Uusi suunta – 2

Vaikka arvuutteluni on heikolla pohjalla sekä vähäisten tietojen että oman rajallisen osaamiseni vuoksi, pari kommenttia, luettuani virallisia ulostuloja.

Keskuskomitean kokous keskittyi Puolueen sisäiseen kehittämiseen, jossa puoluekurin tiukentaminen vaikuttaa olevan tärkeintä. Alkuperäisen Marxin kommunismin tulkinta on tulossa tärkeämmäksi.

Tämä ei merkitse Maon stalinismin paluuta, vaan Marxin oppien uutta tulkintaa. Kuten tehtiin myös ”vanhan kiinalaisen kansanviisauden” osalta. Kungfutsen ”Keskustelujen” sijaan viittailtiin sitä vanhempiin lähteisiin, kuten ”Laulujen kirjaan”.

Viitekehyksen muuttumista ennakoi jo vuodentakainen Xi Jinpingin kommentti. Hän totesi  että Kiinan yhteiskunta on nyt saavuttanut ”xiaokang” tason, mutta myös että tasolle ”datong” nouseminen ei realistisesti ole mahdollista.

Englanninkielisissäkin teksteissä käytettiin näitä kiinankielisiä sanoja. Kungfutselainen näkemys on, että yhteiskunnan luonnontila on kaaos, kaikkien sota kaikkia vastaan. Siitä kehitytään ”xiaokang”-tasolle jossa on yksinvalta, selkeät lait joita ylläpidetään, ja jossa ihmiset voivat kerätä suuria rikkauksia omaan ja sukunsa käyttöön. ”Keskusteluiden” ensimmäinen suomentaja Toivo Koskikallio käänsi tämän termillä ”pieni rauha” suomennoksensa esipuheessa.

Koskikallion ”suuri rauha”, ”datong”, on Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa tosin kansalaiset ahkeroivat kukin kykyjensä mukaan yhteiseksi hyväksi. Suuria henkilökohtaisia rikkauksia kerätään, mutta niitä käytetään myös laajemmin hyviin tarkoituksiin. Vaikkapa säätiöityinä.

Koskikallio eli lähetyssaarnaajana Kiinassa 30 vuotta ja teki käännöksensä vain oppineiden kiinalaisten ystäviensä avustuksella.

Miksi ”datong” ei ole mahdollinen, sitä ei perusteltu. Vahva ekologinen syy on tietenkin olemassa. Luonnonvarat eivät riitä kiinalaisten (tai kaikkien maailman ihmisten)  nostamiseen pohjoismaiselle hyvinvoinnin tasolle.

Eräs vanhempi Puolueen päätös vaati että ”on opittava kulkemaan myös alaspäin”. Sitä on tulkittu ohjeeksi Puolueen sisäisen organisaation kehittämiseen. Se on myös tulkittavissa yleisen kansalaisten tasa-arvon tavoitetilaksi, jolla hyvinvointia sopeutetaan käytettävissä oleviin resursseihin.

Toinen muinainen kiinalainen filosofi, Laotze, saarnasi vähään tyytymistä onnellisuuden avaimena.

Kommunismia en pysty kommentoimaan kun siitä en mitään tiedä. Stalinismia havainnoin 1960-luvulla nuorena merimiehenä Neuvostoliiton satamissa, Arkangelista Turkin rajalle Batumiin. Kuten myös ensimmäisellä Kiinan matkallani 1973.

Marx ja Lenin olivat yliopistomiehiä ja teoreetikoita, Stalin pappisseminaarin pudokas…