on 150 000 euroa voittoa eli +50 %.

Pitkäaikainen ASO-asukas on maksanut 45 000 euron asumisoikeusmaksun. Lisäksi hän on vastikkeiden tasausjärjestelmän kautta maksanut pääomaa kahteen kertaan, yhteensä 600 000 euroa, ja korot ja juoksevat kulut vielä erikseen. Lähtiessään hän saa takaisin asumisoikeusmaksunsa indeksillä korotettuna, noin 60 000 euroa. Hänen tuloksensa on 585 000 euroa tappiota eli −91 %.

ASO-asumista markkinoitiin pysyvänä, turvattuna ja omakustannushintaisena asumisena ”kuin Ruotsissa”. Lupaus ei pitänyt. Pääomamaksujen todellista perustetta ei ole koskaan kerrottu asukkaille avoimesti.

Vaatimukset

1. ASO-järjestelmä on uudistettava perusteellisesti tai purettava hallitusti niin, että nykyisten asumisoikeuden haltijoiden oikeudet turvataan täysimääräisesti.
2. Asukkaan vastikkeilla maksama pääoma on hyvitettävä asukkaalle.
3. Asukkaalle on annettava etuosto- ja lunastusoikeus omakustannushintaan, josta jo maksettu pääoma vähennetään.
4. Käyttövastikkeiden korotuksille on asetettava katto, ja määräytymisperusteet on avattava täysin.
5. Kassakriisin seuraukset eivät saa kaatua asukkaan maksettaviksi. Valtio on taannut ARA-lainat, joten valtio kantaa myös vastuun.
6. Valtiontalouden tarkastusvirasto on velvoitettava tarkastamaan asumisoikeusyhtiöiden talous ja hinnoittelu.

Torpparikysymys ratkaistiin lailla. Niin on ratkaistava myös ASO-kysymys. Haastan eduskunnan ja hallituksen vastaamaan: kuinka monta kotia vielä menetetään, ennen kuin asialle tehdään jotain?