Ukrainan sota ei alkanut tyhjiössä

– mutta kuka olisi voinut estää sen?

Professori Jeffrey Sachs on nostanut Ukrainan sodan taustakeskustelussa esiin kysymyksen, jota Euroopassa olisi ollut syytä pohtia perusteellisemmin jo ennen helmikuuta 2022: Ymmärsimmekö riittävästi suurvaltojen turvallisuuspoliittisten ratkaisujen vaikutuksia ja niiden synnyttämiä jännitteitä?

Sachs painottaa erityisesti Naton itälaajentumista, vuoden 2008 Bukarestin huippukokouksen päätöksiä sekä Yhdysvaltojen ja Venäjän välisten turvallisuusneuvottelujen epäonnistumista. Naton tuolloin hyväksymässä julistuksessa todettiin, että Ukrainasta ja Georgiasta tulee aikanaan Naton jäseniä. Tämä oli merkittävä strateginen viesti, vaikka jäsenyyden toteutumiselle ei asetettu aikataulua.

Sachsin näkökulma haastaa meidät tarkastelemaan lännen päätöksentekoa kriittisesti. Samalla on kuitenkin erotettava toisistaan sodan taustasyiden analysointi ja sen oikeuttaminen. Venäjän turvallisuuspoliittiset huolenaiheet eivät antaneet sille oikeutta hyökätä itsenäiseen naapurivaltioon. YK:n yleiskokous tuomitsi Venäjän hyökkäyksen maaliskuussa 2022 ja vaati venäläisjoukkojen vetäytymistä Ukrainasta.

Suomalaisina tunnemme historian opetuksen: Turvallisuuspolitiikassa hyvät aikomukset eivät yksin riitä. Tarvitaan kykyä arvioida myös vastapuolen näkökulmaa, tunnistaa vaaralliset kehityskulut ja etsiä ratkaisuja ennen kuin diplomatian tilalle astuvat aseet.

Siksi esitän kolme kysymystä:

  1. Oliko Ukrainan sota ennalta ehkäistävissä? Olisiko suurvaltojen välisellä turvallisuuspoliittisella kompromissilla voitu välttää täysimittainen sota – ja millaisin ehdoin?
  2. Missä kulkee pienten valtioiden itsemääräämisoikeuden ja suurvaltojen turvallisuushuolten raja? Ukrainalla on oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan, mutta suurvaltojen väliset jännitteet vaikuttavat väistämättä sen turvallisuusympäristöön.
  3. Mitä Suomen pitäisi tästä oppia? Kuinka voimme vahvistaa omaa puolustustamme, säilyttää liittolaissuhteidemme uskottavuuden ja samalla pitää diplomatian mahdollisuudet avoinna?

Sodan taustojen tutkiminen ei ole hyökkääjän puolustamista. Se on yritys ymmärtää, miten katastrofit syntyvät ja miten niiden toistuminen voidaan estää.

Rauha ei synny historian unohtamisesta eikä vastuun häivyttämisestä. Se syntyy kyvystä katsoa historiaa rehellisesti, tunnistaa eri osapuolten päätökset ja rakentaa turvallisuutta, jossa itsenäisten valtioiden suvereniteetti ja sodan ehkäiseminen eivät ole toistensa vastakohtia.

Lähteet ja taustalukemisto

 

Laura Oksala
Keskusta Helsinki

Ehdoton ja sinnikäs oikeudenmukaisuuden tinkimätön puolestapuhuja.
🍀
Pitkä kokemus julkisesta terveydenhuollosta Suomessa, mutta myös uran alkuvaiheessa yksityiseltä puolelta - ja nuorena opiskelijapolitiikasta.
🍀
Boikotoin kansanmurhaa ja vierailen siksi pääasiallisesti vain S-ryhmän kaupoissa, ravintoloissa ja hotelleissa.
🍀
Poliittinen miesvalintani on Antti Kaikkonen: Hänen jalkojensa alla tanner tömisee juuri sopivasti.

Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu