Puheenvuoro-blogit
Kun eläinlääkäripalveluista on tehty miljoonabisnes, niin suurin osa lemmikeistä jää hoidotta.
https://www.talouselama.fi/uutiset/a/8cad8abf-a5f0-4813-b743-36c90ee101f4
Olipa kerran maa, jossa kaikilla eläimillä oli mahdollisuus päästä tarvitsemaansa hoitoon huolimatta siitä, oliko omistajalla rahaa.
Se maa oli Suomi, joka vielä ikävä kyllä, on nimetty maailman onnellisimmaksi.
Suomessa eläinlääkäripalveluista on tehty rahastusautomaatti, jolle ei loppua näy.
Useimmilla Suomen kunnilla toimii kunnallinen eläinlääkäripalvelu, josta voi saada nopean avun.
Helsingissä on vain Viikin eläinsairaala, joka päivystää 24/7. Mutta se maksaa. Päivystysaikojen hinnat nousevat viikonloppuisin.
Yhtenä lauantain iltana, kun olin lähdössä teatteriin, koirani alkoi kakoa. Kurkkuunsa oli jäänyt jotakin, josta en tiennyt. Kävin läpi kaikki alueen eläinten vastaanotot, mutta kiinni olivat. Ainoa vaihtoehto oli Viikki, jonne suunnistin. Lauantaina Viikissä hinnat nousevat kello 18 jälkeen 50 %, ja seuraavan vuorokauden puolella 100 %.
Istuin koirani kanssa pitkiä tunteja, kunnes ilmoitettiin, että saatiin joku päivystäjä paikalle tunnistamaan kurkussa oleva.
Siihen mennessä laskuni oli kasvanut yli tuhannen.
Tähystämällä koirani kurkusta löytyi helposti luunsiru, jolle hintaa tuli 1400 euroa.
Yksityisiä eläinlääkäripalveluja nousee, kuin ’sieniä sateella’. Kaikki tietävät, miten hädässä olevia on mahdollista rahastaa.
Lähden puolustamaan eläimiä, joiden hoitoa ei enää kukaan auta.
Miten, sitä selvittelen.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
https://www.talouselama.fi/uutiset/a/8cad8abf-a5f0-4813-b743-36c90ee101f4
Ilmoita asiaton viesti
”Istuin koirani kanssa pitkiä tunteja, kunnes ilmoitettiin, että saatiin joku päivystäjä paikalle tunnistamaan kurkussa oleva.
Siihen mennessä laskuni oli kasvanut yli tuhannen.”
Laskutetaanko Viikissä tonni odottamisesta? Vähän epäilen tarinaa tuolta osin.
Kalliitahan nuo eläinlääkäripalvelut ovat. Lemmikin ottaessaan siihen pitää varautua, tai sitten todeta ettei ole varaa lemmikkiin. Ei niitä verovaroista silti kuulu maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jep Janne!
Epäilet, ettäs kehtaat.
Ilmoita asiaton viesti
Väität että eläinlääkärin odottaminen maksoi yli tonnin? Kehtaan juu.
Tuossa on Viikin hinnasto: https://www.helsinki.fi/fi/yliopistollinen-elainsairaala/ajanvaraus/hinnasto
Ilmoita asiaton viesti
Tunnen Viikin hinnaston.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi sä sitten väität odotusajan maksaneen yli tonnin?
Ilmoita asiaton viesti
Janne, se hinnoittelu nousi yli tonnin syystä, että päivystävää eläinlääkäriä piti odottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Öö, eikö tuo ole sama kuin ”jonottaminen”?
Ilmoita asiaton viesti
Kalliitahan nuo eläinlääkäripalvelut ovat. Lemmikin ottaessaan siihen pitää varautua, tai sitten todeta ettei ole varaa lemmikkiin.
————————————————-
Lemmikit, esim. koirat voivat elää lähes 20 vuotta. Ei sitä ostaessa voi tietää jääkö sinä aikana esim. työttömäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei voikaan mutta se pitää tiedostaa.
Elämässä voi tulla vastaan kaikenlaista ikävää, mutta ihan kaikkeen ei pitäisi voida olla veronmaksajien piikki auki. Oma koirani on hyvin rakas, merkityksessä miten nyt koiraan kiintyy, mutta siitä pitää luopua jos ei ole varaa huolehtia sen hyvinvoinnista.
Suomessa on ehkä 1,5 miljoonaa koiraa ja kissaa. Kenen niistä pitäisi huolehtia, jos ei omistajien?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Mirjami, että nostat asian esiin!
Ilmoita asiaton viesti
Nyt, jos koskaan, on aika selvittää, miten maamme ns. hyvinvointiyhteiskunta pitää huolta eläimistä.
Jos olisín kansanedustaja ehdokkaana, pitäisin tärkeimpänä arvona eläimet, joiden arvo ja kunnioitus ovat lopulta merkittävimmät ihmisten selviytymisisessä.
Ilmoita asiaton viesti
Pidätkö eläimiä vanhuksia arvokkaampina?
Ilmoita asiaton viesti
Kyse ei ole vertailusta, vaan eläinten oikeutuksesta.
Tänä päivänä näyttää olevan myös ihmiset huonon kohtelun kohteena.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.talouselama.fi/uutiset/a/8cad8abf-a5f0-4813-b743-36c90ee101f4 Noin 35 vuotta kokemusta koiranomistajana ja voin sanoa, että sinä aikana eläinlääkäri taksat ovat nousseet jyrkästi. Minulla henkilökohtaisesti niihin on varaa, mutta surullisena mietin matalapalkka-alalla työskenteleviä ; miten heidän taloutensa kestää nykyisiä eläinlääkäri hintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo, viimeiseen saakka monet yrittävät selviytyä.
