Puheenvuoro-blogit
Garden Automative
Vaalit lähestyvät ja äänestäjille on nyt kiire kertoa, kuinka huonosti maata on johdettu viimeiset neljä vuotta.
Kestoaihe on tietenkin talous, jonka Orpon hallitus on pistänyt kuralle. Sorsan säätiön talousgurut kertovat, että tieto orastavasta BKT noususta on vain laivatoimituksen aiheuttama tilastoharha.
Mutta kesän kestoaiheina ovat olleet Garden Helsinki ja Valmet Automotive.
YLE: ”Oppositio vaatii jopa hallituksen eroa Garden-tietojen takia – SDP Tuppurainen: Eduskunta kutsuttava koolle”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ja vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta vaativat pääministeriä tilille Helsinki Garden -hankkeen epäselvyyksistä.
Virta julkaisi 7.9. kannanoton otsikolla: ”Onko pääministeri ainoa, joka ei näe ristiriitaa puheittensa välillä?”
Virran mielestä Orpon puheiden ja avoimuusrekisterin tietojen välillä on ristiriitaa.
Mielestäni avoimuusrekisteriin pitäisi merkitä vain sellaiset tapaamiset, joihin on aika varattu ja joissa on tarkoituksellisesti käsitelty kyseistä asiaa. Mielellään pitäisi olla myös muistio tai jokin muu dokumentti, joka osoittaa, mitä tapaamisessa on käsitelty.
Jos Vapaavuori tapaa Orpon kadulla ja vaihtaa tämän kanssa pari sanaa Gardenista, onko se lobbausta? Se on mielipidekysymys. Lobbaus voi myös kääntyä itseään vastaan. Kohde voi kokea sen kiusalliseksi eikä suinkaan vakuuttua lobbaajan näkemyksistä.
Avoimuusrekisteri voi siis antaa ulkopuoliselle aivan väärän kuvan siitä, onko lobbausta tapahtunut, mitä siinä on puhuttu tai ennen kaikkea onnistuiko lobbaus.
Entä Valmet Automotive?
Ville Niinistön mukaan Valmet Automotiven tapaus voi olla jopa vakavampi kuin Garden Helsinki. Edellisessä kysymys on siitä, oliko Orpo esteellinen johtaessaan talouspoliittista ministerivaliokuntaa, joka päätti Valmet Automotiven 120 miljoonan euron pelastuspaketista.
Pohditaanpa hetki, mitä olisi tapahtunut, jos Orpo olisi jäävännyt itsensä.
Olisiko talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös ollut erilainen ilman Orpon puheenjohtajuutta?
Olisiko ministerivaliokunta tehnyt toisen päätöksen kuin valtiovarainministeriö ehdotti?
Tuskin. Väitän siis, ettei se, että Orpo ei jäävännyt itseään, vaikuttanut päätökseen eikä myöskään siihen, miten päätös vaikutti Ilpo Kokkilan ja hänen yhtiönsä asemaan. Onko tässä johtopäätöksessä jotakin vikaa?
Jossitellaan vielä
Entä jos oikeuskansleri toteaa, ettei Orpo ollut jäävi kummassakaan tapauksessa?
Mitä se kertoo niistä, jotka ovat jo julkisuudessa väittäneet muuta ja antaneet asiasta käytännössä tuomionsa? Entä mitä tekee media?
Todennäköisesti uutinen sivuutetaan ohimennen. Tuskin näemme kissanpään kokoisia otsikoita: ”Virta ja Koskela olivat väärässä.”
Kansalaisille jää kuitenkin helposti mieleen jotakin aivan muuta: ”On se Orpo ovela mies, kun pystyi petkuttamaan jopa oikeuskansleriakin.”
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Koko avoimuusrekisteri joutaisi roskakoriin jos sitä käytetään kuten vasurit tekevät tässä tapauksessa.
Käytännössä se on DDR:n tyylistä kyttäilyä ”Kuka tapasi kenet ja missä ja mitä he keskustelivat?”
Ilmoita asiaton viesti
Voisiko avoimuusrekisterin jättää kokonaan pois?
Tai jos rekisteri halutaan säilyttää, voisivat merkinnät tehdä lobbauksen kohteet itse.
