Datakeskuksien plussat ja miinukset

Datakeskuksia pukkaa nyt Suomeen ovista ja ikkunoista. Ja kun puhutaan Googlen kaltaisista miljardiluokan hankkeista, ymmärrän oikein hyvin, miksi kunnat niitä tavoittelevat. Etenkin pienemmälle paikkakunnalle valtava investointi, rakentamisen aikaiset työpaikat ja mahdollisuus saada ympärille muutakin yritystoimintaa voivat olla todella iso asia.

Silti olen kuitenkin tietyllä tapaa skeptinen datakeskusbuumista, koska asiat voivat lopulta olla monimutkaisia. On plussia, mutta myös miinuksia.

Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä ja tarvitsevat paljon sähköverkon kapasiteettia. Samalla niiden pysyvät työllisyysvaikutukset voivat jäädä yllättävän pieniksi. Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura on nostanut esille myös sen, että nykyisellään datakeskusten vaikutus valtion verotuloihin voi olla jopa miinusmerkkinen.

Ei siis ole ollenkaan itsestään selvää, että jokainen miljardiluokan datakeskusinvestointi olisi Suomelle miljardiluokan lottovoitto.

Oulussa Toppilaan suunniteltua datakeskusta pidän kuitenkin lähtökohtaisesti hyvänä hankkeena. Se sijoittuu järkevästi osaksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja sen hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämmössä. Näen asiassa myös huoltovarmuuteen ja Euroopan asemaan liittyvän puolen. Euroopan pitää vahvistaa omaa digitaalista infrastruktuuriaan ja vähentää riippuvuuttaan Yhdysvalloista ja amerikkalaisista teknologiajäteistä. Trumpin aikana tämän merkitys on vain korostunut.

Mutta tästä ei seuraa, että kaikki datakeskukset kaikkialla olisivat automaattisesti hyviä hankkeita.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on vaatinut datakeskuksille valtakunnallista ohjaus- ja lupamenettelyä sekä sitovia ehtoja esimerkiksi uuden uusiutuvan sähköntuotannon ja kulutusjoustojen osalta. Olen tästä vahvasti samaa mieltä. Datakeskusbuumi on jo niin mittava, ettei sen ohjaamista voi jättää vain yksittäisten kuntien ja yksittäisten hankkeiden varaan.

Samalla Oulunkin pitäisi muodostaa oma linjansa. Kaupunginvaltuuston olisi hyvä linjata yleiset periaatteet sille, miten suhtaudumme datakeskuksiin ja mitä tällaisilta hankkeilta odotamme. Tarkoitus ei olisi rakentaa estelistaa investoinneille, vaan pystyä katsomaan yksittäistä hanketta pidemmälle. Mitä datakeskukset tarkoittavat kaupungin elinvoimalle, energiankäytölle, maankäytölle, ympäristölle ja ennen kaikkea sille, mitä Oulu ja oululaiset niistä pitkällä aikavälillä saavat?

Datakeskuksilla voi olla Oululle ja Suomelle myönteisiä vaikutuksia, ja hyvin perustelluille hankkeille pitää olla tilaa. Niiden määrän kasvattaminen ei kuitenkaan ole itseisarvo.

Siksi tarvitaan sekä valtakunnallisia pelisääntöjä että Oululle oma näkemys siitä, millaista datakeskuskehitystä tänne haluamme.

OlliKohonen
Vasemmistoliitto Oulu
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Isä ja puoliso.

45-vuotias sairaanhoitaja ja FM viestinnästä. Oulun kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja, Pohteen aluevaltuutettu ja aluehallituksen varajäsen.

Toivottavasti myös ihan OK tyyppi.

Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu