Puheenvuoro-blogit
Talousviisailta puutaheinää eilen A-talkissa
Eilen A-talkissa oli edustava kattaus Suomen talousviisaita pohtimassa talouden elvytystoimia ja velkajarrua. Puutaheinääkin riitti. Taloustieteilijä Vesa Vihriälä toisti moneen kertaan vihervasemmiston mantraa, että 2027 on välivuosi leikkauksissa. Näinhän ei lainkaan ole. Suomessa on sellainen tapa, että hallitus ennen varsinaisen työn aloittamista laatii hallitusohjelman. Tämä hallitus taitaa olla ensimmäinen joka hallitusohjelman on pannut ja panee toimeen käytännössä kokonaan. Ja tässä hallitusohjelmassa on vuodelle 2027 leikkauksia peräti 4,8 miljardia euroa. Helppo tarkistaa uutisvirrasta.Todella kaukana välivuodesta siis ollaan.
Ekonomisti Elina Pylkkänen taas höpötti myös vihervasemmiston mantraa jatkuvista Sote- ja koulutusleikkauksista. Vuoden 2023 Sote-budjetti oli 22,5 miljardia ja vuoden 2027 27 miljardia. Ihan kansakoulun (minä olen liian vanha jotta olisin peruskoulua käynyt) laskuopilla, ei tarvitse olla ekonomisti, on helppo laskea että ei tuossa oikein leikkauksia näytä olevan. Koulutuksesta on leikattu yhtäältä ja annettu lisää toisaalle siten että nettovaikutus on, asiantuntijasta riippuen 100 – 200 miljoonaa vähennystä. Ei siis mitään dramaattista tuossa.
Näyttää siis siltä, että Goebbelsin suuhun laitettu viisaus siitä että kun valhetta toistaa riittävän usein, siitä tulee totuus, toimii myös talousviisaiden osalta.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Täytyy katsoa. – jäi eilen väliin kun oli
jo muutenkin valmiiksi huonolla tuulella.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, että teit tästä blogin niin minun ei tarvitse…
”Taloustieteilijä Vesa Vihriälä toisti moneen kertaan vihervasemmiston mantraa, että 2027 on välivuosi leikkauksissa.”
Ei tämä ole vain vihervasemmiston narratiivia vaan mm. Etlan Kangasharju on käyttänyt ilmaisua ”hallitukselta putosi hanskat”.
Eilinen keskustelu hymyilytti minua siksi, että Sixten Korkman esitti, että velkajarrussa pitää pysyä. Sen sijaan Kangasharju, joka on tähän saakka ollut aika tiukan sopeutuksen kannattaja olisikin valmis joustamaan.
Miksiköhän? Oma selitykseni on se, että oikeasti Korkman sanoo, että nyt on niin tiukka tilanne että yhteisöveron alennuksesta pitää luopua. Sen sijaan Kangasharju on joutunut arvottamaan yhteisöveroalennuksen ja velkajarrun. Yhteisöveroalennus on ainakin Etlan taustajoukoille tärkeämpi.
Edit: täydennettäköön niille, jotka eivät Korkmanin aiempia näkemyksiä muista, että Korkman on tähän saakka ollut aika huoleton velkaantumisen suhteen, mikä tuli eilisessä keskustelussakin ilmi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin nämä soteleikkaukset on laskettu samalla tavoin kuin hallituksen leikkaukset muutoinkin: eli VM laskee mikä on nettomenopolku. Eli luonnollinen kustannusten kasvu.
Eihän hallitus ole leikannut yhtään absoluuttisista menoista vaan on hillinnyt niiden nettomenopolkua. Sote-menojen kanssa on ihan sama juttu. Niiden nettomenopolkua on hillitty. Se on samoilla kriteereillä leikkaus kuin hallituksen muutkin leikkaukset.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vastauksesta ihmettelyyni.
Ilmoita asiaton viesti
En ole käynyt kansakoulua joten kysynkin että mistä on leikattu 4,8 miljardia jos kokonaissumma sitten kasvaa? Jos sote palvelujen taso olisi pysynyt samana, niin olisiko sote menot kasvaneet enemmän joten voidaan puhua leikkauksesta?
Ilmoita asiaton viesti
4,8 miljardin osalta joudun tyytymään uutisten tietoihin. Sieltä tuo luku.
Ilmoita asiaton viesti
Tommi Viinikka jo vastasikin tuohon kattavasti. Eli leikkauksilla tarkoitetaan että muuten menot olisivat kasvaneet vielä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostaa kuitenkin suurelta silti. Miten ”nettomenopolku” olisi voinut johtaa niin suuriin lisämenoihin? Eikös sellaisessa ole kysymys lähinnä indeksitarkastuksista?
Ilmoita asiaton viesti
Soten kohdalla vastaus on ilmeinen. Väestön vanheneminen olisi ilman toimenpiteitä johtanut vielä suurempaan kustannusten kasvuun.
Ilmoita asiaton viesti
Soten kohdalla pitää ottaa huomioon huomattavat palkankorotukset ja palkkaharmonisointi. Tehyn puheenjohtaja äskettäin kehui että palkat ovat nousseet jopa enemmän kuin etukäteen laskivat.
Ilmoita asiaton viesti
Sekin.
