Puheenvuoro-blogit
❗️❗️❗️ Kyseenalaistan nykyisen datakeskushuuman
Kyseenalaistan nykyisen datakeskushuuman ennen kaikkea siksi, että mielestäni siinä katsotaan liikaa tätä päivää ja liian vähän sitä, kuinka nopeasti maailma ympärillämme muuttuu.
Ajatellaan vain omaa elinaikaamme.
Tietokoneet tulivat koteihin muutamassa vuosikymmenessä. Matkapuhelimet muuttivat ihmisten välisen yhteydenpidon. Älypuhelin teki muutamassa vuodessa tarpeettomaksi suuren joukon laitteita ja palveluita, joita vielä vähän aikaisemmin pidettiin itsestäänselvyyksinä. Internet puolestaan muutti tiedonvälityksen, kaupankäynnin, pankkipalvelut, matkustamisen ja suuren osan työelämästä.
Moni asia, johon aikanaan investoitiin valtavasti rahaa ja jonka uskottiin palvelevan vuosikymmeniä, vanheni paljon nopeammin kuin osattiin ennustaa.
Ja nyt muutos ei ole hidastumassa. Päinvastoin.
Olemme tulleet tilanteeseen, jossa teknologia itse nopeuttaa uuden teknologian kehittämistä. Tekoäly, automatisoitu tutkimus, uudet sirut, materiaalitekniikka ja valtava laskentateho auttavat kehittämään seuraavaa teknologiasukupolvea yhä nopeammin.
Jos tietokoneiden, internetin ja matkapuhelinten aiheuttama valtava muutos tapahtui muutamassa vuosikymmenessä, kuinka paljon voikaan muuttua seuraavan kymmenen vuoden aikana?
Juuri siksi ihmettelen, että Suomeen suunnitellaan nyt valtavia ja pitkäikäisiä investointeja tämän päivän datakeskusteknologian tarpeiden perusteella.
Datakeskukset tarvitsevat valtavasti sähköä. Niitä varten rakennetaan sähköverkkoja, sähköasemia, energiantuotantoa ja muuta infrastruktuuria, jonka käyttöikä voi olla vuosikymmeniä.
Mutta kuka voi tänään varmasti sanoa, millainen datakeskus on vuonna 2035?
Tallennustiheys voi moninkertaistua. Laskentaan tarvittava energia voi vähentyä huomattavasti. Tietoa voidaan tulevaisuudessa säilyttää aivan uusilla tavoilla ja uusissa materiaaleissa. Myös laskenta voi hajautua nykyistä enemmän erilaisiin laitteisiin ja järjestelmiin.
Jo nyt tutkitaan täysin uudenlaisia tapoja säilyttää ja käsitellä tietoa.
Microsoftin Project Silica -hankkeessa dataa kirjoitetaan laserilla lasiin. DNA:ta tutkitaan tiedon tallennusmateriaalina, koska hyvin pieneen määrään materiaalia voidaan teoriassa tallentaa valtavia tietomääriä pitkäksi ajaksi.
Ja vielä erikoisemmalta kuulostava esimerkki: tutkimuksessa miljardeja DNA-molekyylejä on saatu tekemään laskentaa pienessä suolavesipisarassa. Se ei tarkoita, että dataa nyt varastoitaisiin meriveteen, mutta se kertoo siitä, kuinka kauas nykyisistä palvelinsaleista tulevaisuuden laskenta ja tiedon tallennus voivat vielä kehittyä.
❗️Huom! Suolavesipisaran ajatuksen lisäsin itse, ja tekoäly etsi sille taustatietoa.
Meillä on jo myös esimerkkejä siitä, kuinka nopeasti kallis digitaalinen infrastruktuuri voi menettää alkuperäisen käyttötarkoituksensa.
