Puheenvuoro-blogit
Vaadimme viranomaisia keskeyttämään Kitkajoen Juomasuon uraanikairaukset
Vaadimme viranomaisia keskeyttämään Kitkajoen Juomasuon kairaukset ja esitämme tieto- ja valvontapyynnön LVV:lle ja Tukesille Kuusamon uraanivyöhykkeen kairausten vaarallisten ja haitallisten kairausjätteiden dumppaamisista
Mediatietoihin viitaten Latitude66 aikoo kairata Kitkajoen Juomasuolla uraanivyöhykkeellä ja voimakkaasti uraaniasisältävissä malmioissa (ks liitteet) ”maanomistajien luvilla”, vaikka heillä ei ole voimassa virallisia Tukesin lupia ja aikaisemmatkin koelouhinnat ja kairaukset Juomasuolla ovat saastuttaneet ympäristöä, ilmaa, pinta- ja pohjavesiä. Juomasuon seudun uraanikultakoboltti malmion ollessa kyseessä pelkät maanomistajien luvat eivät riitä ja lisäksi on jo selvinnyt että malmikairauksien sydämmien ja malmikairauksien jätteiden käsittelyssä ja sijoittamisesta löytyy epäselvyyksiä. Esimerkiksi Oulun kiertokaaresra olemme saaneet tähän asti tiedon, ettei Latitude66 ole sinne vienyt mitään kairausjäte-eriä vaikka he näin väittivät 2025 Käylän kahvitilaisuusessaan (videotallenne), olemmekin pyytäneet LVV:tä selvittämään minne nämä haitallisia aineita sisältävär kairausjätteet on sitten sijoitettu tai dumpattu. Olemme kyllä tavanneet pari vuotta aiemmin kairausjätteitä Ylä-Oulankajokivarresta maastosta (videotallenne). Kairaukset uraanivyöhykkeellä aiheuttavat pohjavesien saastumista. Juomasuolta kaikki vesi virtaa Kitkajokeen, joka on yksi Suomen koskiensuojelulain alkukoti ja virtaa Oulangan kansallispuistoon. Kairaukset ja Juomasuon avonainen uraanilouhos saastuttaa jo nyt Kitkajokea. Viittaamme aikaisempiin mittauksiin ja kemiallisiin faktoihin, että uraani on herkästi vesiliukoinen raskasmetalli, jonka myrkyllisyys on erityisen haitallinen vesieliöstölle.
Viittaan Kuusamon Seutu lehdessä 23.8.2023 olleeseen uutiseen PPELY-keskuksen 17.8.2023 hallintopakkopäätöksestä, jolla se velvoitti GTKn tukkimaan ja sulkemaan pysyvästi vanhat, vettä vuotaneet kairausputket Kuusamon Kouvervaarassa. Vuosina 2019–2022 tehtyjen selvitysten perusteella putkista purkautuvan radioaktiivisen veden katsottiin voivan aiheuttaa riskejä on ongelmia ympäristölle.
PPELY-keskus teki lisäksi 7.5.2024 hallintopakkopäätöksen ympäristöturvallisuuden parantamiseksi Juomasuon louhoksella, jolla velvoitti Latitude 66 Cobalt Oy:n selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset Hangaspurossa, mutta hylkäsi vaatimukset kaivospiirin ympäristöturvallisuuden selvittämiseksi. (Tukes ei ollut antanut lausuntoa).
Totean, että Latitude ei ole osoittanut selvittäneensä velvoitteen mukaisesti Hangaspuron kasvinäytteiden radioaktiivisuuspitoisuuksia.
Viittaan tietopyyntöihin Kuusamon ympäristöviranomaiselle sekä LVV:lle, joihin perustuen katson Juomasuon alueen kairausten sekä kairausjätteiden kairauskohtaiset selvitykset sekä kairausjätteiden loppusijoitusten ympäristö- ja terveysvaikutukset jääneen riittämättömästi selvitetyiksi.
Vaadin kairausten keskeyttämisestä ja toiminnan välitöntä tarkastamista perustuen kaivoslain (621/2011) 9, 11 ja 156 §:iin (luvanvaraisuus, ympäristöhaitat ja pakkokeinot), ympäristönsuojelulain (527/2014) 16 ja 17 §:iin (pilaantumiskielto ja pohjaveden pilaamiskielto) sekä säteilylain (859/2018) säännöksiin väestön ja työntekijöiden säteilyaltistuksen rajoittamisesta. Maastoon jääneiden kairausjätteiden jäänteiden sekä loppusijoitukseen toimitettujen kairausjätteiden osalta vaadin valvontaa kaivoslain, jätelain ja kaivannaisjäteasetuksen mukaisesti.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) sekä hallintolain mukaisen viranomaisen neuvonta- ja valvontavelvollisuuden nojalla pyydän lupa- ja valvontaviraston ympäristöosastolta (LVV) sekä Kuusamon kaupungin ympäristönsuojelulta seuraavia tietoja, asiakirjoja ja viranomaisselvityksiä:
1. Kuusamon jäteasemalle vastaanotettua haitallista ja vaarallisia aineita sisältävät kairausjätteitä (kairaussoijaa) koskevat asiakirjat
Viitaten ylitarkastaja Noora Pesälän sähköpostivastaukseen (4.8.2026), pyydän seuraavat tiedot ja asiakirjat koskien vuosina 2024–2025 vastaanotettua Latitude66 Cobalt oy:n 26,62 tonnia haitallisia ja vaarallisia aineita sisältäviä kairausjätteitä eli ns ”kairaussoijjaa”:
* Kuusamon jäteaseman antama alkuperäinen selvitys (16.4.2026) kairaussoijan vastaanotosta liitteineen.
* Kairaussoijasta tehdyt kaatopaikkakelpoisuustestauksen tulokset ja laboratorioraportit (ml. liukoisuus- ja haitta-aineanalyysit).
* Jäteasemalle useasta eri lupa-alueelta kootuille lavoille ja lavoittain toimitettujen kairausjätteiden ja lavoittain suoritettujen analyysien pöytäkirjat ja mittaustulokset, joilla kunkin lavan kairausjätteiden kaatopaikkakelpoisuus on todennettu.
* Tarkat tiedot kairaussoijan alkuperästä (mistä Latitude 66 Cobalt oy:n luvanmukaisista malminetsintäkohteesta ja kairauksista kyseinen kullekin lavalle kerätty kaivannaisjäteasetuksen tarkoittama kairausjäte jäte on peräisin.
* Valtion ympäristövalvontaviranomaisen sekä Kuusamon kaupungin ympäristövalvonnan selvitykset ja selvityksiin perustuvat viranomaispäätökset siitä, että kyseinen usean eri lupa-alueen kairausjätteiden kasaaminen samalle ”lavalle”, sekä viranomaisten lausunto siitä että täyttäkö kyseisenlainen menettelytapa kairausjätteen kaatopaikkakelpoisuuden määrittämiseksi kaivoslain, kaivannaisjätedirektiivin ja ympäristönsuojelulainsäädännön velvoitteet.
* Kuusamon jäteaseman voimassa oleva ympäristölupa niiltä osin kuin se koskee kyseisenlaista jätteiden vastaanottoa.