Ilmoita asiaton viesti
Moiset palkankorotukset ovat juuri niitä harkittuja menolisäyksiä, joiden ei voi katsoa kuuluvan ”nettomenopolkuun”. Ne olisi voinut jättää tekemättä.
Ilmoita asiaton viesti
Sixten Korkmanin ympärille on totuttu asettamaan tietynlainen älykön ja osaajan aura, kun puhutaan kansantaloudesta. Hänen olemuksensa viestittää uskottavuutta.
Mutta olen jo pitkän aikaa joutunut tuota kysenalaistamaan. Esimerkiksi vielä viime keväänä, kun ei edes orastavasta noususta vielä puhuttu mitään, hän eräässä haastattelussa kritisoi leikkauspolitiikkaa korostaen, että huonoina aikoina pitää valtion lisätä menojaan ja tukea ihmisille. Ihmettelin silloin kuinka hän saattoi Suomen mahtavan budjettivajeongelman aikana pitäytyä tuollaisessa klassisessa keynesiläisyydessä, joka ei ottanut huomioon realiteetteja.
Nyt sitten eilisessä ohjelmassa hän korosti korostamisesta päästyään tarvetta pitäytyä sovitussa velkajarrussa ja kritisoi hallitusta vastuuttomasta velanotosta aiempina vuosina. En oikein ota hänestä selvää, mutta fiksun maineessa on.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten tuolla ylempänä totesin, minä tulkitsin Korkmanin puheet niin, että hän puhui lähinnä yhteisöveron laskua vastaan. Aivan kuten Kangasharju laskun puolesta. He vaan verhosivat kommenttinsa velkajarrun taakse.
Ilmoita asiaton viesti
Sixten Korkman poikkeaa muista ekonomeista siinä, että hän pyrkii arvioimaan kokonaisvaltaisesti miten taloudelliset päätökset vaikuttavat yhteiskuntarakenteisiimme, miten ne kohtelevat eri yhteiskuntaluokkiamme. Pidän Korkmania ekonomistin lisäksi myös varsin pätevänä yhteiskuntatieteilijänä.
Ilmoita asiaton viesti
Minun kirjoissani Korkman on ollut jo 15 vuotta
vähemmän talousviisaan rootelissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kokemukseni -90 – luvulta hänen jutuistaan oli lähinnä se että hän kääntyi aina sinne minne tuuli puhalsi.
Mutta ulosanti oli hyvää ja luotettavan tuntuista.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, näin minäkin koin ko mölötyksen. Kaikki puhuvat päät on laitettava itse keksimään ne työt, itse tekemään ne työt ja itse maksamaan kaikki sivukulunsa veroineen, niin alkaa puheen sijasta tekemisen tosi, voi sitten osingonjaossa kertoilla miten onnistui 🧠
Ilmoita asiaton viesti
Olihan siellä Sixten Korkmankin. Sosialistit kaivavat esille kaiken viisauden millä talous on saatu kuralle.
Tuo 1990-luvun taalousguru.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa katsoin ja ihmettelin kuin niin itsestään selvästä asiasta voidaan puhua niin kauan puuta heinää. Vanha vitsi hevosmiehestä on kun lastaa kuormaa: ”Kun se tuon on jaksanut niin kyllä se tuonkin jaksa” ja sitten hevonen yllättäen kuoli.
.
Nyt talousviisaat voisivat heti sanoa, mikä on suurin veroprosentti minkä kansalainen jaksaa maksaa ja jäädä henkiin.
.
Kauppiaat ovat ymmärtäneet tuon jo iät ja ajat. Sitä sanotaan rajahinnaksi. Rajahinta on hinta, jolla myynnistä saatava kokonaiskate on suurimmillaan.
.
Jos hintaa nostetaan rajahinnan yläpuolelle, myyntimäärä pienenee niin paljon, että kokonaiskate pienenee. Jos hintaa lasketaan rajahinnan alapuolelle, lisämyynti pienentää kokonaiskatetta.
.
Kalle Anttila oivalsi tuon ja menestyi. Kalle varmaan pystyisi laittamaan yhteisöverolle myös rajahinnan.
Ilmoita asiaton viesti
Kysyisin, mikä on pienin määrä ravintoa ja terveydenhuoltoa, millä vielä voi jäädä hetkeksi henkiin veroja nostamatta. Tätähän keskitysleirien johtajat ovat aina miettineet.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin kuitenkaan pohtineet sopivaa veron suuruutta.
Ilmoita asiaton viesti
Oli siellä muitakin kuin talousviisaita, yksi energia”viisas” väitti että sähkökattilat on säätövoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hän oli Etlan Aki Kangasharju. Ja sähkökattiloita voi kutsua säätövoimaksi koska ne sitä ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy ymmärtää mitä eroa on suoralla ja varaavalla sähkölämityksellä.
Ilmoita asiaton viesti
Paljonko sähkökattilasta tulee sähkötehoa ulos?
Ilmoita asiaton viesti
Ei lainkaan. Täytyy kuitenkin ymmärtää mitä sana säätövoima tarkoittaa. Säätövoimana voidaan pitää tapaa varastoida energiaa.
Ilmoita asiaton viesti
https://energia.fi/tiedotteet/raportti-sahkokattilat-tasapainottavat-sahkomarkkinoita/
Ilmoita asiaton viesti