Puheenvuoro-blogit
Valtionvelan korkopommi nostaa hiukset pystyyn
Valtionvelan raju kasvu jatkuu. Valtiokonttorin tuoreiden tilastojen mukaan valtionvelka oli kivunnut elokuussa jo yli 200 miljardiin euroon. Velkaluku heiluu vuoden sisällä ylös- ja alaspäin, mutta perusura on ylöspäin valtion isojen alijäämien jatkuessa.
Paisuvan velkapotin korkomenot ovat nousseet viime vuosina tuntuvasti korkotason noustua. Vielä vuonna 2023 korkomenot olivat reilut kaksi miljardia euroa, ja nyt korkomenot ovat nousemassa selvästi yli neljään miljardiin euroon ensi vuonna.
Arvio korkomenoista noussut
Viime keväänä julkisen talouden suunnitelmassa ollut korkomenojen nousupolku nosti hiukset monella pystyyn.
Kevään näkemys oli, että vuosittaisten korkomenojen arvioidaan nousevan ensi vuoden 4,1 miljardista eurosta vajaaseen 6,3 miljardiin euroon vuonna 2030. Arvio vuoden 2030 budjettitalouden alijäämästä oli peräti 17,4 miljardia euroa.
Valtionlainamarkkinoilla on ollut kesän aikana voimakasta liikehdintää maailmalla. Suomen valtionlainojen jälkimarkkinakorot ovat nousseet. Suomen 10 vuoden valtionlainan korko on pyörinyt jo 3,7 prosentin tuntumassa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksella oli viime viikolla budjettiriihi. Suomen talous on päässyt kasvuun kiinni, mutta julkisen talouden luvut ovat edelleen karuja.
Hallituksen budjettiesitys on 12,4 miljardia euroa alijäämäinen. Arvio valtionvelan ensi vuoden korkomenoista oli noussut nyt 4,4 miljardiin euroon.
On hyvä kysymys, millaiseksi valtionvelan korkomenojen kasvu vuoteen 2030 mennessä muodostuu, jos yleinen korkotaso puskee ylöspäin. Korkomenoarvioiden suunta on tällä hetkellä ylöspäin.
Hallitus antaa eduskunnalle ensi vuoden budjettiesityksen 21. syyskuuta. Samana päivänä julkaistaan myös VM:n syksyn talousennuste.
Ennusteet talouskasvusta, julkisen talouden kehityksestä ja korkoliikkeistä muuttuvat lähivuosina moneen kertaan. Joka tapauksessa tällä hetkellä avautuva näkymä valtion tulevien vuosien budjettialijäämistä ja korkomenojen kasvusta on huolestuttava.
Eduskuntavaalit ovat ensi keväänä. Keskustelu ensi vaalikauden talouspolitiikasta on parhaillaan kiihtymässä.
Valtion ja koko julkisen talouden velkaantuminen on vaarallisella uralla, ja sen kasvu on pystyttävä taittamaan jollakin aikavälillä. Samalla mittava sopeutus pitäisi tehdä niin, ettei se vie eväitä talouden kasvun edellytyksiltä. Ensi vaalikauden talouspolitiikan yhtälö on erittäin vaativa.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
olen miettinyt huvikseni toisinaan velkojen maksun mielekkyyttä, korkomenojen leikkaamiseksi.
kuulisin mielelläni mitä mieltä viisaammat on asiasta, ja missä tilanteessa sellainen alkaisi olla järkevä toimenpide? ja kannattaisiko tuollaisen ”uhkakuvan” toteutuminen ottaa vakavasti vai ei?
löytyykö moisesta esimerkkejä maailmalta?
Ilmoita asiaton viesti
SUOMI TARVITSEE 180 ASTEEN TALOUSKÄÄNNÖKSEN
Suomen talous ei ole enää tilapäisessä kuopassa. Olemme törmänneet globaalin reaalitalouden seinään ja kasvu on ollut parikymmentä vuotta heikkoa.
Työttömyys on noussut yli kymmeneen prosenttiin, laaja työttömyys on 422 400. Julkinen velka lähestyy 90 prosenttia BKT:stä ja kasvaa edelleen. Veroaste on yli 42 prosenttia BKT:stä – selvästi OECD-maiden keskiarvon yläpuolella.
