ASO-sopimus on kuluttajasopimus, ja asumisoikeusmaksu sekä ASO-tilin saldo suojataan myös yhteisön maksukyvyttömyyden varalta

Keskustelualoite

Lasse Laaksonen, SASO vpj 2026-9-29 – versio 10 (keltaisella merkityt kohdat ovat uusia tässä versiossa)

Aiempaan puheenvuorooni sain päteviä kommentteja Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjältä. Siksi tätä keskustelualoitetta oli syytä täydentää.

Tämä aloite esittää keskusteltavaksi pysyvän, asukkaiden hyväksi toimivan ASO-järjestelmän. Se erottaa tavoiteltavan lain nykyisistä säännöistä, nimeää perustuslailliset kysymykset ja ehdottaa vaiheittaista siirtymää. Kyse on uudistusehdotuksesta, ei valmiista lakiesityksestä tai oikeudellisesta arviosta yksittäisen yhtiön omaisuudesta.

Pääehdotus. ASO-asukas maksaa oman asumisensa todelliset ja ennakoitavat kustannukset. Ammattimainen hoitaja saa palvelustaan reilun korvauksen ja voiton. Asukkaiden ja julkisen tuen avulla muodostunut asuntovarallisuus pysyy pysyvästi ASO-asumisen käytössä. Vastikkeen tasaus tapahtuu ensisijaisesti ajan yli oman talon ja oman asunnon sisällä, ei toisten talojen kustannuksella. Pois muuttava asukas saa henkilökohtaiselta ASO-tililtään hyvityksen myös maksamastaan lainapääomasta, ei pelkkää indeksillä korotettua asumisoikeusmaksua. ASO-sopimus on kuluttajasopimus, ja asumisoikeusmaksu sekä ASO-tilin saldo suojataan myös yhteisön maksukyvyttömyyden varalta.

Ihanteellinen asumisoikeusjärjestelmä

Pysyvä yhteisöomistus ja asukkaiden valta

Talot omistaa laissa määritelty asukasyhteisö. Asukas ei saa yksittäisen asunnon osakkeita, mutta hänellä on turvattu asumisoikeus, henkilökohtainen ASO-tili sekä todellinen ääni yhteisön päätöksissä. Asukkaat valitsevat hallinnon enemmistön. Talon asukkaat osallistuvat oman talonsa korjaus- ja palveluratkaisuihin. Ammattijohto hoitaa kiireelliset ja tavanomaiset asiat selkein valtuuksin. Asumisoikeus on pysyvä: sopimus on voimassa toistaiseksi, eikä omistaja voi irtisanoa sitä muutoin kuin laissa säädetyin perustein.

Yhteisön asuntoja, tontteja ja niistä saatavia nettotuloja käytetään vain ASO-asumiseen. Talon myynti tai purku vaatii perustelun ja riippumattoman valvonnan. Jos talo myydään, kauppahinta jää samaan tarkoitukseen. Omaisuutta ei jaeta perustajille, palveluntuottajille tai muille ulkopuolisille myöskään yhteisön purkautuessa.

Omakustannus ja ennakoitava vastike

Käyttövastike muodostuu oman talon hoidosta ja rahoituksesta, suunnitelmallisesta korjausvarauksesta, laissa rajatuista yhteisistä menoista sekä kilpailutetusta hallinnointipalkkiosta. Lainan korot, lyhennykset, korjausraha ja talojen väliset siirrot näytetään erikseen. Kun alkuperäinen rakentamislaina loppuu, sen lyhennyserä poistuu kyseisen talon laskelmasta. Tuleviin korjauksiin voidaan edelleen kerätä perusteltu varaus.

Vastikkeesta laaditaan pitkän aikavälin ennuste, jota päivitetään vuosittain. Korkojen ja korjausten vaihtelua tasataan avoimesti määritellyllä puskurilla. Laki ei voi luvata muuttumatonta euromäärää, mutta sen pitää estää ennakoitavissa olevista menoista syntyvät tarpeettomat äkkikorotukset. Ylijäämä alentaa tulevia vastikkeita tai palautuu asukkaiden hyväksi.