2. Kairaussydämien varastointia ja säteilyturvallisuutta koskeva valvonta- ja selvityspyyntö
Pyydän Lupa- ja valvontavirastoa ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojelua selvittämään viipymättä seuraavat asiat liittyen Latitude 66 Cobalt oy:n kairaussydämien varastointiin:
* Onko viranomaisilla tiedossa, että Latitude 66 Cobalt oy (tai sen lukuun toimiva taho) säilyttää ja varastoi kairaussydämiä Kuusamossa osoitteessa Kitkantie 53 (entinen Halpahallin kiinteistö)’
* Miten valvontaviranomaiset ovat varmistuneet ja valvoneet, että kyseisten uraani-kulta-kobolttimalmioiden (Kitka-Ruka-Oulanka uraanivyöhyke) kairaussydämien varastointi tapahtuu terveys- ja ympäristöturvallisesti?
* Kiinteistön käyttöturvallisuuteen liittyen: Samassa rakennuksessa / samoissa tiloissa ja samassa ilmatilassa toimii samanaikaisesti muita käyttäjäryhmiä, kuten koiraharrastajien agilitypuisto sekä vanhojen autojen säilytystä eri-ikäisine käyttäjäryhmineen.
Miten on varmistettu, ettei tiloista leviä hengitysilmaan radioaktiivisia kaasuja (kuten uraanin hajoamissarjaan kuuluvaa radonia, joka hajoaa lyhyen puoliintumisajan kautta edelleen poloniumiksi) tai mineraalipölyä?
* Mitä viranomaistarkastuksia, radonmittauksia tai turvallisuusarviointeja kyseisissä toimitiloissa on tehty.
Pyydän toimittamaan näitä koskevat tarkastusmuistiot, mittauspöytäkirjat sekä mahdolliset säteilyturvallisuusviranomaisen (STUK) tai kunnan antamat lausunnot.
3. Miten on selvitetty ja valvottu kunkin Latitude66 Cobalt oy:n lupa-alueiden radioaktiiviseen ja muita raskasmineraaleja sisältävään kallioperään kohdistuneiden syväkairausten ympäristö-, ympäristöturvallisuus sekä terveysvaikutuksia, sekä selvitetty, valvottu ja dokumentoitu kairauksista aiheutuvan pölyn ympäristöturvallisuusominaisuudet sekä kyseisten useiden syväkairausten yhteisestä pölymäärästä kairauskoneiden henkilöstölle aiheutuvaa kumuloituvaa radioaktiivisuuskuormitusta. (sekä ulkoinen että sisäinen kuormitus).
Totean, että eräs kairauskoneen kuljettaja on äskettäin kertonut, ettei heille ole kerrottu eikä annettu mitään ohjeistusta kairauspölyn mahdollisilta terveysvaaroilta suojautumiseksi.
Katson menettelyn työturvallisuuslain (738/2002) 8 § ja 38 § (Työntekijöiden altistuminen) vastaiseksi, koska kairauskoneen kuljettajille ei ole kerrottu pölyn vaaroista eikä annettu ohjeistusta suojautumiseen (työnantajan huolehtimisvelvollisuus ja altistumisen rajoittaminen).
4. Toimenpidepyyntö Juomasuon alueen ja sen ympärillä toteutettavien kairausten keskeyttämiseksi
Viittaan edellä kohdissa 1 -4 kuvattuihin epäselvyyksiin Latitude66 Cobalt oy:n eri lupa-alueilla toteuttamien kairausten ja kairausjätteiden ympäristöturvallisuuden selvittämisessä, jonka vuoksi vaadin Latitude66 Cobalt oy:n kairaukset keskeytettäviksi, kunnes kyseiset epäselvyydet kairausten ympäristöturvallisuuden sekä terveysturvallisuuden selvittämisistä ja valvonnoista on saatu selvitetyiksi.
5. Perusteluja: Uraania sisältävä kairaus, louhos- ja kaivostoiminta saastuttaa pitkäaikaisesti muodostaen terveys ja ympäristöongelmia.
Uraania sisältävän kairauksien ja kaivostoiminnan ongelmista
Latitude66 Kitkan Kouervaaran Ollinsuon ja Kitkajoen Juomasuon-Pohjasvaara kaivospiireissä ja Kitka-Ruka-Oulanka- alueen valtauksissa on merkittävät määrät uraania, kytköksissä kultaan. Alue tunnettu virallinen merkittävä uraanivyöhyke.
Geologian tutkimuskeskus (GTK) raportoi eduskunnalle uraania sisältävän kaivostoiminnan ongelmista.
Alla oleva on suoria lainauksia GTK:n raportista: nimeltä TIEDONANTO 35 G:
”Kaikki primääriset keskinäisessä tasapainotilassa olevat uraanimalmit sisältävät radiumia, joka juuri on poikkeuksellisen korkean säteilytason aiheuttaja uraanikaivoksissa. ”Tavallisten kaivosten” toimintaan liittyvien haittatekijöiden lisäksi uraanikaivosten työntekijat joutuvat alttiiksi hengitysilman sisältämälle radon-kaasulle ja sen lyhytikäisille tytärnuklideille, hengitysilmassa oleville pitkäikäisille alfa-aktiivisille hiukkasille sekä kohonneen ulkoisen säteilyn vaikutukselle. Merkittävimmän haitan muodostaa kuitenkin radon lyhytikäisine tytäraineineen. Lyhytaikaisesti radonpitoisuus nousee louhinnan edellyttämän malmin porauksen, räjäytyksen ja kuljetuksen aikana pölyhiukkasiin tarttuneiden uraanisarjan aineiden vuoksi. Pölyn ja ulkoisen säteilyn yhteenlaskettu osuus kaivostyöntekijöiden säteilyaltistuksesta jää yleensä radonin osuutta alhaisemmaksi. On arvioitu, että pölyn ja ulkoisen säteilyn osuus on yhteensä n. 30 % kokonaisaltistuksesta. Radiumin pitkän puoliintumisajan vuoksi (noin 1600 vuotta) seisovan kaivosveden voidaan olettaa sisältävän runsaasti radiumia (ja sen seurauksena myös radonia) tai vaihtoehtoisesti suurissa vesisysteemeissä radium diffundoituu pitkiä matkoja, josta seuraa radonin leviäminen laajalle. Näin pintavesiin keräytynyt radon poistuu pääasiassa ilmaan. Myös kaivokseen valuvaan pohjaveteen on saattanut liueta uraania ja radonia, jolloin vuotokohtien läheisyydessä ilman radonpitoisuus voi olla hyvinkin korkea.