Merkintä tehtäisiin silloin, kun päättäjä itse kokee tapaamisen lobbaukseksi tai ainakin lobbausyritykseksi.
Sitten voisi pohtia, mitä tällä avoimuusrekisterillä oikeastaan saavutetaan.
Todennäköisesti ainakin yksi asia: media ja oppositio saavat siitä käyttökelpoisen työkalun, jolla voidaan antaa vaikutelma, että jokin päätös on syntynyt ”suhmuroinnin” ansiosta.
Sana lobbaus ei muuten kuulosta kovin viattomalta. Eikä lobbari. Ne kuulostavat melkein rikolliselta toiminnalta. Ainakin hieman hämäräperäiseltä.
Mutta vaihdetaanpa sanat. Konsultointi. Konsultti.
Asiantuntijan kuuleminen. Ne kuulostavat jo huomattavasti paremmalta.
Ja mitä lobbauksessa usein käytännössä tapahtuu?
Hankkeen edustaja kertoo päätöksentekijälle hankkeen taustoista, tavoitteista, taloudellisista vaikutuksista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Hän vastaa kysymyksiin ja yrittää tietenkin vakuuttaa päätöksentekijän siitä, että hanke on kannatettava.
Eikö siinä ole aika paljon samaa kuin konsultoinnissa tai asiantuntijan kuulemisessa?
Otetaan esimerkiksi Garden Helsinki.
Garden Helsinki olisi tietysti voinut lähettää valtiolle pelkän avustushakemuksen ja kirjallisen esittelyn.
Mutta entä jos pääministeri Orpo olisi halunnut ymmärtää hanketta paremmin ja kutsunut Jan Vapaavuoren kertomaan, mikä Gardenin merkitys olisi Helsingille ja koko Suomelle? Olisiko se ollut lobbausta?
Entä jos Orpo olisi Vapaavuoren sijaan kutsunut Garden Helsinki Oy toimitusjohtajan Ilkka Kilpimaan kertomaan hankkeesta?
Olisiko se ollut asiantuntijan kuulemista, konsultointia vai lobbausta? Vai olisiko kyseessä ollut hyvävelisuhmurointi?
Tässä näytelmässä Jan Vapaavuori näyttää jo saaneen roolin, jossa hän on hankkeen roisto ja lähes persona non grata.
Mutta hetkinen.
Jos pääministeri tekee päätöstä 35 miljoonan euron valtiontuesta, eikö hänen pitäisi nimenomaan kuulla myös hankkeen esittäjiä?
Vai pitäisikö pääministerin tehdä päätös kuulematta heitä lainkaan, jotta kukaan ei myöhemmin voisi sanoa hänen tavanneen lobbaria?
Jos jälkimmäinen on oikea tapa toimia, voidaan tietysti kysyä, mihin avoimuusrekisteriä ja koko tätä lobbauskeskustelua lopulta tarvitaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Väitän siis, ettei se, että Orpo ei jäävännyt itseään, vaikuttanut päätökseen eikä myöskään siihen, miten päätös vaikutti Ilpo Kokkilan ja hänen yhtiönsä asemaan. Onko tässä johtopäätöksessä jotakin vikaa?”
No siinä mielessä on, että esteellisyyttä tarkasteltaessa jossittelu mahdollisesta päätöksestä on täysin epäolennaista, eikä se ole hallintolain esteellisyyden peruste.
Ilmoita asiaton viesti
Jääviyttä voidaan ja pitääkin tarkastella hyötynäkökulmasta. Oleellista on löytää tässä tapauksessa se hyöty minkä Orpo sai vaikuttamalla päätöksentekoon… Tärkeää on huomata Orpon vaikutus tuohon päätökseen. Lain mukaan pelkkä läsnäolo riittää, sillä mitä mieltä on itse päätöksestä, ei ole mitään väliä..
Ilmoita asiaton viesti
Hyötynäkökulma ei edellytä, että esteellinen itse saisi sen hyödyn. Hyötyikö Kokkila päätöksestä? Ilman muuta. Tarkastelun alla on sitten se, onko Kokkilan ja Orpon välillä jotain sellaista joka tekisi hänestä esteellisen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sen hyödyn pitäisi aina tulla päätöksen tekijälle. Tässä tapauksessa pitää näyttää se, että Orpo hyötyi siitä että Ilpo Kokkila hyötyi. Tässä tulee osoittaa hyödyttäjän ja hyötyjän välinen riippuvuussuhde.