Tasauksen ensisijainen muoto on tasaus ajan yli. Pitkäjänteinen vastikejärjestelmä jaksottaa kunkin talon ja kunkin asunnon omat kustannukset – lainanhoidon, korjaukset ja korkojen vaihtelun – talon elinkaaren yli niin, että vastike pysyy ennakoitavana eikä heilahtele yksittäisten vuosien menojen mukaan. Tällainen tasaus ei siirrä kustannuksia kenellekään toiselle: asukas maksaa oman talonsa ja asuntonsa kulut, vain tasaisemmin.

Tasainenkaan vastike ei tarkoita samaa hintaa kaikelle. Vastikkeessa otetaan huomioon talon ja asunnon todellinen kunto: huonokuntoisesta talosta tai asunnosta ei makseta samaa kuin priimakuntoisesta. Kunto todetaan riippumattomalla kuntoarviolla ja pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmalla, ja asunnon kunto tarkastetaan asukkaan vaihtuessa sekä sovituin välein. Asukas vastaa vain tavanomaista käyttöä ylittävästä kulumisesta.

Kuntoon perustuva porrastus ja korjausvaraus harmonisoidaan niin, ettei samaa asiaa lasketa kahteen kertaan eikä korjauksia lykätä alennuksen varjolla. Korjausvaraus kerätään suunnitelman mukaisiin korjauksiin, ja korjauksen valmistuttua vastike nousee hallitusti hyväkuntoisen tason mukaiseksi. Jos korjaus viivästyy yhteisön tai hoitajan syystä, alennus jatkuu eikä viivästystä makseta asukkaan kustannuksella. Porrastuksen perusteet, kuntoluokat ja niiden vaikutus vastikkeeseen julkaistaan jokaisen talon laskelmassa.

Talojen välistä tasausta ei sidota ennalta prosenttilukuun. Jokainen talojen välinen siirto harkitaan huolellisesti ja perustellaan erikseen, jotta se ei muuta yhden talon omakustannusta toisen talon asukkaiden kustannukseksi. Siirto voi tulla kyseeseen vain laissa nimetyissä, aidosti yhteisissä ja ennalta arvaamattomissa riskeissä. Sen on oltava näkyvä, rajattu ja lähtökohtaisesti talojen välinen laina, joka maksetaan takaisin. Kalliista rakentamispäätöksistä, vajaakäytöstä ja rahoituksesta vastuussa oleva taho on nimettävä etukäteen, ja se kantaa päätöstensä seuraukset. Omakustannushinta ei voi tarkoittaa toisen kustannushintaa.

Luottamuksensuoja siirtymässä. Nykyisessä järjestelmässä osa asukkaista on hyötynyt siitä, että muiden, usein vanhempien talojen asukkaat ovat tasauksen kautta maksaneet osan heidän kohteensa kustannuksista. Kun tasaus normalisoidaan, tätä hyötyä ei poisteta äkillisesti näiltä asukkailta. Heille on esitetty kustannukset ja asumisoikeusmaksu sellaisinaan. Heillä ei ole ollut vähäisintäkään päätösvaltaa tasauksesta, eivätkä he ole välttämättä edes tienneet siitä saamastaan hyödystä. Siksi heidän vastikkeensa sovitetaan omakustannustasolle vain pitkän siirtymäajan kuluessa.

Siirtymän kustannus – ero tasatun ja todellisen omakustannusvastikkeen välillä – katetaan yhteisön yhteisistä varoista ja tarvittaessa talot omistavan yhtiön pääomasta, joka on kertynyt samasta järjestelmästä. Sitä ei rahoiteta uudelleen niiden talojen vastikkeista, joiden asukkaat tasauksen jo maksoivat. Näin korjaus ei synnytä uutta vääryyttä kummallekaan asukasryhmälle.

Henkilökohtainen ASO-tili

Pois muuttavan asukkaan ei pidä saada takaisin vain indeksillä korotettua asumisoikeusmaksua. Pitkään asunut asukas on käyttövastikkeessaan maksanut merkittävän osan – joskus koko – talonsa rakentamislainan lyhennyksistä. Tämä pääoma ei saa kirjautua yksinomaan yhteisön tai ulkopuolisen tahon hyväksi.