❗️ Ericsson rakennutti 2010-luvulla Kanadan Québeciin Vaudreuil-Dorioniin suuren datakeskuksen osaksi globaalia pilvi- ja tietoliikenneinfrastruktuuriaan. Keskus jäi kuitenkin nopeasti pois alkuperäisestä käytöstään yrityksen strategian ja teknologian muuttuessa. Tapauksesta on tehty jopa akateeminen tutkimus nimellä Cloud Ruins, jossa tarkastellaan juuri digitaalisen infrastruktuurin yllättävän nopeaa vanhenemista. ❗️
Tämän vuoksi pidän täysin mahdollisena, että tämän päivän valtavat datakeskukset ovat jo kymmenen vuoden kuluttua teknologisesti aivan toisenlaisia – ja että nykyisenkaltaisille keskuksille ei enää ole samanlaista tarvetta.
Silloin herää mielestäni erittäin tärkeä kysymys:
Rakennammeko nyt vuosikymmeniksi valtavaa ja kallista energiainfrastruktuuria teknologialle, jonka nykyinen muoto voi vanhentua paljon nopeammin kuin itse infrastruktuuri?
En vastusta datakeskuksia enkä teknologista kehitystä. Päinvastoin. Juuri teknologian valtava kehitys saa minut kyseenalaistamaan nykyisen datakeskushuuman.
Suomi tarvitsee investointeja ja kasvua. Mutta niiden pitäisi kestää myös tulevaisuus, jota emme vielä tunne.
Historia on osoittanut, ettei mikään teknologia jää sellaiseksi kuin se tänään on.
Ja tällä kertaa itse muutoksen nopeuskin on muuttunut.
PS. Ajatukset ja näkökulma ovat omiani. Tekoäly on auttanut tekstin puhtaaksikirjoittamisessa ja taustatietojen etsimisessä.
❗️❗️❗️
Suomella on tästä jo yksi kallis historiallinen opetus. 1980-luvulla rahoitusmarkkinoiden vapautumiseen lähdettiin voimakkaasti, mutta nopeasti kasvaneita riskejä ei hallittu riittävästi. Seurauksena oli 1990-luvun pankkikriisi: vuoteen 1996 mennessä pankkitukea oli maksettu jo lähes 51 miljardia markkaa, takauksia annettu yli 28 miljardia ja tukien rahoittamisesta syntynyt yli 10 miljardin markan korkokulut. Samalla kaatui valtava määrä yrityksiä ja menetettiin yrittäjyyttä, työpaikkoja ja tulevaa kasvua.
Siksi kysyn nyt datakeskuksista aivan samaa: onko tällä kertaa todella arvioitu myös se, mitä tapahtuu, jos tämän päivän oletukset teknologiasta, sähkön tarpeesta ja investointien pitkäikäisyydestä osoittautuvat vääriksi?
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
”Mutta kuka voi tänään varmasti sanoa, millainen datakeskus on vuonna 2035?”
Jotain tiedetään.
”Tallennustiheys voi moninkertaistua.”
Solid state / ram muistin tiheydessä on käytännössä raja vastassa niin, että on niin pienet komponentit kuin atomitasolla saa toimimaan. Toki tallennustiheyttä voi kasvattaa latomalla niitä päällekkäin mutta siinä tulee vastaan suorituskyky. Perhana kun kuumenevat niin ei voi olla nopeaa sitten.
”Laskentaan tarvittava energia voi vähentyä huomattavasti.”
Kyllä. Paremmat algoritmit, komponenttien lähentäminen toisiaan että bittejä liikutetaan lyhyemmän matkaa, parempi valmistusprosessi.. Tämä kehittyy kyllä vielä.
”Myös laskenta voi hajautua nykyistä enemmän erilaisiin laitteisiin ja järjestelmiin.”
TÄMÄ on se merkittävin vika AI datakeskuksissa. Se mikä on järkevää on datan keskittäminen, mutta laskenta kannattaa yleensä hajauttaa. Ei niitä gen-ai malleja tarvitse missään datakeskuksissa ajaa vaan voi käyttää vaikka kotitietokoneella tai työpaikan laitetilassa voi olla räkki.
”Meillä on jo myös esimerkkejä siitä, kuinka nopeasti kallis digitaalinen infrastruktuuri voi menettää alkuperäisen käyttötarkoituksensa.”
