Lääkärikoulutuksen nykyiset kielitaitovaatimukset turhia esteitä

Kielitaidolle laitetaan esim. lääketieteen asiantuntijatasolla kenties liikaakin painoarvoa ja siitä voitaisiin joltain osin luopua ja määritellä missä tietyn kielitaidon omaavalla on lupa toimia. Verrokkina esim. ajokortti, jos suoritat inssin automaattivaihteisella autolla, et saa ajaa manuaalivaihteista autoa. Tämä ei sido ketään pysyvästi, vaan osaamisalueen korotusta voi täydentää myöhemmin. Lääkäriopinnoissa voisi olla mahdollisuutta samaan, tietyillä aloilla tai tehtävissä tarvittavaan kielitaitoon.

Tällä hetkellä lääkärikoulutusta tarjoavien opinahjojen virallisena opetuskielenä on suomi tai ruotsi, mutta silti englannin kielen taito on välttämätön, koska varsin suuri osa lääketieteen oppimateriaaleista ja erityisesti tieteellisistä artikkeleista on englanninkielisiä. Olisi luontevaa, että tutkinnon suorittaminen mm. englannilla olisi mahdollista. Samaa sabluunaa voisi käyttää muidenkin alojen asiantuntijakoulutuksiin.

Tällöin työelämään siirtyvät opiskelijat eivät suoraan kilpaile samoista työpaikoista keskenään ja ulkomainen rekrytointi ei välttämättä kiilaa ohi, vaan suomen ja ruotsin kielen osaaminen nousee yksilön vahvuudeksi ja usein työpaikan sijainti on oleellinen kielitaitovaatimuksia tehtäessä.  Jos sitä ei tietyn tasoisena ole, niin rekrytointi tyssää, kunnes omaehtoinen kielikoulutus tuottaa toivottua tulosta. Nythän osalla valmistuvista lääkäreistä on luokattoman heikko suomen kielen taitoa, mutta he sijoittuvat silti esim. perusterveydenhuollon tehtäviin, jossa lääkärin ja asiakkaan kielitaito eivät kohtaa.