Siksi jokaiselle asukkaalle perustetaan henkilökohtainen ASO-tili. Tilille kirjataan asumisoikeusmaksu sekä se osa käyttövastikkeesta, joka on käytetty asunnon osuuteen talon lainan lyhennyksistä. Korot, hoitokulut, kuluminen ja korjausvaraus eivät kartuta tiliä, koska ne ovat asumisen kulutusta. Tilin saldo ilmoitetaan asukkaalle vuosittain vastikkeen jälkilaskelman yhteydessä.

Muuttaessaan asukas saa tilin saldoon perustuvan hyvityksen. Hyvityksen laskentatapa on harkittava tarkoin: millä perusteella saldo arvostetaan (indeksi, kiinteistön arvon kehitys tai muu peruste), miten kuluminen ja talon korjausvelka otetaan huomioon ja kuka hyvityksen rahoittaa – seuraava asukas, talon uudelleenrahoitus vai yhteisön rahasto. Periaate on selvä: asukkaan maksama lainapääoma on hänen sijoituksensa, ei kulu. Samalla mallin on oltava rahoituksellisesti kestävä, jotta lähtevän asukkaan hyvitys ei muutu jäljelle jäävien asukkaiden kustannukseksi.

Insolvenssisuoja. ASO-tilin varat pidetään erillään yhteisön muista varoista, ja asukkaan saatava on etuoikeutettu yhteisön maksukyvyttömyydessä. Lisäksi palautukset taataan ennalta kerättävällä turvarahastolla. Ilman tätä suojaa ASO-tilin saldo olisi samanlainen vakuudeton saatava, jonka vuokra- ja omistusasumisen välimallin asukkaat menettivät Lakea Oy:n konkurssissa 2025, ja jota Saarijärven asumisoikeusyhdistyksen asukkaat ovat vuonna 2026 vaarassa menettää. [6–7]

Hallittu poistuminen. Hyvitysten maksamisesta säädetään säännöt, joilla yhtäaikainen poismuutto ei kaada taloa: maksuaikataulu, tarvittaessa maksuerät sekä rahoitusjärjestys (uuden asukkaan maksu, talon uudelleenrahoitus, turvarahasto). Säännöt ovat julkiset ja samat kaikille, eikä niitä voi muuttaa yksittäistapauksessa asukkaan vahingoksi.

Pantattavuus (harkittavaksi). Selvitetään, voiko asukas pantata ASO-tilinsä saldon esimerkiksi käänteisen asuntolainan tapaan, jolloin ikääntyvä asukas voisi käyttää kertynyttä pääomaansa muuttamatta pois. [9]

Ammattimainen hoito ja jatkuva asumisoikeus

Yhteisö ostaa rakentamisen ohjauksen, isännöinnin ja kiinteistönpidon osaavilta yrityksiltä. Palveluntuottaja saa kulunsa kattavan hinnan ja kohtuullisen voiton kilpailutetun sopimuksen mukaan. Mahdollinen tulospalkkio perustuu mitattuun laatuun ja pitkän aikavälin kustannuksiin. Sidonnaisuudet julkaistaan. Jos yritys sijoittaa omaa riskipääomaa, sen tuotto ja tappioriski sovitaan erikseen.

ASO-oikeus jatkuu, vaikka rakennus lopulta puretaan. Asukkaalle tarjotaan sopiva korvaava ASO-asunto kohtuulliselta alueelta; ASO-tilin saldo ja oikeuden jatkuvuus siirtyvät mukana. Kohtuulliset muutto- ja siirtymäkulut korvataan. Tämän lupauksen rahoittavat ennalta kerätty turvarahasto sekä laissa sovittu viimekätinen järjestely. Purku tai maksukyvyttömyys ei saa olla tapa vapauttaa asukkaille tarkoitettua varallisuutta ulkopuolisille. Jos julkinen valta takaa ASO-rahoituksen, takauksen ehtoihin kuuluu myös asukkaiden maksujen suoja. Nykyinen valtiontakaus suojaa vain rahoittajaa.

Avoin laskenta ja toimiva valvonta

Jokaisesta talosta julkaistaan vastikkeen määräytymis- ja jälkilaskelma, lainatilanne, rahastot, korjaussuunnitelma ja talojen väliset rahavirrat. Riippumaton tilintarkastus kattaa myös ASO-lain erityiset laskentasäännöt. Valvoja voi saada tarkemmat tiedot, määrätä virheen oikaistavaksi ja aiheettomasti perityn vastikkeen palautettavaksi. Asukkaalle säädetään käytännössä saavutettava muutoksenhakutie.