Gen-AI mallien koulutus on kyllä hyvin järkevää tehdä datakeskuksissa ja samoin datamassat tiedolle mutta niiden käyttöön liittyvä laskenta on parempi siirtää sinne missä tarvitaan.
”Tämän vuoksi pidän täysin mahdollisena, että tämän päivän valtavat datakeskukset ovat jo kymmenen vuoden kuluttua teknologisesti aivan toisenlaisia – ja että nykyisenkaltaisille keskuksille ei enää ole samanlaista tarvetta.”
No se tekniikka siellä menee aivan varmasti uusiksi. Ja olennainen tarve on koulutuksessa tai se että myy käytön mukaan palveluna jotain sinne minne ei kannata investoida omaan laskentaan. Ei sitä hyvin raskasta laskentaa millään akkukäyttöisellä laitteella kannata tehdä.
”Rakennammeko nyt vuosikymmeniksi valtavaa ja kallista energiainfrastruktuuria teknologialle, jonka nykyinen muoto voi vanhentua paljon nopeammin kuin itse infrastruktuuri?”
Energiainfra ei jää kelvottomaksi. Datakeskuksille on tarvetta ja siellä sisukset menevät uusiksi toki myös. Käytännössä niiden jatko on sitä, että ostavat rautaa, raudan hinta kuolletetaan N kuukauden aikana jonka jälkeen se tuottaa voittoa.
”Siksi kysyn nyt datakeskuksista aivan samaa: onko tällä kertaa todella arvioitu myös se, mitä tapahtuu, jos tämän päivän oletukset teknologiasta, sähkön tarpeesta ja investointien pitkäikäisyydestä osoittautuvat vääriksi?”
Sähkön tarve ei varmasti ole pielessä kun tiedetään, että öljy ja kaasu loppuvat, ja kivihiili poistuu käytöstä ympäristösyistä. Tarvitaan ydinvoimala lisää ja lisäksi lisätä niin paljon tuulivoimaloita ja tekojärviä kuin mielekkäästi saadaan ja energian varastointia.
Datakeskukset taas niin niille tarvitsisi sääntelyä ja pitäisi tajuta se että AI-mallien käytön laskentapuoli kannattaa hajauttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, oli asiantunteva kommentti. Mukava oli lukea.
Tulevaisuus voi olla kylmässä avaruudessa sähköntuotanto ja siirto laserilla maanpinnalle
Ilmoita asiaton viesti
Sähköinfraan investointi ei ole pahasta. Kyllä kasvavalle sähkötuotannolle on käyttöä tulevaisuudessakin. Ja itse datakeskuksethan eivät ole Suomen valtion tai suomalaisten yhtiöiden investointeja, vaan amerikkalaisen Googlen.
Joten ei sinun kannata suomalaisia tästä varoitella, varoittele mieluummin Googlen johtoa. Toisaalta olen vakuuttunut siitä, että Googlella on äärimmäisen paljon enemmän näkemystä datakeskusten tulevaisuudesta kuin sinulla tai minulla.
Ilmoita asiaton viesti
oisaalta olen vakuuttunut siitä, että Googlella on äärimmäisen paljon enemmän näkemystä datakeskusten tulevaisuudesta kuin sinulla tai minulla.
____________________________________________
Älä aliarvioi blogialustan hiljaista tietoa..
Ilmoita asiaton viesti
Google kyllä investoi myös paikalliseen laskentaan, että uskon heidän tajuavan, että tulevaisuudessa datakeskuksilla koulutetaan malleja ja myydään palveluna käytön mukaan sinne mihin missä ei ole mieltä investoida paikalliseen laskentaan.
Ilmoita asiaton viesti
Caltech osoitti jo vuonna 2023 kiertoradalla, että aurinkoenergiaa voidaan muuntaa sähköksi ja energiaa suunnata langattomasti kohti Maata. Kokeessa käytettiin mikroaaltoja, ja Maassa havaittiin avaruudesta lähetetty signaali. Caltech pitää avaruuteen sijoitettua aurinkovoimaa teknisesti mahdollisena tulevaisuuden energiaratkaisuna.
Ilmoita asiaton viesti