Maailmalta esimerkkejä
Kanadan ja Ruotsin luonnonolosuhteet vastannevat parhaiten Suomen olosuhteita. Kanadassa uraanimalmijätteiden sijoitusalueilla sadeveden suotautuminen ylittää haihdunnan. Malmijätteeseen jäänyt hapettuva pyriitti (FeS2) laskee valuvan veden pH-arvoa. Hapan vesi tehostaa esim. Th-230:n, Ra-226:n, Pb-210:n, As:n ja Ni:n vapautumista malmijätteestä ja joutumista ympäristöön. Tapahtuma voi jatkua hyvinkin kauan. Monissa uraanimalmijätteissä haitalliset ei radiologiset aineet, kuten Cat Pb, Zn, Set As, Pb, Cd, hapot, orgaaniset yhdisteet ym, muodostavat huomattavan pitkäaikaisen ympäristö- ja terveyshaitan. Tulokset osoittavat, että ensimmäisen 100 vuoden aikana haittojen perimmäinen aiheuttaja on alkuperäinen jätteeseen jäänyt radium. 100 000 vuoteen saakka Th-230 on pääasiallisin riskitekijä ja kun aikaa on kulunut n. 1 miljoonaa vuotta, haittavaikutusten pääasiallisin aiheuttaja on alkuperäisen malmin sisältämä U-238.
Haitallisten aineiden kulkeutuminen jätteistä.
Uraanikaivosjätteen sijoituspaikan valinnassa ja suunnittelussa on otettava huomioon seuraavat radionuklidien vapautumis- ja kulkeutumistavat:
1. Tuulieroosio ja -kuljetus
2. Pintaveden kulutus- ja kuljetustyö
3. Pohjaveden liuottava vaikutus ja liuenneiden aineiden kulkeutuminen sen mukana
4. Kaasufaasissa olevien radioaktiivisten aineiden säteilyvaikutus
5. Ekoloqisten tekijöiden (kasvit tai eläimet) pääsy kosketuksiin radioaktiivisia aineita sisältävän malmijätteen kanssa
6. Ihmisten joko tahaton tai tahallinen käsiksipääsy malmijätteeseen.
Uraanikaivosjätteistä peräisin oleva radioaktiivisuus kulkeutuu eliöihin eri tavoin ja altistaa eliöitä seuraavasti:
a. ilmassa oleva radon ja sen tytärnuklidit
b. suora qammasäteily
c. jätteistä lähtevä ilman mukana kulkeutuva pöly
1. suoraan henqitykseen
2. laskeuma maan pinnalle
d. kulkeutuminen veden mukana
1. kiinteät radioaktiiviset hiukkaset
2. liuenneet radioaktiiviset aineet
Lisäksi otettava huomioon
– gammasäteily
– ilman sisältämään pölyyn kiinnittyneet radioaktiiviset aineet
– radiumin liukeneminen veteen
– radonin liukeneminen veteen
– raskasmetallien liukeneminen ja siitä aiheutuvien haittojen kerrannaisvaikutus
– ravinnesuolojen liukeneminen
Haitalliset aineet, jotka voivat kulkeutua vesi- ja ilmareittien kautta ovat ekosysteemille potentiaalinen vaaratekijä. Laskelmien mukaan uraanin ja toriumin hajoamisen välivaiheena syntyvät Ra-226 tytärnuklideineen tuottaa valtaosan malmijätteeseen liittyvästä radioaktiivisuudesta, kun otetaan huomioon n. 1000 vuoden aika. Malmijätteen sisältämät haitalliset aineet vapautuvat vähitellen pyriitin hapettumisen, huokos- ja pohjaveden happamoitumisen ja sitä seuraavan liukenemisen vaikutuksesta.”
Edellä mainitut faktat tietäen ja kokonaisuuden ymmärtäen ei ole järkevää aloittaa uraania sisältävää kaivostoimintaa ja kairauksia suojellussa Kitkan Koutajoen vesistössä.
Pyydän toimittamaan vastaukset selvityspyyntöihin ja vaatimukseen sähköpostitse mika.flojt@gmail.com
Ystävällisin terveisin,
Mika Flöjt
Valtuutettu
Kuusamo
Aiheen perusteluita lisää (Viite Tukesin virallinen katselmus Juomasuon kaivospiirien lopettamiseksi ja siihen annetut lausunnot):
Täydennämme vaateitamme. Vaadimme Suomen viranomaisia lopultakin peittämään radioaktiivisesti saastuttavan louhoksen ja lopettamaan pohjavesiä saastuttavat kairaukset jotka vain lisää saastuttavat Kitkajokea:
Vaadimme Kuusamon Kitkajoen Juomasuon saastuttavaa uraanikultakoboltti louhosta peitettäväksi
Tukesin kuuluttama Kitkajoen Juomasuon saastuttavan avolouhoksen kaivospiirien lopettaminen oli Tukesin kuuluttamassa katselmuksessa, lausunnoilla kesällä 2026. Joukko kyläläisiä ja yhdistyksiä osallistui katselmukseen vaatien radioaktiivisesti ja raskasmetalleilla saastuttavan louhoksen ja sen suotokenttien peittämistä, suojaamista ja puhdistamista. Valitettavasti Kuusamon luontokaupungin virkakoneisto jätti osallistumatta viralliseen katselmukseen, eikä ole vieläkään tietoa lausuiko Kuusamon luontokaupunki kaupunkien linjauksien mukaisesti alueelle kaivosta vastaan ja vaatiko saastuttavan uraanikultakoboltti louhoksen peittämistä ja puhdistamista. Asiasta on jätetty tietopyyntö Kuusamon kaupunkiin. Kaupungin lausunnolla on enempi painoarvoa, kuin yhdistyksillä ja yksittäisien ihmisten muistutuksilla. Kun luontokaupunki ei osallistunut katselmukseen ja eikä vaatinut louhoksen peittämistä ja suojaamista on se jälleen kaivosyhtiön etu, kuten ovat olleet kaupunginhallituksen valittamatta jättäminen Kitkan Kouervaaran Ollinsuon uraanikultakoboltti valtauksista uraanivyöhykkeellä, puutteelliset kaivosYVA lausunnut ilman mainintoja käsittelystä EU:n kaivannaisjätedirektiviin mukaisesti ja ilman uraanimainintoja sekä vaateita Kaivos YVA:n käsittelystä ydinenergialainmukaisesti uraaniatuottavana kaivoksena, jolloin Kuusamon valtuustolla on kaivoshankkeeseen periaateluvan mukainen veto-oikeus, kun kaivosYVA on alkanut vanhan ydinenergialain aikana. Viimeisimpänä valittamatta jättäminen Tukesin Latitude66:lle myönteisesti päättämistä Juomasuon uusista valtauksista Juomasuon KHO:ssa kumoutuneiden kaivospiirien alueille. Väite ettei kaupungin kannata valittaa ei pidä paikkaansa, koska Kouervaaran Ollinsuosta kesällä valittaneet yhdistykset saivat jo heinäkuussa välierävoiton, kun hallinto-oikeus esti TUKES:in päätöksen toimeenpanon. Kaupungin valituksilla ja lausunnoilla on vielä enempi painoarvoa kuin yhdistyksillä, mutta ne pitää myös tiukasti poliittisjuridisesti perustella oikein mainiten myös uraani, uraanivyöhykkeet ja kairauksien riskit uraanivyöhykkeellä, kuten PP-ELY:n päätöksen Kitkan Kouervaaran kairausongelmista ja saastumisista osoittavat. Lisäksi ajankohtaisena asiana on, ettei Kuusamon ei pidä aloittaa kaavoitusta kaivoshankkeelle vaikka kaivosyhtiö tulee sitä vaatimaan, ei vaikka TUKES ja eräät Kuusamon virkamiehet ovat jo päättäjille kertoneet ja “kouluttaneet” että pitäisi aloittaa. Ei pidä, Kitkajoen radioaktiivisesti saastuttava Juomasuon louhos on peruste ja se, että kaivosyhtiöllä ei ole sosiaalista toimilupaa ja Talvivaaran myrkkytulvien jälkeen ministerit ja Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Pokka lupasivat Suomen kansalle, että seuraavissa Suomen kaivoshankkeissa pitää olla kaivosyhtiöillä sosiaalinen toimilupa voimassa ennen kaivoshankkeen aloittamista. Kunta voi käyttää sosiaalista toimilupaansa siinä, ettei aloita kaavoitusta hankkeelle jota ei halua ja Kuusamon valtuusto on linjannut että Juomasuo sijaisee luontokaupungin päättämällä kaivoskielto alueella ns. “ankan” -alueella. Luontokaupungin Juotsenen poikanen. Ruma ankanpoikanen.