Kuluttajansuoja ja riidanratkaisu

ASO-sopimus on kuluttajasopimus. Sen ehtoja voidaan muuttaa vain laissa ja sopimuksessa tarkasti määritellyin perustein, ja tällöin asukkaalla on oikeus irtautua sopimuksesta kuluitta ja saada saatavansa täysimääräisinä. Kohtuuttomat ehdot ovat pätemättömiä, ja epäselvä ehto tulkitaan asukkaan hyväksi. Periaatteet vastaavat EU:n sopimusehtodirektiiviä 93/13/ETY ja kuluttajansuojalain 3–4 lukua. [5]

Vastikkeen perusteita, tasausta, kuntoporrastusta ja ASO-tilin saldoa koskevat riidat ratkaistaan nopeassa ja maksuttomassa menettelyssä (esimerkiksi kuluttajariitalautakunta tai erillinen ASO-lautakunta). Ratkaisut ovat rajatuissa asioissa sitovia, ja näyttötaakka kulujen asianmukaisuudesta on sillä, joka kulut määrää ja perii.

Nykytilan ja tavoitteen tärkeimmät erot

Nykyjärjestelmässä on siis jo omakustannusperiaate, osallistumisoikeuksia ja luovutusrajoituksia. Ero koskee sitä, kuka lopulta päättää, kantaa riskin ja saa talojen elinkaaren aikana muodostuvan varallisuuden hyödyn. Vuoden 2026 lausuntoluonnoksen ehdotukset rajoituksista vapauttamisesta eivät ole tämän asiakirjan päiväyksellä voimassa olevaa lakia. [1–3]

Perustuslaillisuus

Uudistuksen perustuslaillinen arvio on tehtävä erikseen ennen lakiesitystä. Seuraavat kohdat ovat arvioitavia kysymyksiä, eivät johtopäätös siitä, että tietty siirtotapa olisi jo hyväksyttävä. [4]

Omaisuuden suoja. Perustuslain 15 § suojaa nykyisten omistajien omaisuutta sekä asukkaiden sopimukseen perustuvia varallisuusoikeuksia, kuten asumisoikeusmaksun palautussaatavaa. Talojen siirtoa ei voi toteuttaa yksinkertaisesti nimeämällä nykyisen omistajan varallisuutta asukkaiden omaisuudeksi. On selvitettävä omistajien todellinen sijoitus, velat, tukiehdot ja omaisuuden arvo sekä valittava oikeasuhtainen siirtotapa ja korvaus. Pakollisessa siirrossa on arvioitava myös pakkolunastusta koskevat edellytykset. Henkilökohtainen ASO-tili vahvistaa asukkaan varallisuusoikeuden suojaa; sen soveltaminen jo maksettuihin lyhennyksiin edellyttää selvitystä siitä, miten aiemmat maksut kirjataan ja kuka hyvitykset rahoittaa.

Sopimusten suoja ja siirtymä. Olemassa oleviin asumisoikeussopimuksiin puuttuminen vaatii erityisen painavan perustelun ja oikeasuhtaiset siirtymäsäännöt. Uudet tasaussäännöt eivät saa synnyttää hallitsemattomia maksuvaikeuksia vanhoille kohteille. Luottamuksensuojaperiaatteen mukaisesti myöskään niiltä asukkailta, jotka ovat tietämättään hyötyneet tasauksesta, ei äkillisesti poisteta nykyistä vastiketasoa. Toisaalta asukkaiden nykyistä asumisturvaa tai palautusoikeutta ei tule heikentää uudistuksen nimissä.

Yhdenvertaisuus ja asuminen. Perustuslain 6 § edellyttää hyväksyttäviä perusteita, jos vanhoja ja uusia kohteita tai eri alueiden asukkaita kohdellaan eri tavoin. Perustuslain 19 §:n 4 momentti velvoittaa julkista valtaa edistämään jokaisen oikeutta asuntoon; se tukee uudistuksen tavoitetta, mutta ei yksin ratkaise omistuksen siirtämistä tai lupaa tiettyä asuntoa jokaiselle. Yhdenvertaisuuden kannalta on huomattava, että asuntokauppalain uudistuksessa (hallituksen esitys 24.9.2026) suojataan vuokra- ja omistusasumisen välimallien ennakkomaksuja, mutta asumisoikeusmaksut jäävät vastaavaa suojaa vaille. [8]

Oikeusturva. Perustuslain 21 §:n kannalta asukkaalla tulee olla tiedot vastikkeen perusteista, mahdollisuus saada väitteensä tutkittavaksi sekä toimiva oikeussuojakeino. Myös nykyisellä omistajalla ja velkojalla on oltava mahdollisuus tulla kuulluksi omaisuutta koskevassa ratkaisussa.

