Lillanin johdossa neljännen polven teatterintekijä

Helsingin kaupunginteatteriin kuuluvan Lilla Teaternin johdossa on tänä syksynä aloittanut David Sandqvist, 31. David on jo neljännen polven teatterilainen, isä teatteritaiteen tohtori Ville Sandqvist, isoäiti Vappu Jurkka ja isoisoäiti legendaarinen Emmi Jurkka.

Niinpä ei ihme, että näyttämö veti Davidiakin puoleensa jo pienestä pitäen. Oppeja tuli haettua Laajasalon opistosta ja myöhemmin Teatterikorkeakoulusta, jossa hän siirtyi näyttelijäopiskelijasta ohjaamisen puolelle, jota Oskar-veli oli ehdottanut.

Lilla Teaternissa David on työskennellyt jo free lancerina. Esimerkiksi Davidin ohjaama viimetalvinen näytelmä Skymning 41 (Molly ja Henry) Lillanissa oli taiteellinen menestys. Nyt David haluaa kehittää Lillanin taiteellista profiilia jatkumona yhdessä kumppaniteattereiden, kollegoiden ja yleisön kanssa. Davidmuistuttaa, että pari vuotta sitten ohjelmistossa ollut musiikkinäytelmä Katrina oli hyvä esimerkki laajamittaisesta taiteellisesta voitosta, joka myöhemmin siirtyi Wasa Teaterniin ja Turun Ruotsalaiseen Teatteriin.

Tähän suuntaan David Sandqvist uskoo jatkavansa. Viime torstaina ensi-iltansa sai Astrid Menasanch Tobiesonin kirjoittama När Baba faller i poolen är kl.23.47, islantilaisen Hallveig Eiríksdóttirin ohjaama ajakohtaisdraama, jossa esiintyvät Antonia Atarah ja Elihú Galván. Näytelmä on tarina siitä, millaista on kasvaa omien juuriensa kanssa vieraassa ympäristössä. Tämäkin esitys, oikeastaan puolitoistatuntinen monologi, lähtee myöhemmin Helsingistä Vaasaan ja Turkuun.

Monologissa tytär kertoo, miten isä joutui 61-vuotiaana työttömäksi ja päätyi lopulta esittämään eliittikekkereihin kanimaskottia, joka putoaa altaaseen. Rohkeasti keikkatyössään kani myös tanssii rokkitahtiin. Muuten isän vaikuttava osuus on olla fyysinen voima esityksen taustalla.

Näytelmä kertoo, miten luokkaerot heittelevät väliinputoajia. Tytär, Antonia Atarah, rakentaa katsojille isänsä tarinan yhteiskunnan uhrina. Atarah käyttää ääntään nykynäyttämöiden tapaan hulppeasti. Hyvin hän selvittää tulkinnallaan myös äitinsä ja veljensä osuudet isän tarinassa joka on tarina tästä ajasta.

Osittain ghanalainen Atarah huomasi jo Teatterikorkeakoulussa, miten helposti ulkopuolisuus iskee. Ehkä juuri siksi räväkästi esitetty rooli istuu hänen monologiinsa.

Riku Suvitien lavastus ja puvustus luovat katsojalle hyvän visuaalisen tilakokemuksen ja sitä täydentää Ville Tolvasen valo- ja videodesign. Äänistä on huolehtinut Moe Mustafa ja maskeerauksesta Jutta Kainulainen.

Sandqvistin oma johtajuus näkyy kohta Lillanissa. Ensi helmikuussa ensi-iltaan tulee I rummet intill (eller vibratorpjäsen), nimekkään amerikkalaisen näytelmäkirjailijan, esseistin ja professorin Sarah Ruhlin kirjoittama feministinen komedia vuodelta 2009. Näytelmää mukaili myös vuonna 2011 ilmestynyt elokuva Hysteria.