Kuusamon valtuuston kaivoskieltoalue linjauksien mukaisesti virkakoneistoin ei pidä myöskään edistää Latitude66 kaivoshanketta mitenkään: ei tavata, neuvotella teollisuuslaitoksien sijoittumisesta eikä vuokrata tontteja kaivosyhtiön tarpeisiin. Kaivosyhtiö on jo käyttänyt näitä väärin ministeriöille ja komissiolle hakiessaan EU:n kriittisen mineraalin statusta Valtioneuvostolta ja EU:n Komissiolta Kuusamon Kitkajoen uraanikultakoboltti kaivoshankkeelleen: “ettei kaupunki kaivoshanketta oikeasti vastusta.”
Katselmukseen osallistuneet yhdistykset vaativat Juomasuon louhoksen pohjan ja kannen betonointia, etteivät Juomasuon louhoksen herkästi vesiliukoisen ja myrkyllisen uraanin saastuttamat vedet saastuttaisi enää pinta- ja pohjavesien ja kairausreikien tuomien halkeamien kautta Kitkajokea. Pitää muistaa että radioaktivisuuden lisäksi Juomasuon uraanit tulee saattaa takaisin suojaavan maakerroksen alle piiloon, ikuiseen uneen kuten on alunperin tarkoitettu, että Kuusamon elämänkenttä ja vedet säilyy puhtaana.
Vaadimme ottamaan täysimääräisesti katselmuksen yhteydessä suullisesti ja kirjallisesti esittämämme vaateet ja asiantuntijalausunnot huomioon Tukesin päätöksessä. Lisäksi vaadimme selvittämään ketkä viranomaiset ovat vastuussa siitä, että Juomasuon avolouhos on ollut avoimena aina vuodesta 1992 saakka Kitkajoen matkailualueella, kuusamolaisten Käylän ja Säkkilän kylien välissä vain alle 2 km kumpaanikin, kuusamolaisten ja matkailijoiden elämänkentässä vaikka jo Outokummun ja STUK mittauksien raportit osoittavat että Juomasuon louhoksella tulee vuosittainen säteilyaltistus työntekijöillä täyteen ja koerikastamolla jo kolmessa kuukaudessa, sekä malmio on niin merkittävän uraanipitoinen että se pitää koelouhinnan jälkeen peittää ja suojata. Tätä todettua asiaa, ei koskaan tehty ja Juomasuon avonainen radioaktiivinen louhos on saatuttanut louhoksen ympäristöä, ilmaa, pinta- ja pohjavesiä vuodesta 1992, siis 34 vuotta. Ja jo Polar Miningin/Dragon Miningin ensimmäisissä kaivosYVA tilaisuuksissa Käylässä yhtiö itse kalvoissaan myönsi Kitkajoen saastumisen näyttäen säteilyanomalia kuvia jossa Kitkajoen uoma Juomasuon alapuolella hohki punaisena: Että mitä te Kitkajoen puhtaudella vastustatte, kun se on jo louhoksen alapuolelta saastunut. Käytännössä tämä on seurausta koelouhinnan jälkeisen pienen patoallas vyöryhmän murtumisesta alapuolisiin puroihin jotka virtaavat Kitkajokeen ja siitä, että koska Kuusamon ylängöllä jossa sataa enemmän kuin haihtuu niin Juomasuo louhos ei enää tulvi yli vaan se suotaa koko ajan raskasmetalleista ja uraanin radioaktiivisuudesta ja myrkyllisyydestä saastunutta vettä kalliohalkeaminen, kairanreikien ja viereiseen suotokenttään menevien putkien kautta suohon, edelleen Kitkajokeen virtaavaan Hangaspuroon. Vesi valuu alaspäin.
Vaadimme muistutuksessamme muun muassa seuraavaa:
Juomasuon kaivospiirin Kaivnro 3965 lakkauttamisprosessiin liittyvän Tukesin järjestämän kaivospiirin lopputarkastuksen tarkastuskertomus TK2026 on monelta osin niin oleellisen puutteellinen, ettei sitä voi käyttää kaivospiirin lopettamispäätöksen perusteena.
Tarkastuskertomuksen oleelliset puutteet:
1. Tarkastuskertomukseen on kirjattu puutteellisesti lopputarkastuksessa esitettyjä ja todettuja oleellisia havaintoja sekä jätetty huomioimatta oleellisia yleisen ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisia seikkoja
1.1. Tarkastuskertomuksen kohta 1. ’koelouhos’
Louhoksen radioaktiivisia sekä muita haitallisia aineita ja niiden vaikutuksia ei ole selvitetty. Latituden selvityksen mukaan ”Kaivospiirillä sijaitsee Outokumpu Oy:n aikanaan tekemä koelouhos, joka on osin veden vallassa. Louhosaltaasta ei johdeta vettä ympäröivään luontoon eikä altaasta tapahdu sulamisaikoina tai sadekaudella ylivuotoa”. Tämän Tukes on kirjannut tarkastuskertomukseen.
Latitude ei selvityksessään ole selostanut Outokumpu oy:n tekemän Juomasuon koelouhinnan todellista tarkoitusta. Koelouhinta tehtiin alunpitäen GTKn paikantamaan uraaniesiintymään, jotta uraaniesiintymän hyödyntämiskelpoisuus voitaisiin koerikastuksella selvittää.
Outokumpu oy kuljetutti koelouhoksesta louhitut uraanipitoiset malmit Rautaruukki oy:n Kolarin kaivoksen rikastamolle, jossa koerikastettiin Juomasuon uraanikultamalmi. Outokumpu oy toimitti STUKin velvoittamana uraanin koerikastuksen tulokset STUKille sekä myös mittaustulokset rikastuksessa rikastustyöntekijöille aiheutuvista säteilyannoksista, joissa on todettu mm tärypöytärikastuksessa työntekijän vuosittaisen säteilyannosrajan täyttyvän jo kolmessa kuukaudessa.
Uraanin koerikastuksen rikastusjätteet on haudattu Kolarin kaivoksen rikastushiekka-altaaseen kaivettuun muutaman metrin syvyiseen kaivantoon.