EU-oikeus ja kuluttajansuoja. Asumisoikeushan ei ole asunnon omistusoikeus; asukas on kuluttaja ja asumisoikeussopimus kuluttajasopimus. Direktiivi 93/13/ETY kieltää kuluttajasopimuksissa kohtuuttomat ehdot, kuten ehtojen ja palvelun ominaisuuksien yksipuolisen muuttamisen sekä toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen lopettamisen ilman kohtuullista irtisanomisaikaa. Direktiivi ei koske pakottavaan lakiin perustuvia ehtoja, mutta se ohjaa sekä omistajan harkintavaltaa (vastikkeet, tasaus, kulujen kohdistus) että lainsäätäjää: laki ei saa valtuuttaa elinkeinonharjoittajaa siihen, mikä sopimusehtona olisi kohtuutonta. [5]

Säädösvalmistelussa kannattaa vertailla vapaaehtoista siirtoa, korvattua lakisääteistä siirtoa ja uusien talojen rakentamista suoraan uuden mallin piiriin. Niiden perustuslailliset vaikutukset ja julkisen talouden kustannukset eroavat toisistaan.

Yleinen oikeustaju

Yleisen oikeustajun kannalta asukas voi perustellusti odottaa, että pitkään maksettujen lainanlyhennysten hyöty näkyy aikanaan hänen talonsa asumiskustannuksissa. Hän voi hyväksyä yhteisen korjausturvan, kun sen määrä ja tarkoitus ovat näkyvissä. Hänen on vaikea hyväksyä sitä, että toisen talon kallis rakennuspäätös tai tyhjäksi jääminen nostaa hänen vastikettaan ilman hänen päätösvaltaansa ja ilman selvää rajaa. Yhtä vaikea on hyväksyä, että vuosikymmenten lyhennykset jäävät muutettaessa kokonaan taakse ja käteen jää vain indeksillä korotettu asumisoikeusmaksu.

Sama oikeustaju koskee myös muita osapuolia. Talot omistaneen tahon todellista omaisuutta ei pidä ottaa korvauksetta. Asiantuntevan hoitajan työstä saa tehdä kohtuullista voittoa. Veronmaksajan antama tuki ja asukkaiden maksujen avulla kertynyt hyöty eivät kuitenkaan saa muuttua perusteettomaksi yksityiseksi eduksi. Näistä lähtökohdista on mahdollista neuvotella järjestelmä, jonka kustannukset, riskit ja oikeudet vastaavat toisiaan.

Keskustelun koetinkivi on yksinkertainen: osaako yhteisö kertoa jokaiselle asukkaalle, mitä hän maksaa, minkä talon hyväksi raha käytetään, kuka päätti menosta ja kuka kantaa riskin, jos päätös osoittautuu huonoksi?