Samaan aikaan Suomen parhaat yritykset ovat jo vuosikausia siirtyneet ulkomaille, jossa niitten tytäryhtiöissä työskentelee jo noin 600 000 ihmistä.
Viesti on yksinkertainen: suomalainen osaaminen pärjää maailmalla, mutta Suomi ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa investoinneista, pääomasta ja työpaikoista.
Mauno Koiviston presidenttikaudelta lähtien meille rakennettiin bernsteiniläisen sosialismin suomalainen versio, jollaiset ovat etäonistuneet kaikkialla, nyt myös Suomessa.
Meidän hyvinvointimme perustuu viime kädessä siihen, että suomalaiset yritykset myyvät maailmalle enemmän ja arvokkaampia tuotteita ja palveluita. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo on noin 42 prosenttia Suomen BKT:stä.
Ilman tämän tasoisia vientituloja Suomessa ei ole varaa nykyisen tasoisiin eläkkeisiin, terveydenhuoltoon, hyvään koulutukseen, eikä välttämättömään turvallisuuteen.
Venäjän hyökkäyssota, Euroopan turvallisuusympäristön muutos ja kasvavat puolustusmenot tarkoittavat, että Suomella ei ole enää varaa taloudelliseen heikkouteen. Vahva talous on osa maanpuolustusta.
Vuoden 2027 eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen tulevaisuus: Jatkammeko valtiokeskeisen mallin laajentamista velkarahalla vai palautammeko Suomen globaalin markkinatalouden kilpailukyvyn?
Tässä viiden kohdan ohjelma Suomen nousuun:
1. Työn, yrittämisen ja omistamisen verotus alas.
Suomeen pitää jälleen olla mahdollista perustaa kilpailukykyinen yritys, kasvattaa sitä ja ottaa riskiä. Veronalennukset rahoitetaan menoja leikkaamalla, ei velalla.
Paikallisesti sovittavat työehdot kunkin yrirtyksen tlanteen mukaan laajaan käyttöön, lahja- ja perintöveto on PAKKO poistaa, jotta pääomat pysyvät Suomessa.
2. Julkinen sektori takaisin kansantalouden kantokyvyn tasolle.
Velkajarru käyttöön. Pysyviä menoja ei enää rahoiteta pysyvällä velalla. Velkasuhde on saatava laskuun ja talous rajuun kasvuun.
3. Suomesta Euroopan houkuttelevin investointimaa.
Lupaviidakko remonttiin / Luvat nopeasti, energia kilpailukykyisesti ja sääntely ennustettavasti. Yrityksen pitää voida rakentaa Suomessa tehdas, datakeskus tai teknologiayhtiö ilman vuosia kestävää hallinnollista painajaista.
4. Osaaminen ja teknologia takaisin kärkeen.
Peruskoulussa lukeminen, matematiikka ja luonnontieteet kunniaan. T&K-panostuksista pitää syntyä patentteja, tuotteita, vientiä ja korkeapalkkaisia työpaikkoja.
5. Jokainen suuri päätös vienti- ja kasvutestiin.
Lisääkö päätös investointeja, tuottavuutta, vientiä ja työpaikkoja Suomessa? Ellei lisää, päätös pitää arvioida uudelleen.
Suomen on jälleen oltava maa, jossa kannattaa ottaa riskiä, investoida, omistaa, yrittää ja palkata. Vain taloudellisesti vahva Suomi pystyy säilyttämään hyvinvointinsa – ja puolustamaan vapauttaan
Ilmoita asiaton viesti
Kohtaan 2. kirjaisin että jokainen uusi asia tai ”vanhan” laajentaminen pitäisi olla mahdollista vain siten että sen tarvitsema raha osoitetaan joko olemassa olevasta ”ylijäämästä” (ei saa nauraa) tai sitten budjetin sisältä jostain muusta menoerästä sitä pienentämällä niin että menot eivät lisäänny lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Painavaa asiaa, suorastaan ruhjovaa.
Entistä suurempi osa niukoista budjettituloista kohdistuu velanoton kustannuksiin, velanoton, joka on ollut holtitonta ja vastuutonta. Eihän korkojen muodostama kohtalokas vesilasti ole mikään yllätys.
Kyllä niin monet hypimme tasakäpälää puuskittaisen raivon ja voimattoman tuskan vallassa, kun Rinteet ja kumppanit julistivat: Rahaa on! Eikä maksa mitään. Nollakorko on ihana!
