Suomi 2026 – turvallisuusnäkymä

Minut pyydettiin vuonna 2024 mukaan hankkeeseen, jossa oli tarkoitus analysoida turvallisuusnäkökulmasta globaalien muutosvoimien vaikutusta Suomeen 2010-luvulta aina vuoteen 2026. Tavoitteena oli yhdistää maailmaa ravisteleva epävarmuus hyvin konkreettisesti suomalaiseen arkeen. Käytännössä tämä toteutettiin monitahoisia syy- ja seuraussuhteita kuvaamalla. Julkaistun raportin ja verkkosivuston pääkäyttäjäryhmiä ovat opiskelijat sekä tavalliset kansalaiset.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Opetushallituksen sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton kanssa. Prosessia ohjaamassa olivat Pääesikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Turvallisuuskomitean edustajat. Syvällistä turvallisuusosaamista edustivat asiantuntijat suomalaisista yliopistoista, Ulkopoliittisesta instituutista ja Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksesta.

Globaalia muutosta käsitellään viiden keskeisen osa-alueen kautta. Analyysissä ovat mukana:

1) väestökehitys
2) talous
3) teknologia
4) geopolitiikka
5) sotilaallinen vastakkainasettelu

*****

Turvallisuutta voidaan perustellusti kutsua 2020-luvun megatrendiksi. Se lienee sitä kaikilla mittareilla mitattuna ja täyttää mediassa arkemme 24 tuntia vuorokaudessa – usein jopa henkiseen ahdistukseen asti. Lähes kaikki asiat on turvallistettu eli niille on rakentunut tai rakennettu turvallisuuteen yhdistyvä kytkentä. Osa perustuu todelliseen asiayhteyteen ja toinen osa puolestaan haluun kiinnittyä megatrendiin ja nauttia siihen liittyvistä eduista.

Viimeisen 15 vuoden aikana tapahtuneessa globaalissa kehityksessä tilannekuva näyttää kirkastuneen pääosiltaan. Maailma pyörii pitkälti Yhdysvaltojen ja Kiinan määrittämien askelmerkkien mukaan. Kiinan nousu maailmanvallaksi on tapahtunut tosiasia. Vahva talouskehitys antaa Xi Jinpingille mahdollisuuden ohjata mittavasti voimavaroja myös asevoimien uudistamiseen.

Venäjän fokus on puolestaan jo pitkään ollut Euroopan suunnalla, jossa itänaapurimme kokee tarvetta laajentua. Tämä muodostaa eksistentiaalisen uhan erityisesti Venäjän rajanaapureille. Euroopan eteläisissä osissa eletään kuitenkin toisessa todellisuudessa, ja poikkeavat uhkakuvat heijastuvatkin väistämättä EU:n sisäiseen turvallisuusyhteistyöhön.

*****

Suomalaisten turvallisuus järkkyi Venäjän käynnistämän laajamittaisen hyökkäyssodan myötä. Vuodesta 2022 jatkuneesta murrostilasta ei ole helppoa ulospääsyä. Sen taustalla vaikuttavat globaalit muutosvoimat, joiden merkitys alkaa vasta nyt Suomessakin kirkastua.

Erityisesti on tiedostettava, etteivät kaikki aiemmin turvallisuuden ”sateenvarjon” alle niputetut asiat ole yhteismitallisia. Erot liittyvät niin vaikutusten laajuuteen tai syvällisyyteen kuin käytössä olevaan aikaikkunaan sekä siihen, kuinka merkittävästi turvallisuutta uhkaaviin ongelmiin kyetään suomalaisin tai yhteiseurooppalaisin toimenpitein vaikuttamaan.

Esimerkiksi väestökysymykset ovat yleensä hidasvaikutteisia (pl. globaalit pandemiat), mutta samalla myös laajoja ja syvällisiä. Aseellisen voiman käyttö maatamme vastaan edustaa puolestaan nopeavaikutteista, laajaa ja syvällistä uhkaa. Se kyseenalaistaa olemassaolomme yksilöinä ja kansakuntana. Asevoiman käytössä on kyse fundamentaalisesta uhasta, joten siihen varautumisen tulee olla perusteellista ja kaikkia kansalaisia koskevaa.