STUK teki myös koelouhinnan aikana säteilymittauksen Juomasuon louhoksella, jossa totesi kahden kuukauden koelouhinnan aikaisen säteilyannoksen ylittävän vuosiannoksen rajan, jonka vuoksi antoi yhtiölle ohjeita koneiden ohjaamon ja työvaatteiden pitämiseksi pölyistä puhtaana.
Latitude ei kuitenkaan esitä mitään selvityksiä Juomasuon louhoksen uraanimalmeista ja muista haitallisista mineraaleista, ja tähän Tukes näyttää tyytyneen, vaikka Tukesilla on käytettävissään kaikki jo malminetsintävaiheesta lähtien toimitetut tutkimustulokset.
Painotamme, että Juomasuolla on uraanikultaesiintymä, jossa uraania on noin sata kertaa kultaa enemmän, ja kulta on pääasiassa sitoutunut uraaniin. Siis uraani päämalmimineraalina ja kulta sekä muut kuten koboltti uraanin seuralaismineraalina. Latitude ei selostuksessaan esitä riittäviä selvityksiä kaivospiirin uraaneista eikä muista turvallisuuden tai ympäristön kannalta haitallisista mineraaleista, eikä louhoksen pohjalle kertyneiden pohjasedimenttien radiologista tilaa ole selvitetty. Katselmuksessa vaadimme ulkopuolista, riippumatonta radiologista perustilaselvitystä louhoksesta ja suotokentistä sekä ympäristöstä ja vesistä ranskalaisen riippumattoman CRIIRAD tutkimuslaitoksen toimesta, koska STUK ja GTK toimivat rahasta kaivosyhtiö Latitude66 konsultteina Juomasuon kaivoshankkeessa.
Tarkastuskertomuksessa ei osoiteta kaivospiirin radioaktiivisia ja muita haitallisia mineraaleja eikä niiden kemiallisia- ja ekologisia vaikutuksia pyrityn selvittämään, jonka vuoksi kaivosyhtiön selvitys, lopputarkastuksen toteutus ja tarkastuskertomus ovat niin oleellisen puutteellisia, ettei niitä voi käyttää lopetuspäätöksen perusteena.
Viittaamme kannanoton erillisliitteessä esitettyyn ympäristöbiokemisti, FT Jari Natusen lausuntoon, jonka vaadimme otettavaksi huomioon koko laajuudessaan.
Painotamme seuraavia tohtori biokemisti Jari Natusen huomioita:
Louhoksen sulkemiseksi ja jätteiden hallitsemiseksi tarvitaan kaivannaisjäteasetuksen mukainen kaivannaisjätesuunnitelma sekä saman asetuksen sulkemissuunnitelma.
Kaivannaisjäteasetus edellyttää ympäristövaikutusten arviointia kaivannaisjätteille. Johtuen pinta- ja pohjavesivaikutuksista sulkemiselle täytyy olla lupa- ja valvontaviraston ympäristölupa ja toisaalta vesilupa.
Kaivannaisjäteasetuksen perusteella ja KHOn päätöksillä kaivannaisjätesuunnitelma tarvitaan myös malminetsinnässä. Alueella on harjoitettu vaarallisessa malmiossa merkittävän kokoluokan koelouhintaa, joka nykyisellä lupakäytännöllä edellyttää ympäristölupaa (esim. Suomussalmen Kuikankulta ja Soklin koetoiminnan ympäristölupahakemus).
Juomasuon rikkipitoinen kiviaines luokittuu merkittävältä osin vaaralliseksi jätteeksi rikkipitoisuuden, raskasmetallien ja radioaktiivisten aineiden vuoksi. Alueen jäteläjityksissä on siten merkittävältä osin kysymys vaarallisten jätteiden (aikaisempi ongelmajäte) jätealueista, joita ei ole asianmukaisesti luvitettu nykylainsäädäntöön perustuen. Jätteiden pitkäaikaisia haittavaikutuksia ei voida selvittää päältä katselemalla, vaan lainmukaisilla geokemiallisilla tutkimuksilla, joista erityisesti tarvitaan kosteuskammiotestit kattavasti kaikille kivi- ja mineraalilajeille, joita jätteissä ja louhoksen pinnoissa esiintyy.
Vaadimme velvoitettavan tehtäväksi seuraavat selvitykset:
Kaivannaisjätesuunnitelma sekä saman asetuksen sulkemissuunnitelma.
Kaivannaisjätteiden ympäristövaikutusten arviointi.
Sulkemiselle lupa- ja valvontaviraston ympäristölupa ja toisaalta vesilupa, joiden perustaksi on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi koelouhintaan ja samaan alueeseen kohdistuneiden malminetsintöjen yhteisvaikutusten selvittämiseksi.
Katsomme ettei tarkastuskertomuksessa osoiteta kaivospiirin radioaktiivisia ja muita haitallisia mineraaleja selvitetyn riittävästi, jonka vuoksi tarkastuskertomus tosiasiallisesti osoittaa, ettei kaivospiirin kemiallista ja ekologista ympäristöturvallisuutta ole selvitetty.
Avolouhoksen vesitasetta ei ole selvitetty
Latituden selityksen mukaan louhosaltaasta ei johdeta vettä ympäröivään luontoon eikä altaasta tapahdu sulamisaikoina tai sadekaudella ylivuotoa. Tämän Tukes on kirjannut tarkastuskertomukseen.
Avolouhokseen kertyvää vesimäärää ei kuitenkaan ole selvitetty eikä myöskään sitä, minne ja miten se vesimäärä kulkeutuu louhoksesta pois, kun sitä ei pintavesireittejä pitkin johdeta avolouhoksesta pois.
Kertyvän vesimäärän selvittämiseksi tulee selvittää avolouhoksen valuma-alue ja sille kertyvä sadanta. On ilmeisen selvää, että avolouhokseen kertyvä vesimäärä kulkeutuu avolouhoksen pohjasedimenttien läpi pohjaveteen, ja sen mukana aikaa myöten Kitkajokeen.
Juomasuon uraanikulta koelouhoksen pohjasedimentit ovat radioaktiivisista raskasmetalleista saastuneita, eikä Latitude ole selvityksessään osoittanut etteikö niin ole. Kun sadannasta kertynyt vesimäärä kulkeutuu raskasmetalleista saastuneen pohjasedimentin läpi pohjaveteen, saastuu tämä pohjasedimentin läpi kulkeutuva vesikin ja sen seurauksena pohjavesi.
Tämän vuoksi avolouhoksen läheisen pohjaveden ominaisuuksien arvioimiseksi ei voi käyttää louhosvedestä otettuja näytteitä, kuten Latitude esittää, vaan pohjaveden ominaisuudet on selvitettävä pohjavedestä.
Juomasuon louhoksen pohjavesien virtaussuuntia ei ole selvitetty, ja olemassa olevat pohjavesien tarkkailuputket eivät sijaintinsa vuoksi voi havaita Kitkajoen suuntaan virtaavia pohjavesiä.
Latitude ei selvityksessään ole selvittänyt avolouhokseen kertyvää vesimäärää, eikä sen vesimäärän ominaisuuksia louhoksen pohjasedimenttien läpi kulkeutumisen jälkeen.