Vaiheittainen toteutus

1. Määritellään lakiin pysyvä ASO-tarkoitus, asukkaiden enemmistövalta ja varallisuuden käyttö myös myynnissä, purussa ja maksukyvyttömyydessä.
2. Uudistetaan vastikelaskelmat: talokohtainen velka, korjausvarat, ajan yli tapahtuva talo- ja asuntokohtainen tasaus, kuntoon perustuva porrastus korjausvaraukseen sovitettuna sekä erillinen riskivastuu. Talojen väliset siirrot rajataan harkiten, niiden vaikutukset selvitetään kohteittain ja säädetään siirtymäaika. Tasauksesta hyötyneiden kohteiden siirtymä rahoitetaan yhteisön yhteisistä varoista ja omistavan yhtiön pääomasta.
3. Perustetaan henkilökohtaiset ASO-tilit. Selvitetään jo maksettujen lyhennysten takautuva kirjaus, saldon arvostusperuste ja hyvitysten rahoitus. Tilit suojataan maksukyvyttömyyden varalta, ja hallitun poistumisen maksusäännöt säädetään samalla.
4. Erotetaan omistava yhteisö ja ammattimainen palveluntuottaja. Kilpailutus, palkkio, voitto ja mahdollinen pääomariski esitetään erillisinä.
5. Inventoidaan nykyinen asuntokanta, velat, tuet, palautusvastuut ja omistajien sijoitukset. Valitaan siirtotapa vasta perustuslaillisen ja taloudellisen vaikutusarvion jälkeen.
6. Perustetaan siirtymärahasto ja korvaavan ASO-asunnon menettely ennen kuin oikeuden jatkuvuudesta annetaan sitova lupaus. Sama rahasto takaa asumisoikeusmaksujen ja ASO-tilien palautukset.
7. Annetaan valvojalle vertailukelpoiset tiedot ja asukkaille tehokas menettely virheellisten maksujen oikaisuun. Nimetään sitova riidanratkaisuelin ja kirjataan ASO-sopimusten kuluttajaoikeudelliset vähimmäisehdot lakiin.

Keskustelussa ratkaistavat kysymykset

• Mitkä riskit ovat aidosti yhteisiä niin, että talojen välinen siirto on perusteltu, ja miten siirto pidetään näkyvänä ja takaisin maksettavana?
• Millä kuntoluokituksella ja kuinka suurella porrastuksella vastike sidotaan talon ja asunnon kuntoon, ja miten porrastus sovitetaan korjausvaraukseen?
• Kuinka pitkä siirtymäaika tasauksesta hyötyneille kohteille annetaan, ja kuinka suuri osa siirtymän kustannuksesta katetaan yhteisestä potista ja kuinka suuri omistavan yhtiön pääomasta?
• Miten ASO-tilin saldo arvostetaan ja kuka rahoittaa hyvityksen poismuutossa?
• Koskeeko ASO-tili takautuvasti jo maksettuja lyhennyksiä ja jo pois muuttaneita asukkaita?
• Millä mekanismilla ASO-tilit suojataan maksukyvyttömyydessä (erilläänpito, etuoikeus, turvarahasto), ja kuka rahoittaa turvarahaston?
• Millä maksusäännöillä hyvitykset porrastetaan, jos moni asukas muuttaa pois yhtä aikaa?
• Miten nykyisten omistajien oma panos, julkinen tuki ja asukkaiden maksama pääoma erotetaan toisistaan?
• Millä rahoituksella korvaava koti turvataan purussa ja maksukyvyttömyydessä?
• Mikä siirtymäaika estää äkilliset vastikemuutokset eri ikäisissä taloissa?

Lähteet

[1] Laki asumisoikeusasunnoista 393/2021, ajantasainen säädös: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2021/393

[2] Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, Asumisoikeusasuntojen hallinnointi: https://www.varke.fi/fi/yhteisot-ja-yhtiot/valtion-tukeman-asuntokannan-hallinnointi/asumisoikeusasuntojen-hallinnointi

[3] Ympäristöministeriö 8.6.2026, Asumisoikeuslain muutosesitys keräsi runsaasti lausuntoja: https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/asumisoikeuslain-muutosesitys-kerasi-runsaasti-lausuntoja-esitysta-tarkennetaan-palautteen-perusteella

[4] Suomen perustuslaki 731/1999, erityisesti 6, 15, 19 ja 21 §: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731

[5] Neuvoston direktiivi 93/13/ETY kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:31993L0013

[6] Yle: Lakean Omaksi-asukkaiden tilanne: https://yle.fi/a/74-20196864

[7] Yle: Vanhusten säästöt vaarassa Saarijärvellä: https://yle.fi/a/74-20244552

[8] Valtioneuvosto 24.9.2026, Asuntokauppalaki uudistuu: https://valtioneuvosto.fi/-/1410853/asuntokauppalaki-uudistuu-asunnonostajien-ja-taloyhtioiden-suojaa-vahvistetaan

[9] Valtiovarainministeriö 28.9.2026, käänteistä asuntolainaa koskeva selvitys: https://vm.fi/-/valtiovarainministerio-julkaisi-kaanteista-asuntolainaa-koskevan-selvityksen