Fundamentaalisuus yhdistetään usein myös ilmastonmuutokseen, mutta kyseessä on kokonaan toinen konteksti. Aseellinen puolustus tukeutuu pitkälti vain omiin ja keskeisten liittolaisten toimenpiteisiin, mutta ilmastonmuutoksen torjunta on globaalia yhteistyötä. Siinä Suomen mahdollisuudet vaikuttaa rinnastuvat suoraan kokoomme ja merkitykseemme kansainvälisellä areenalla.

*****

Tämän hetken ehkä merkittävin globaali muutostrendi liittyy tekoälyn käyttöönottoon. AI:n avulla koneet voivat oppia kokemuksen perusteella, mukautua uusiin tilanteisiin ja suorittaa inhimilliseksi luokiteltuja tehtäviä. Useimmat esimerkit tekoälyn käytöstä – shakin peluusta ilman kuljettajaa liikkuviin ajoneuvoihin – perustuvat pitkälti syväoppimiseen.

Tekoäly yhdistyy tänä päivänä vahvasti myös valvontaan ja turvallisuuteen. Esimerkiksi Euroopan unionissa on keskusteltu laajasti siitä, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää turvallisuuden vahvistamisessa ja terrorismin torjunnassa. Demokratioissa reunaehtona on kuitenkin kansalaisten perusoikeuksien vahva suoja. Tekoälyn lisääntyvä käyttö valvontateknologioissa nostaakin esiin kysymyksen, kuinka pitkälle valtiot voivat mennä yksilönvapauksien rajoittamisessa kansallisen turvallisuuden nimissä?

*****

Sotilaallisesta näkökulmasta tarkasteltuna tekoälyyn liittyy monia ylivoimaisia ominaisuuksia. Keskeiseksi muodostuu se, että algoritmit voivat seuloa ja yhdistää suuria datamääriä merkittävästi ihmistä tehokkaammin. Ne ovat siis ihmiseen verrattuina ylivoimaisia tiedustelu- ja tilannekuvan muodostamisessa. Tekoälyn hyödyntämisen riskit kumpuavat kuitenkin tästä samasta logiikasta – tekoäly on juuri niin luotettavaa kuin sen taustalla vaikuttavat algoritmit ovat.

Syvemmälle tekoälyvaikutteiseen sodankäyntiin siirrytään, kun tarkastellaan autonomisia asejärjestelmiä. Ne perustuvat tekoälyyn, joka kerää tietoa ympäristöstä sensoreiden avulla ja tekee itsenäisiä päätöksiä aseellisista toimista ohjausalgoritmien perusteella. Keskustelua käydään parhaillaan siitä, kuinka pienellä ihmistyön panoksella järjestelmä voidaan luokitella autonomiseksi eli itseohjautuvaksi. Monissa puheenvuoroissa korostetaan inhimillisen kontrollin säilyttämistä päätöksenteossa.

*****

Turvallisuustilanteen merkittävä heikentyminen on 2020-luvulla johtanut jatkuviin spekulaatioihin Suomen kyvystä selviytyä esille nousevista haasteista. Mediassa ruokitaan tähän liittyviä pelkoja päivittäin, mistä onkin muodostunut monelle ihmiselle arjessa vaikuttava ahdistuksen aihe.

On totta, että syytä huoleen löytyy, mutta mistään ylimaallisesta tai vaikutuspiirimme ulkopuolella olevasta ei ole kyse. Turvallisuushaasteet ovat selätettävissä määrätietoisella työllä, jota tehdään yhteisesti ymmärrettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Murrosvaihe tarjoaa epävarmuuden lisäksi aina myös koko joukon mahdollisuuksia. Ne pitää vain kyetä tunnistamaan, jotta tilaisuuteen voi tarttua.