Puheenvuoro-blogit
Hyvinvointiautomaatti Sampo
Suomen mytologiassa seppä Ilmarinen takoi rikkauksia tekevän ihmekoneen ”Sammon”
1 luku
Lainaus Wikipediasta:
”Sampo eli kirjokansi on suomalaisessa mytologiassa ihmeellinen kone tai esine, kosintalahja ja sotasaalis, joka liittyy usein Pohjolaan. Sampo on tunnettu erityisesti suomalaisesta kansanrunoudesta kootusta Kalevala-eepoksesta, jossa sillä on tärkeä rooli. Eri taruissa Sampo on erilainen, sillä on myös useita nimityksiä ja ilmiasuja. Kalevalassa käytetyissä Sampo-taruissa Sampo on ihmeellinen, rikkauksia tekevä mylly.”
Minusta tuntuu että Suomen talouselämässä poliitikot edelleen uskovat tuohon ihmeitä tekevään Sampoon. Muualla maailmassa on jo kauan sitten oivallettu se, että talouselämässä vaikuttavat aivan erilaiset lait.
Suomessa taloustiedosta ei ole pulaa. Suomessa on poliittisista suuntauksista riippumatta mittava joukko talousoppineita, jotka ovat aikalailla samaa mieltä siitä. että ”jotain pitäisi tehdä ja pian”. Siitäkin ollaan talousviisaiden piirissä melko lailla samaa mieltä mitkä ovat keinot.
Ikävä kyllä poliitikot ja työmarkkinavoimat pistävät vastaan kun toimenpiteet olisivat kovin ikäviä. Pitäisi vähentää julkisia menoja ja tyytyä palkankorotuksissa nollalinjaan tai pahimmassa tapauksessa luopua saavutetuista eduista. Tämähän on poliitikoille itsemurha ja ammattiyhdistysammattilaiselle mahdottomuus. Aivan turha taloustieteilijän tulla kertomaan, että Suomella menee heikosti, onhan meillä Ilmarisen takoma Sampo.
Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat varmaan taloustiedon ammattilaisia. Ainakin sieltäeläkkelle siirtynyt Raimo Sailas ymmärsi talouden pidosta aika lailla. Mikähän siinä on ettei näitä ammattilaisia poliitikot halua uskoa. Jos valtionvarainministeriön ulkopuolellakin on jotakin taloustietoa, kannattaisi koota kaikki viisaus pelastamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa
2 luku
Tässä luvussa vähät välitetään suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Mitä se oikeasti on. Onko se sitä että verotuloilla kustannetaan melko hyvä toimeentulo myös niille jotka eivät maksa veroa. Melko hyvä toimeentulo saattaa olla superluxus verrattuna alikehittyneiden maiden kansalaisiin. Pitäisikö superluxuksen sijaan tyytyä vain hyvään ja riittävään toimeentuloon?
Keskituloiset kansalaiset voivat varmasti hyvin vaikka Suomi ei olisikaan hyvinvointiyhteiskunta. Jotakin vikaa siinä Sammossa taitaa olla kun se ei tuotakaan hyvinvointia kaikille tasapuolisesti. Itse en ole niin viisas, että osaisin sanoa miten tuo Sampo korjattaisiin.
Suomen ikiaikaiset vientituotteet; terva, puu ja paperi eivät enää käy tulevaisuudessa kaupaksi maailmalla. Maailman markkinoilla kysyttyjä raaka-aineita Suomesta ei juuri löydy. Suomalaisten tuotteiden hinta-laatu-suhde ei pärjää maailman markkinoilla. Kännykkäteollisuuskin on siirtynyt muille maille. Design tuotteet voivat jotenkin menestyä mutta määrä on pieni ja menestyminenkin on niin ja näin. Peliteollisuus valtaa alaa mutta työllistää vähän
3. luku
Mitä tästä voisi päätellä. SAK päättelee, että nollalinja palkankorotuksissa on aivan mahdoton. EK on diplomaattinen ja sanoo, että pitäisi saada ”maltillinen” palkkaratkaisu. Eikö kukaan huomaa että tuottavaa työtä on Suomessa liian vähän. Se ei auta, jos hieromme toistemme selkiä. Verotus ei ole ratkaisu eikä iSampo. Jostakin sitätä verotettavaa tuloa pitää syntyä eikä sitä synnys jos ei ole yrityksiä. Auttaisiko jos yrityksiä ryhdyttäiin nimittämään kolhooseiksi ja hyville työntekijöille annettaisiin työn sankarin mitalli ja arvonimi?