Tukes ei tarkastuskertomuksessa osoita pyrkineensä selvittämään louhoksen vesitasetta ja pohjavesiin pohjasedimentin läpi kulkeutuvan veden ominaisuuksia, eikä sen kulkeutuneen veden vaikutusalueen laajuutta ympäröivään vesistöön.
Edellä kuvattuun viitaten Latituden selvitys, lopputarkastuksen toteutus sekä tarkastuskertomus ovat niin oleellisen puutteellisia, että niitä ei voi käyttää lopetuspäätöksen perusteena.
Vaadimme avolouhoksen vesitaseen selvittämistä, avolouhoksen pohjasedimenttien radioaktiivisten ja muiden aineiden selvittämistä, pohjasedimenttien läpi pohjaveteen kulkeutuneen veden ympäristöominaisuuksien selvittämistä pohjavedestä.
Tämän selvittäminen edellyttää pohjavesien virtaussuuntien selvittämistä ja asianmukaisten riittävän usean pohjavesien seurantaputkien asentamista seurantaohjelmineen.
Koelouhoksen ja sen ympärille tehtyjen kairausten yhteisvaikutuksia ei ole selvitetty
Latituden selvityksen mukaan yhtiö on tehnyt alueella lisätutkimuksia, kuten vanhojen kairareikien tutkimuksia ja syväkairauksia. Kaivospiirin alueella on yhteensä kairattu 653 kairareikää.
Yhtiö kertoo tulpanneensa, hatuttaneensa ja merkinnyt huomiokepeillä kaivospiirin alueelta löytämänsä yhtiön ja historiallisten toimijoiden jättämien kairareikien maaputket, yhteensä 291 kappaletta, ja että mahdollisesti myöhemmin löydettävät maaputket tullaan tulppaamaan, hatuttamaan ja merkitsemään huomiokepeillä. Yhtiö on toimittanut Tukesille tulpattujen kairareikien sijaintikartan. Sijaintikarttaa ei ole liitetty tarkastuskertomukseen.
Huomautamme painokkaasti, että Latitude kertoo tulppaavansa maaputket, eikä kairareikiä. Tällainen maaputkien tulppaamismenettely johtaa siihen, että aikaa myöten vanhat maaputket irtoavat kalliossa olevasta kairareiästä, jolloin kairareiästä mahdollinen paineellinen pohjavesi pääsee nousemaan maaperään ja leviämään ympäristöön.
Tarkastuskertomukseen ei sisälly minkäänlaista kuvausta siitä, että koelouhoksen ja myöhemmin tehtyjen syväkairausten yhteisiä vaikutuksia olisi selvitetty.
Tarkastuskertomus on tältä osin niin oleellisen puutteellinen, ettei sitä voi käyttää lopetuspäätöksen perusteena.
Vaadimme kairareiät luotettavasti tulpattaviksi tai sementoitaviksi.
Vaadimme louhoksen ja kairausten yhteisvaikutukset selvitettäväksi.
1.2. Tarkastuskertomuksen kohta 2. ’koelouhoksen länsipuolella olevat pienet kaivannot (2 kpl)’
Tarkastuskertomuksen mukaan koelouhoksen länsipuolella olevat pienet kaivannot (2 kpl), joihin on koelouhoksen toiminnan aikana pumpattu altaan pohjalle kerääntynyttä vettä. Montuissa oli vettä, joka suodattuu siihen maakerroksen läpi.
Kuvaus on katsottava harhauttavaksi, koska siinä jätetään selvittämättä kyseisten ”kaivantojen” alkuperäinen käyttötarkoitus, ja johtopäätökset sekä selvitystarve ”kaivantojen” ympäristöturvallisuudesta.
Viittaamme Latituden selvitykseen, jossa kuvataan ”kaivantoja” kahdella eri tavalla:
-Koelouhoksen länsipuolella sijaitsee kaksi pientä kaivantoa, joihin on koelouhoksen toiminnan aikana pumpattu altaan pohjalle kerääntynyttä vettä
-Alueella on kaksi Outokummun tekemää vierekkäistä selkeytysallasta, jotka eivät ole käytössä. Altaisiin johdettiin Outokummun toiminnan aikana vettä. Altaista ei tapahdu ylivuotoa. Läntinen osa selkeytysaltaista on tehty kallioon asti (Dragon Mining Oy 2012).
Katsomme vastoin tarkastuskertomuksen kirjausta, että kyseessä on Outokumpu oy:n rakentamat selkeytysaltaat, johon on uraanikultamalmion koelouhinnan aikana pumpattu louhoksen pohjalle kertynyttä lietettä ja vesiä.
Kitkan Viisaat ry on teetättänyt vuonna 2013 lähemmästä saostusaltaasta kerätyistä kasvinäytteistä (näkinsammal) radioaktiivisuusanalyysejä, joissa havaittiin suuria pitoisuuksia uraanin pitkäikäisistä tytäraineista torium-230, radium-226 ja lyijy-210.
Painotamme voimakkaasti, ettei Latitude selostuksessaan esitä ollenkaan analysoineensa louhosalueen lähialueen, saostusaltaan eikä Hangaspuron kasvinäytteitä niiden radioaktiiviuuden määrittämiseksi.
Tarkastuskertomuksessa ei oteta mitään kantaa siihen, ettei kasvianalyysejä ole tehty, vaikka radioaktiivisten aineiden lyhin reitti ihmiseen on: kasvi > poro > ihminen.
Latituden mukaan yhtiö on pystyttänyt aidan saostusaltaan ja tien väliin Tukesin ohjeistukseen perustuen. Tätä ohjeistusta eikä ohjeen perustelua ei Latituden selitykseen eikä tarkastuskertomukseen ole liitetty.
Edellä kuvattuun viitaten lopputarkastusmenettely sekä tarkastuskertomus on niin oleellisen puutteellinen, ettei niitä voi käyttää lopetuspäätöksen perusteena.
Vaadimme saostusaltaan kasvien radioaktiivisuusanalyysien tekemistä, sekä myös lähiympäristön kasvien ja Hangaspuron kasvien radioaktiivisuusanalyysien tekemistä.
Vaadimme saostusaltaat puhdistettaviksi radioaktiivisista aineista ja peitettäviksi siten, ettei niiden kautta sadevedet pääse valuttamaan radioaktiivisia aineita eteenpäin. Altaat tulee myös aidata.
2. Muut huomautukset tarkastuskertomukseen
2.1. Kuusamon Lapinkylien oikeuksia ei tarkastuskertomuksessa ole huomioitu
Kaivospiiri ja sen vaikutusalue kokonaisuudessaan on ollut ja on Kitkajoen osalta kuusamolaisten (=kuusisaamelaisten) kylien ikimuistoisia nautintaoikeusalueita, missä on metsästetty, marjastettu, kalastettu, retkeilty jne.
Latituden selvityksessä, lopputarkastusmenettelyssä, eikä myöskään tarkastuskertomuksessa ole ollenkaan pyritty selvittämään tämän Juomasuon uraanikultakoboltti koelouhoksen saastevesien, päästöjen ja jätemurskeiden haitallisia vaikutuksia Kuusamon Lapinkylien jäsenten ikimuistoisiin kuusamolaisiin nautintaoikeuksiin (metsästys, kalastus, marjastus, keräily).
Tarkastuskertomus on tältä osin niin puutteellinen, ettei sitä voi käyttää lopetuspäätöksen perusteena.
2.2. Kaivospiirin lopettamissuunnitelmaa on tarkistettava vakuuden määrään vaikuttavien selvitysten perusteella.
Tarkastuskertomuksessa ei ole selvitetty, millä perusteella lopettamispäätöksessä määritetään yhtiölle määrättävä vakuus sen varalle, mikäli yhtiö ei itse pysty lopettamissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä suorittamaan.
Kaivospiirin lopettamissuunnitelman tulee sisältää riittävät yksityiskohtaiset puolueettomat selvitykset kustannusarvoineen kaivopiirin lakkauttamistoimenpiteistä edellä ympäristöturvallisuuteen vaikuttavat seikat huomioiden.
Tämän vuoksi kaivospiirin lopettamissuunnitelmaa on tarkistettava vakuuden määrään vaikuttavien selvitysten perusteella.
Kuusamossa ja Helsingissä 15.8.2026
Mika Flöjt
Yhdistyksien ja kyläläisten asiamies katselmuksessa ja muistutuksessa
Kirjoituksen lähde:


Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
kuusamolaiset ovat nauttineen ylänkönsä puhtaiden vesien kaloista Jääkauden jälkeisestä ajoista lähtien. Ajattelimme nauttia seuraavaan Jääkauteen saakka.
Ilmoita asiaton viesti
–
Mika, AI neuvoi asiassa toimimaan näin:
”Koska olen tekoäly, en voi suoraan välittää tätä vaatimusta, valvontapyyntöä tai valvontailmoitusta viranomaisille (kuten Tukesille tai Lapin/Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle) puolestanne. Teidän tulee lähettää tämä teksti ja siihen liittyvät liitteet tai videotallenteet suoraan toimivaltaisten viranomaisten virallisiin kirjaamoihin, jotta asia etenee viralliseen käsittelyyn.
Alta löydätte tarkat ohjeet ja yhteystiedot, minne ja miten tämä ilmoitus kannattaa toimittaa virallisen prosessin käynnistämiseksi.
Toimintaohjeet ilmoituksen jättämiseen
1. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
• Rooli: Valvoo kaivoslakia ja malminetsintälupia. Tukes voi puuttua luvattomaan tai lupaehtojen vastaiseen kairaustoimintaan.
• Sähköposti: kirjaamo@tukes.fi
2. ELY-keskus (Ympäristövalvonta)
• Rooli: Valvoo ympäristönsuojelulain noudattamista, vesistöjen pilaantumista ja kairausjätteiden (dumppauksen) laillisuutta. Kuusamon alueella vesistöjä ja ympäristöä valvoo ensisijaisesti Pohjo-Pohjanmaan ELY-keskus.
• Sähköposti: kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi
• Huom: Koska mainitset Lapin vesiviranomaisen (LVV, viitaten mahdollisesti Lapin ELY-keskukseen), voit laittaa tiedoksi myös: kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi
3. Säteilyturvakeskus (STUK)
• Rooli: Valvoo uraaniin ja radioaktiivisuuteen liittyviä riskejä, säteilyturvallisuutta sekä toiminnasta aiheutuvaa mahdollista säteilyhaittaa ympäristölle.
• Sähköposti: stuk@stuk.fi
Suositus viestin muotoiluun viranomaisille
Kun lähetät viestin viranomaisille, voit käyttää alla olevaa valmista otsikointia ja runkoa saavutettavuuden ja asian nopean käsittelyn varmistamiseksi:
Otsikkoehdotus sähköpostiin:
Vireillepano / Valvontapyyntö: Kuusamon Juomasuon kairaukset, kairausjätteiden sijoittaminen ja ympäristökuormitus
Saate- ja vaatimusteksti viranomaiselle:
Hei,
Vaadimme viranomaisia keskeyttämään Kitkajoen Juomasuon kairaukset ja esitämme tämän tieto-, valvonta- ja hallintopakkopyynnön toimivaltaisille viranomaisille koskien Kuusamon uraanivyöhykkeen kairausten haitallisten kairausjätteiden käsittelyä ja sijoittamista.
Perustelut ja yksityiskohdat:
[Liitä tähän oma yllä oleva tekstisi kokonaisuudessaan, mukaan lukien maininnat Käylän kahvitilaisuuden videotallenteesta, Oulun Kiertokaaren tiedoista sekä viittaus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen aiempaan Kouvervaaran hallintopakkopäätökseen 17.8.2023.]
Pyydämme viranomaista:
1. Selvittämään Latitude66-yhtiön tämänhetkisten kairausten laillisuuden ja lupatilanteen Juomasuolla.
2. Tutkimaan kairausjätteiden todellisen sijoituspaikan ja mahdolliset maastoon dumpatut erät.
3. Ryhtymään välittömiin turvaamis- ja valvontatoimenpiteisiin Kitkajoen ja Oulangan kansallispuiston vesistöjen suojelemiseksi raskasmetalli- ja uraanipäästöiltä.
Yhteystietomme asian käsittelyä ja päätöksen tiedoksiantoa varten:
[Nimesi / Järjestönne nimi]
[Osoite, puhelinnumero ja sähköposti]
Mitä kannattaa liittää mukaan?
• Videotallenteet tai linkit niihin: Mainitsemasi Käylän kahvitilaisuuden tallenne (2025) sekä tallenne Ylä-Oulankajokivarren maastolöydöistä ovat keskeistä näyttöä viranomaiselle.
• Kiertokaarelta saatu vastaus: Jos sinulla on sähköpostiviesti tai asiakirja Oulun Kiertokaarelta.” – –
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä.”
Ilmoita asiaton viesti
Hei,
Olemme laittaneet valvontaviranomaisille saman liitteineen,
Yst mika
Ilmoita asiaton viesti
–
Vrt. esim. Google-datakeskushankkeen tilannetta alla olevaan (puuttuvan päätöksen vaikutus asianosaisten oikeussuojaan)
24.9.2026
EOAK/4510/2025
Ratkaisija: Oikeusasiamies Jari Råman
Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Anu Lempiäinen
POLIISI MENETTELI VIRHEELLISESTI KUN SE EI ANTANUT HALLINTOLAIN MUKAISTA PÄÄTÖSTÄ MIELENOSOITUKSEN PÄÄTTÄMISESTÄ
– – ”Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaan jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen
viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.
Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös
tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Saman lainkohdan 2 momentin mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.” – –
– -”Oikeuskirjallisuuden mukaan sellainenkin poliisin toiminta, jossa ei ole varsinaisesti kyse hallinnollisen päätöksen antamisesta, on mahdollista katsoa tietyissä tilanteissa kokoontumislain 28 §:ssä säädetyn
muutoksenhakuoikeuden piiriin kuuluvaksi. Esimerkkinä voidaan mainita poliisin päätös yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden keskeyttämisestä tai päättämisestä. Tällaisissakin tilanteissa järjestäjällä tulee olla mahdollisuus saattaa poliisin toiminta tuomioistuimen tutkittavaksi, vaikka tuomioistuimen päätöksellä ei enää olisikaan suoranaista vaikutusta tilaisuuden järjestämiseen. Se kenellä on valitusoikeus kussakin tilanteessa, jää myös hallintolainkäyttölain ja yleisten hallintolainkäyttöä koskevien periaatteiden varaan.
Valitusoikeutta koskeva perussäännös on hallintolainkäyttölain 6 §1 momentissa, jonka mukaan valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Selvää on, että yleensä tilaisuuden järjestäjällä on valitusoikeus poliisin päätökseen, mutta epäselvempää sitä vastoin on esimerkiksi järjestämispaikan tai -alueen asukkaiden valitusoikeus. […] valituksen käsittely ennen tilaisuuden alkua ei välttämättä olisi mahdollistakaan.
Näissäkin tapauksissa tulee järjestäjällä kuitenkin olla oikeus saattaa poliisin toiminta jälkikäteen tuomioistuimen arvioitavaksi, vaikkei ratkaisulla enää olisikaan vaikutusta itse tilaisuuden järjestämiseen. (Pohjolainen,
Majuri 2000, Kokoontumisvapaus, s. 243–244)
Hallintolain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa allintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.
Lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp s. 47) mukaan säännösehdotuksessa mainituilla hyvällä hallinnolla ja oikeusturvalla viitataan erityisesti perustuslain 21 §:ään, joka sisältää perussäännökset yksilön oikeudesta hyvään hallintoon ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Sen 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada häntä koskeva asia lain mukaan toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi sekä hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan
koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
’
Käsittelyn on lisäksi tapahduttava asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Perustuslain 21 §:n 2 momentti koskee lainkäyttö ja hallintomenettelyn oikeussuojatakeita. Säännös sisältää myös lainsäätäjään kohdistuvan toimeksiannon, jonka mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea
muutosta samoin kuin muut hyvän hallinnon takeet on turvattava lailla.
Hallintolain 11 §:n mukaan hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.
Lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp s. 68) mukaan säännös on kirjoitettu väljään muotoon, jotta se mahdollistaisi riittävän joustavuuden ja tapauskohtaisen harkinnan asianosaisaseman
määräytymisessä. Ehdotuksen mukaan asianosainen olisi ensinnäkin ratkaisutoimenpiteen välitön kohde eli se, jonka oikeudesta, edusta tai velvollisuudesta asiassa päätetään taikka jonka kanssa viranomainen tekee
hallintosopimuksen. […] Velvoittavan hallintopäätöksen tekemisessä on tavallisesti kysymys sen ratkaisemisesta, onko asianomaiselle henkilölle asetettavalle velvollisuudelle olemassa riittävä laillinen peruste.
Velvollisuus voi olla sisällöltään määräyksen tai kiellon noudattaminen taikka velvoite sietää tietynlaisia toimia. […] Asianosaisaseman kannalta asian vireilletulon
tavalla ei olisi sinällään merkitystä. Asianosaisasema määräytyisi näissäkin tapauksissa päätöksen oikeudellisista vaikutuksista käsin.
Hallintolain 43 §:n 1 momentin mukaan hallintopäätös on annettava kirjallisesti. Pykälän 2 momentin mukaan päätös voidaan antaa suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Edelleen 3 momentin mukaan suullinen päätös on viipymättä annettava myös kirjallisena oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen.
Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen tai muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista siten kuin siitä erikseen säädetään.
Lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp s. 106) mukaan säännös ei edellyttäisi, että päätöksen kirjallisena antamista edeltäisi asianosaisen pyyntö.
Ehdotuksessa lähdetään näin ollen siitä, että muutoksenhakukelpoinen suullinen päätös olisi aina annettava kirjallisena. Sääntely ei myöskään sinällään asettaisi kirjallisen päätöksen antamisen edellytykseksi, että hakemus on tehty kirjallisesti.
Muutoksenhakukelpoinen suullinen päätös olisi siten annettava kirjallisena vireillepanotavasta riippumatta.
Hallintolain 54 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on annettava tekemänsä päätös viipymättä tiedoksi asianosaiselle ja muulle tiedossa olevalle, jolla on oikeus hakea siihen oikaisua tai muutosta valittamalla.
Viranomaisen on annettava tiedoksi myös sellainen päätös, johon liittyy muutoksenhakukielto.
Lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp s. 116) mukaan ehdotuksen tarkoituksena on korostaa tiedoksiannon merkitystä yhtäältä osana hallintoasian käsittelyä ja toisaalta muutoksenhakuoikeuden
käyttämisen edellytyksenä. […]
Ehdotuksen mukaan jokainen hallinnossa tehty päätös, joka koskee jonkun oikeusasemaa, on annettava tiedoksi.
Säännöksestä ilmenevä keskeinen lähtökohta on, että päätös olisi annettava tiedoksi muutoksenhakuun oikeutetuille.
Hallintolain 55 §:n 1 momentin mukaan tiedoksianto toimitetaan tavallisena tai todisteellisena tiedoksiantona taikka, jos sitä ei voida edellä tarkoitetuin tavoin toimittaa, yleistiedoksiantona. Lainkohdan 2 momentin
mukaan yleistiedoksiantoa voidaan käyttää myös silloin, kun asiakirja on annettava tiedoksi yli kolmellekymmenelle tiedossa olevalle henkilölle tai kun henkilöiden lukumäärää ei tiedetä.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös
välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun
vuoksi.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.” – –
https://oikeusasiamies.fi/documents/235872516/249849891/4510-2025-S.pdf/592f7ebc-7896-aabb-ab55-66c9e982d437?t=1791269302311
–
Kun erilaisia rakennushankkeita aloitetaan ilman virallisia laillisia lainvoimaisia lupapäätöksiä, niin sitten käy näin kuin Jyväkylässä vv. 2016 – 2020 Rise-avovankilahankkeen kohdalla, että v. 2016 suunniteltu ja 2019 aloitettu avovankilan rakennushanke saatiin maaliin 2020 ilman YVA-menettelyä – ja ilman, että sille oli haettu ja saatu lainvoiman saanut lupapäätös, jos ko. lupapäätöstä tai -päätöksiä ei ole ollut olemassa lainkaan?!
Ilmoita asiaton viesti
Miten edes määritellään lainvoiman saanut lupapäätös, jos kirjallista lupapäätöstä ei ole lainkaan; ja/ tai siitä on menossa jatkuvasti erilaisia oikaisuvaatimuksia, kanteluita, tutkintapyyntöjä, vireillepanoja OKV:lle, EOA:lle, Ely:lle tai AVI:lle – nyt LVV:lle jne..?
Missä meillä on ns. lainvoimaisuusrekisteri, josta lainvoiman saaneet rakennus- ym. rakentamisen lupapäätökset voisi tarkistaa?
Tuomioistuinten rekisteriotteet eivät näitä rakentamisen rekisteritietoja luotettavasti ylläpidä.
Ilmoita asiaton viesti