Kaikki varoitukset, vakavat puheet ja neuvonta menivät harakoille. Tässä sitä sitten ollaan sen puhtaan kaulan kanssa!
”Meillä taitaa olla sama matka”.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys kuuluu lähinnä että olemmeko jo ylittäneet verotuksessa sen rajan joka tukahduttaa talouskasvun?
Jos valtio imee veroina liian suuren osuuden yksityisen tuotannon palkoista ja tuloista niin käykö niin että talouskasvu ei ole enää mahdollista?
Kotimainen, yksityinen kysyntä ei voi kasvaa, sille ei ole tilaa (rahaa).
Jos julkinen kysyntä kasvaa niin se imee yksityiseltä tuotannolta yhä enemmän veroja maksaakseen kysynnän kustannukset.
Ilmoita asiaton viesti
Korkea verotus ei tietenkään ole hyvä asia, mutta millä keinoilla estetään, ettei matalammalla veroasteella kulutuskysyntä suuntaudu liiaksi maan rajojen ulkopuolelle? Korkea verotus takaa vaihtotaseen tasapainon. Lakkaavatko ihmiset kuluttamasta myös kotimaassa sitten, on vaikeata arvioida. Vaihtotaseen vaje kasvattaa Suomen velkaa kuitenkin!
Julkinen sektori tuottaa oman osuutensa talouskasvusta. Verotus ei pienennä kulutuskysyntää, koska suurin osa verorahoista kierrätetään. Kulutuskysynnän suhteen on siis kutakuinkin staus quo -tilanne, vaikka verotus nousisi.
Ilmoita asiaton viesti
Nähdäkseni yksi ongelmista on juuri se että jo kymmeniä vuosia kulutuskysyntä on suuntautunut tuontiin.
Kotimaassa ei juurikaan ole valmistettu kulutustavaroita sitten 1990 tai euroon liittymisen jälkeen. Voit pohtia mitä kotimaisia tuotteita vielä valmistetaan?
Korkea verotus ei enää takaa vaihtotaseen tasapainoa koska kulutuskysyntä on pääosin tuontia. Ellei sitten hyväksytä sitä että kulutus vähenee. (sinänsä ei olisi pahitteeksi)
Julkinen sektori kuluttaa taloutta, ei tuota talouteen mitään lisää. Bkt kyllä kasvaa mutta talous ei kasva.
Me velkaannumme nykyisellä talouden rakenteella ellemme saa taloutta kasvamaan ja tällä tarkoitan yksityistä sektoria joka tuottaa ”uutta”.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen talous on päässyt kasvuun kiinni, mutta julkisen talouden luvut ovat edelleen karuja.”
Onko tästä talouden kasvusta mitään konkreettisia näyttöjä? Esimerkiksi Itä-Suomen kunnissa tuo ei ainakaan vielä näy.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kun edellinen sossuhallitus sanoi, että rahaa on ja velkoja ei tartte maksaa ja korot on ikuisesti nollassa…
Ilmoita asiaton viesti
Entä jos Suomen hyvinvointivaltio pelastettaisiinkin verottamalla niitä joilla on varoja ja hyvä palkka? Mitä siitä seuraisi jos veroprosentti vaikka tuplattaisiin? Tai vaikka niin että puolet palkastaisi aina pitää itse.
Kun hyväpalkkaiset ovat usein myös älykkäitä, niin siitä voisi seurata ”veropakolaisuutta”. Kun noilla älykkäillä on säästössä varoja ja kun heillä on kielitaitoa ja osaamista, muutto vähemmän verottavaan maahan onnistuisi paljon helpommin kuin vähemmän kyvykkäillä. Tämä tarkoittaisi etenkin nuoria. Suomeen jäävillä olisi aina vain heikommat mahdollisuudet ylläpitää hyvinvointiSuomea
…..
Eeei, eihän noin tietenkään voisi tapahtua. Suomalaisilla solidaarisuus voittaa aina ahneuden. Mehän olemme iloisi veronmaksajia, eikö vain?
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt hiuksien nostattaminen on aiheena, niin todettakoon, että Yhdysvaltain julkisen velan korkomenot ovat jo reippaasti yli 1 000 miljardia euroa vuodessa. Lähestyvät viidesosaa liittovaltiotason verotuloista.
Ilmoita asiaton viesti