Puheenvuoro-blogit
Evoluutiossa on umpikujia. Nokian tarina opettaa meille että uudistuminen on tärkeää.
Osa meistä muistaa varmasti Nokian tarinan [1]. Se oli hieno tarina, kuin vain uskomalla uuteen mahdottomuuteen voimme saavuttaa matkapuhelimien johtavan markkina aseman [2]. Aluksi Nokia keksinnöille naureskeltiin, mutta niistä tuli maailman johtavimmat. Sitten kun Nokia saavutti tietynlaisen aseman, niin Nokialla naureskeltiin kilpailijoiden tuotteille esim. Apple. Sitten tapahtui se, että markkinat menivät kilpailijalle [3-4]. Minä totean, että evoluutiossa on umpikujia. Kaikki umpikujat eivät ole determinismiä, mutta kun alkaa mennä liian hyvin niin uudistumisen prosessi jäädessä pois. Niin ketterämmät kilpailijat voivat hurmata kuluttajat tuotteella, joka ei ole markkinajohtajan mielestä hyvä.
Nokian jälkeen yhteiskuntaan syntyi seuraava narratiivi:
”Tutkimusta ohjaa “kipeiden, mutta välttämättömien päätösten” leviäminen yleiseksi argumentaation muodoksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Siinä missä yritysjohtajat perustelevat henkilöstövähennyksiä kipeinä, mutta välttämättöminä ratkaisuina, jotka takaavat yrityksen tuottavuuden tulevaisuudessa, poliitikot puolestaan pahoittelevat joutuvansa tekemään yhtä lailla kipeitä, mutta välttämättömiä leikkauksia hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin taatakseen sen kestävän tulevaisuuden.” [5]
Leikkaus narratiivi on edelleen voimissaan Suomessa [6]. Leikkaus narratiivia perustellaan poliittisella narratiivilla, että säästöpolitiikkaa esitetään väistämättömänä välttämättömyytenä julkisen talouden kestävyyden kannalta [7]. Poliittisesti näyttö yhdistää säästöpolitiikan instituutioihin kohdistuvan luottamuksen rapautumiseen, populismin nousuun ja vaalitulosten epävakauteen [7].
Suomessa on kuitenkin sen 2008 vuoden jälkeen otettu vain lisää velkaa [8], ja on varottu tekemästä suuria leikkauksia. Niin tässä herää väistämättä kysymys, että mitä voi luvata sekä mihin suuntaan kannattaa uudistua? Kaikki yhteiskuntakokeilut ovat hetkellisiä, ja ne syntyvät jonkin kriisin aikana tai sen jälkeen. Pesismissiin on helppo samaistua ja optimismi on helppo ohittaa katteettomana markinointipuheena.
Minä koen, että narratiivin Suomessa pitäisi mennä siihen suuntaan, että mihin olosuhteisiin me aiomme sopeutua? Mikä on valtion välttämätön rooli ihmisten elämissä? Mihin ihmisten tulee nojata elämässä? Onko se valtio vai perheeseen tai yhteisöön (kaikki eivät ole naimissa) ja omiin voimavaroihin? Onko parempi vain puhua miedosti ”lupaavasta” tulevaisuuden maailmasta ja painottaa sitä että kerromme sen mikä ei toimi sekä mikä toimii varmasti?
Kirjallisuutta ja lähteitä
[1]. Yle areena. Nokia – Suomen suurin tarina. Yle 2017. https://areena.yle.fi/1-4018932
[2] Uusiteknologia. Nokiasta syntyi Suomen suurin tarina – asialla Timonen ja von Bagh. 2017. https://www.uusiteknologia.fi/2017/04/14/nokiasta-syntyi-suomen-suurin-tarina-asialla-timonen-ja-von-bagh/
[3] Eero Anton Salojärvi. SUOMALAINEN NOKIA JA NOKIAN SUOMI – Miten Suomi näyttäytyi osana Nokian toimintaympäristöä ja kuvitteellista yhteisöä? Helsingin yliopisto 2020. Gradu. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/7fcadbcf-e871-4868-8c0f-dd45af11aad4/content
[4] Jussi Lehmusvesi. ”Suomen suurin tarina” kertoo Nokian ylimielisyydestä – ohjaajan mukaan se oli puhelinjätin kuolemansynti, joka jätti suomalaiseen alitajuntaan pysyvän häpeän. HS 2017. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005169735.html
[5] Mikko Poutanen. Business Meets Politics : Intertwined economic and political discursive structures in the case of Nokia in Finland. Tampereen yliopisto 2018. Väitöskirja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0683-0
[6] Wallin, A. (2025). Austerity and sustainability: ‘common-sense’ neoliberalism in a Finnish city. Geografiska Annaler: Series B, Human Geography, 107(3), 328–342. https://doi.org/10.1080/04353684.2025.2452650
[7] Ricardo Alonzo Fernández Salguero. Austerity in Crisis?: A Narrative Review of Its Economic, Social, and Political Effects in Times of Crisis. Arxiv 2025. https://arxiv.org/abs/2510.10449
[8] Veronmaksajat ry. Julkisyhteisöjen ja valtion velka. 3.6.2026. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkisyhteisojen-ja-valtion-velka/#86717de5
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Evoluutio, ekosysteemi, ravintoketju…
Biologian termit eivät sovi liiketoimintaan.
Ilmoita asiaton viesti
Suomelta puuttuu oma narratiivi. Nokia oli viimeinen suomalainen tarina, jossa uskottiin mahdottomaan.
Nokian jälkeen tilalle tuli toinen tarina: leikkaukset. Se on tarina ilman tulevaisuutta. Siinä on vain synti ja parannus, ei ylösnousemusta.
Tanska keksi vihreän siirtymän. Pieni maa pelastaa maailman tuulivoimalla. Ruotsi keksi tasa-arvoisen teknologian. Spotify ja Ikea demokratisoivat kaikille sen mikä ennen oli harvoille. Molemmat ovat maallistuneempia kuin Suomi, mutta löysivät maallisen mission kristinuskon tilalle.
Suomella ei ole missiota. Meillä on hallinto. Nyt meille tarjotaan uutta tarinaa: datakeskus. Google tuo 13 miljardia Haminaan, Kajaaniin ja Muhokseen. Microsoft rakentaa Kirkkonummelle. Paperitehtaan paikalle tulee palvelin. Se on symbolisesti täydellinen – mutta vaarallinen.
Tanskassa myllyt omistaa Tanska. Ruotsissa koodin omistaa Ruotsi. Suomessa datakeskuksen omistaa Google. Me olemme vuokranantaja, emme keksijä. Jos tarina jää siihen, että Suomi on kylmä ja halpa paikka säilyttää muiden koneita, se on Nokia uudestaan: emme näe kun arvo menee ohi.
Velka ilman tarinaa on ahdistus. Velka tarinan kanssa on investointi.
Ilmoita asiaton viesti