Nuorella polvella on huoli huomisesta. Työtä oli omassa nuoruudessani helpompi saada. Mistähän se johtui? Tiedän useita akateemisia nuoria, jotka ovat opiskelleet koko ikänsä eikä oikeata työtä ole koskaan löytynyt. Onko koututus ollut väärää kun fil.maisteri on kerrossiivoojana? Maksettua eläkekertymää ei ole tai on aika vähän. Mikä heillä on edessä? Itselläni ei ole mitään huolta, kun olen jo eläkkeellä, ja todennäköisesti rahat riittävät hautaan asti.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
”Vihreä siirtymä” on vienyt Suomesta teollisuuden muille maille vierahille.
Meillä oli esimerkiksi Finlaysonin tehtaat. Tuli hyviä petivaatteita, pyyheliinoja, jne.
Fiskars on ollut erinomainen suomalainen merkki. Suuri valikoima erinomaisia tuotteita. Minullakin on käytössä vaikka mitä hyvää Fiskarsia. Mutta Fiskarsiakin on alettu valmistamaan siellä sun täällä. Viimeksi ostamani hyvä Fiskarsin pistolapio onkin tehty Puolassa. Paistinpannut ja kattilat sentään vielä Suomessa.
Ay-mafia on ihan /C:stä. Päästökauppa samoin. ”Ilmastonmuutoksen” torjumiseksi on lakkautettu hyviä hiilivoimaloita, hyviä sähköä ja lämpöä tuottaneita voimaloita, jne.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se Sampo jauhaa ihan mukavasti tulosta. Esimerkiksi viime vuonna 2,4 miljardia, josta piti verojakin maksaa 400 miljoonaa. Ja tuo oli tietysti vain tulovero. Verojalanjälki oli reippaat 2 mrd. euroa.
https://www.sampo.com/globalassets/investors/quarterly-reporting/2025/q4/financial-statement-release-2025.pdf
https://www.sampo.com/fi/vastuullisuus/liikkeenjohto-ja-liiketoimintakaytannot/verojalanjalki/
Ilmoita asiaton viesti
Eikä Ilmarisellakaan heikosti mene (eikä nallella)
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni koulutusta voisi myös miettiä tuottaako se oikeaa osaamista. On varmaan tärkeää tehdä väitöskirja Ludwig XIV ajan hovin pukeutumisesta mutta kuinka sitä tietoa voi hyödyntää tuottavassa toiminnassa? Senkin ymmärrän että taide on tärkeää, mutta uusia sibeliuksia tai edelfelttejä tulee aika harvoin ja esapekkasaloset tuovat Suomeen enempi arvostusta kuin tuloja, vaikka EsaPekkaa varmaan verotetaan ankaralla kädellä.
HS:n kyselyn mukaan Suomessa on vaikeuksia saada ammatitaitoisia hitsareita ja koneistajia. Tämä on ollut tunnettua jo pitkään esim. telakkateollisuudessa, missä ammattilaisia on tuotettu mm. Puolasta. Juuri julkaistu Pisa-tutkimus on myös hälyyttävä.
Ilmoita asiaton viesti
Pyssyjä täytyy nyt takoa. Siinnä sampoa kerrakseen! Kysykää vaikka Häkkäsen Antilta.
Ilmoita asiaton viesti