Siis pitää osoittaa että Orpo vaikutti Valme Automativen pelastamispäätöksessä myös siihen, että Ilpo Kokkila hyötyi ja että se voidaan katsoa kiitokseksi aiemmista Ilpo Kokkilan vaaliavustuksista Orpolle ja Kokoomukselle. Ja tietenkin päätös varmistaa Kokkilan avustukset tulevaissa vaaleissa.
Kun ei ollut epäselvyyttäsiitä etteikö ministerivaliokunta olisi
noudattanut VVM esitystä pelastaa Valmet Automative, Orpon osallistuminen kokoukseen oli typerää.
Todennäköistä oli, ettei hän edes ajatellut olevansa jäävi ja jos olisi, niin varmaankin olisi jäävännyt itsensä varmuuden vuoksi. Sitten olisi hyvä jos pääministerilläkin olisi ”oikeusasiamies”, joka vahtisi sitä, että pääministeri toimiin lain mukaan, ja huomauttaisi mahdollisista rikkomuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Ei toi pidä paikkaansa. Hallintolain esteellisyyspykälissä on paljonkin eri vaihtoehtoja, joissa esteellisyyden voi aiheuttaa jollekin muulle mahdollisesti koituva hyöty tai haitta.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki tietävän Salosen kommentteja lukiessa tulee vakuuttuneeksi siitä, että miehen pitäisi kirjoittaa viisauksiaan vähintäänkin päivittäin ilmestyvissä medioissa ja esiintyä asiantuntijana niin Ylen kuin MTV:n ajankohtaisohjelmissa. Täällä puheenvuorossa hänen joka alan asiantuntemuksensa ei kolahda kuin muutamien samaa mieltä olevien päihin.
Ilmoita asiaton viesti
Tammelan kommentteja lukiessa tulee mieleen, että sinun ei varmaan kannattaisi kirjoittaa tännekään.
Mitään sanottavaa hallintolain esteellisyyspykälistä ei sitten ollut?
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastaa oleellinen kysymys on mikä Ilpo Kokkilan ja Petteri Orpon välisessä suhteessa on sellaista, että se vaarantaa luottamuksen Orpon puolueettomuuteen tässä päätöksessä?
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän minä sanoin, ja sitä tässä nyt tarkastellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kun on aivan selvää, että päätöksestä hyötyi myös UKI, niin mitä yhteyksiä Orpolla on kaupunkiin niin että Orpon puolueettomuus kärsii? Sama kysymys myös Kokkilasta. Mikä yhteys Orpolla on Kokkilaan niin, että Orpon puolueettomuus vaarantuu? Nyt on sanottu että se yhteys on vaalirahoitus. Orpon kuntavaalissa se rahoitus ei ollut edes lain sallima enimmäismäärä. Lakia pitäisi korjata niin että vaalirahoitukseen tulisi raja, jonka ylitys katsottaisiin vaarantavan saajan puoolueellisuuden.
Ilmoita asiaton viesti
“Kestoaihe on tietenkin talous, jonka Orpon hallitus on pistänyt kuralle.”
Onko tämä todellakin näkemyksesi?
Ilmoita asiaton viesti
Ei, se on sarkasmia ja olisi pitänyt laittaa lainausmerkkeihinb.
Ilmoita asiaton viesti
On kyseessä keskustelu tyyliin ”väärin sammutettu” eli olko päätös hyvä/oikea vai ei?
Toinen kysymys on saiko Orpo päätöksestä jotakin hyötyä vai ei?
Tuo jääväys kysymys lienee muotovirhe, mutta ei jääväys olisi päätöstä muuttanut.
Ilmoita asiaton viesti
Lobbausta tapahtuu aina kun päättäjät ja järjestöjen tai yritysten edustajat tapaavat toisensa. Ei ole mahdollista kontrolloida kaikkea.
Lahjonta on sitten aivan eri juttu.
Ilmoita asiaton viesti