Pääkaupunkiseudulla korona-aikana otetuttuja lemmikkejä hylätään vapaiksi luontoon.
Moraalisaarnat voidaan jättää sikseen, niitä tulee.
Jokainen, jolle kissa tai koira on ollut arvokas hengissä pysymisen syy, on yksi vähemmän itsemurhista.
Ilmoita asiaton viesti
Koirista on tosiaan tullut 2000-luvulla iso busines.
Ilmiö lienee maailmanlaajuinen, markkinatalous toimii näin. Vauraissa maissa erityisesti koiraan halutaan panostaa.
Kauppojen koiranruokaosastot kertovat tästä. Monenlaista koiratarviketta on myynnissä. Ja pieneläinlääkäripalveluja ainakin keskuksissa.
Mustin & Mirrin (Musti Group Oyj:n) arvo on noin 870 miljoonaa euroa. Eikä tämä yritys ole kuin yksi kymmenistä.
Suomessa koirien lukumäärien kehityksestä ei nopealla haulla löytynyt yhtenäistä tilastoa, Kennelliiton jäsenrekisteri on yksi lähde, Tilastokeskus arvioi tätä kulutustutkimuksessaan, Ruokaviraston rekisteri lienee hyvin epätäydellinen.
Ilmeisesti vuonna 2000 koirakanta on ollut luokkaa 200 000 sen ollessa tällä hetkellä luokkaa 800 000 haukkua.
(Oikaiskoon se joka tietää paremmin.)
Mikä olisi olisi oikeudenmukainen tapa turvata kohtuuhintainen koirien terveydenhoito?
Ilmoita asiaton viesti
”Mikä olisi olisi oikeudenmukainen tapa turvata kohtuuhintainen koirien terveydenhoito?”
Samaan aikaan, kun vähimmäistoimeentulon kansalaisten ongelmien selvittelyä tapahtuu, on hyvä tarkastella myös eläinten selviytymistä.
Ei ole kohtuuhintaista palvelua, ennen kuin ymmärretään, että pienituloisten tulot eivät riitä edes kohtuullisiin.
Kyse on lopulta, ovatko eläimet ihmisiä vähäarvoisempia, joiden sairastumisista yhteiskunnan ei tarvitse välittää.
Ilmoita asiaton viesti
En löytänyt noista riveistä mitään konkreettista ehdotusta oman kommenttini lopussa esittämääni kysymykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomeen tarvitaan hyväntekeväisyysmiljonäärit, siinä on konkretia.
Siksi toivonkin, että miljonäärien suvusta löytyisi yksi, joka perustaisi klinikan vähäosaisten lemmikkien auttamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan meillä onneksi Resquekoirien pelastusyhdistys. Sinne haalitaan mielenvikaisia piloille potkittuja koiria ympäri eurooppaa, kun niiden oikea osoite olisi välitön lopettaminen. Jotkut tekevät tässäkin tapauksessa suomalaisten hyväuskoisuudesta itselle elinkeinon. Ilman vähäisintäkään omantunnon soimausta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei näistä kannata huolestua.
Tärkeintä on, että jokainen tuntee vastuunsa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei vai. Näistä raakeista maksetaan tuhansia, eikä kenelläkään ole taitoa näiden sairaan mielen hoitamiseen, saati normalisoimiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Voisin kuvitella että demarit perustavat ministeriöntapaisen valvomaan lemmikkien etuja ja hoitoa kunhan jäsenensä ottavat ensin niille maksullisen jäsenkirjan. Krista ja Aki töihin ja kohta on Lemmikki-Sote!
Ilmoita asiaton viesti
Ylilyöntejä ei tarvita – ihmiset kyllä pitävät puolensa.
Ilmoita asiaton viesti
Taisi olla jo aiemmin tällaisesta puhetta. Joku vuosi sitten pojan katti sairastui ja alkoi melkoinen eläinsairaalarumba. Rahaa meni tonneja. Sitten kävi ilmi että virolaisella bisnestutulla oli tieto/kontakti ja seuraava reissu Tallinnaan eläinsairaalaan jossa hinnat olivat asialliset, ja katti tuli kuntoon.
Minä joskus miettinyt että eläkeläiselle sisäkissa voisi olla kiva kaveri (vaimo pistää hanttiin koska katsoo sen kynsivän verhot ja kalusteiden kangaspäälliset) mutta pojan kokemukset lemmikin sairauskustannuksista ei meillä puolla lemmikin hankkimista.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista.
Virossa kaikki on halvempaa. Tai ainakin saa apua, jos on hätä.
Ilmoita asiaton viesti
Pari vuotta sitten jämti puri pystykorvaamme tappaakseen. Jos jotain hyvää asiasta pitää nähdä, niin onneksi toinen kulmahammas luiskahti silmän päällä olevan luun yläpuolelta, ja sokeus vältettiin.
Kaliunpermanganattia meni valtavasti repeytyneisiin haavoihin, mutta koira tervehtyi. Toinenkin korva nousi pystyyn.
Hoito maksoi reilusti toista sataa, ja aikaakin meni toista tuntia. Kumarsin syvään kauniille ja nuorelle eläinlääkärille, jolle raha oli toissijainen seikka eläimen tervehtymiseen verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen juttu tuli vastaan, jossa sanottiin, että joillain suurilla koirannappula-tehtailla ja eläinklinikoilla on samaa omistuspohjaa. Ravinnon laadulla kun tunnetusti on vaikutusta terveyteen.
Ilmoita asiaton viesti