Näin Suomi köyhdytettiin?

Katinkullan tie suomalaisesta perheyrityksestä Britannian, Luxemburgin ja Mauritiuksen kautta Intiaan

Eli tämä ei ole vain Katinkullan historia. Ensin kerron, miten suomalainen perheyritys rakensi Vuokattiin yhden maan merkittävimmistä matkailukokonaisuuksista. Sen jälkeen seuraan omaisuuden tietä pankkikriisin jälkeen: kuinka suomalainen omaisuus siirtyi omistajalta toiselle ja lopulta Britannian, Luxemburgin ja Mauritiuksen kautta Intiaan. Suomi menetti valtavat verotulot

 

Katinkulta syntyi Lindemanin perheen kotitilalle, Sotkamon Vuokattiin  

Katinkulta syntyi Pertti Lindemanin vuosina 1987–1988 tekemien ideoiden, laskelmien ja suunnitelmien pohjalta.

Hanke suunniteltiin Vuokattiin Lindemanin perheen kotitilan, Jäätiön tilan, maille. Tila oli ollut Lindemanin suvun kotitila jo 1900-luvun alusta lähtien, ja samalla alueella toimi jo Lindemanin perheen vuonna 1966 perustama leirintä- ja lomakylä.

Näin Katinkulta ei syntynyt tyhjälle maa-alueelle, vaan vuosikymmenten aikana rakennetun perheyritystoiminnan jatkoksi.

Suunnitelma esiteltiin keväällä 1988 nimekkäälle joukolle, jonka jälkeen hankkeen toteuttaminen käynnistyi.

Rantakatin Lomakylä Oy:n perustajat ja omistajat olivat: Pertti Lindeman 25 %, Lassi, Eero, Veijo, Raimo ja Jorma Lindeman yhteensä 25 % sekä Seppo Juurikko 50 %.

Rakentaminen alkoi vuonna 1988.

Mitä Katinkultaan oli jo rakennettu?

Katinkullan ensimmäinen varsinainen rakennusvaihe valmistui vuonna 1991.

Siihen mennessä oli rakennettu 158 korkeatasoista loma-asuntoa, 18-reikäinen golfkenttä sekä noin 13 000 neliömetrin suuruinen Katinkulta-klubi.

Klubirakennus valmistui kesällä 1991, ja sen avajaisia vietettiin syksyllä 1991.

Katinkulta-klubi oli poikkeuksellisen suuri matkailu- ja vapaa-ajankeskus. Siihen kuuluivat muun muassa ravintolat, trooppinen kylpylä, saunat, sisäliikunta- ja harrastetilat, tenniskentät, sulkapallokentät, squashkentät, keilaradat, kuntosali, kokoustilat, kauppa, parturi- ja kosmetologipalvelut sekä muita matkailijoille ja loma-asukkaille tarkoitettuja palveluja.

Kyse ei siis ollut vain hotellista tai kylpylästä, vaan jo ennen konkurssia valmiiksi rakennetusta laajasta matkailu- ja vapaa-ajankeskuksesta, jonka keskus oli 13 000 neliömetrin Katinkulta-klubi.

Koko Katinkullan käytössä ollut alue muodosti yli sadan hehtaarin matkailu- ja vapaa-ajankokonaisuuden.

Ylen myöhemmässä selvityksessä Katinkullan kokonaisinvestoinniksi ilmoitetaan noin 470 miljoonaa markkaa.

Yli puolet investoinnista rahoitettiin omalla myynnillä

Katinkullan omarahoitus oli noin 260 miljoonaa markkaa.

Raha oli saatu Katinkullan osakkeiden myynnistä rakentamisaikana vuosina 1989–1992, ja se käytettiin hankkeen rakentamiseen.

260 miljoonaa markkaa vastasi noin 55 prosenttia koko noin 470 miljoonan markan investoinnista.

Toisin sanoen yli puolet valtavasta investoinnista oli rahoitettu rakentamisaikana syntyneellä omalla osakemyynnin tulorahoituksella.

700 miljoonan markan omaisuus – ja konkurssi

KRP:n Katinkulta-aineiston mukaan Katinkullan omaisuuden arvo oli KHT-tilintarkastajan vahvistamana 700 miljoonaa markkaa vielä noin kuukautta ennen kuin SKOP haki Katinkullan konkurssiin.

Rantakatin Lomakylä Oy:n konkurssi alkoi 28.10.1992.

Seuraavana kesänä tapahtui jotain, mikä kuuluu tämän historian olennaisimpiin kohtiin.

Helsingissä järjestetyssä vapaaehtoisessa konkurssihuutokaupassa SKOP-Kiinteistöt osti lähes kaikki Katinkulta Oy:n kiinteistöyhtiöiden ja harrasteosakkeet noin 190 miljoonalla markalla. Kainuun Sanomat vahvistaa noin 190 miljoonan markan summan. 

20210807174653_00006.pdf

Näin KHT-tilintarkastajan vielä noin kuukautta ennen SKOPin konkurssihakemusta vahvistamasta 700 miljoonan markan omaisuuden arvosta päädyttiin konkurssihuutokaupassa noin 190 miljoonaan markkaan.

Huutokauppa heti juhannuksen jälkeen

Huutokauppa järjestettiin Helsingissä heti juhannuksen jälkeen maanantaina 28.6.1993.

Ajankohta oli Suomessa poikkeuksellisen hiljainen. Suuri osa ihmisistä oli vielä mökeillä tai palaamassa juhannuksen vietosta.

SKOP oli varautunut noin sadan henkilön osallistumiseen, mutta paikalle saapui vain noin 30 henkilöä. 

20210807174653_00006.pdf

SKOP-Kiinteistöt osti käytännössä lähes kaiken merkittävän myynnissä olleen omaisuuden.

Varsinainen kilpahuuto käytiin vain yhdestä kohteesta: Katinkultaniemen rakentamattomasta osasta. Rentaco Oy tarjosi vuokraoikeudesta 750 000 markkaa, mutta luopui SKOP-Kiinteistöjen tarjottua 800 000 markkaa. 

20210807174653_00006.pdf

Kainuun Sanomien mukaan huutokaupassa myydyt osakkeet olivat SKOPin hallinnassa 270 miljoonan markan velkojen vakuutena.

Lehden mukaan SKOP-Kiinteistöt osti myytävänä olleen omaisuuden noin 70 prosenttia alle listahintojen. 

20210807174653_00006.pdf

Keskeinen vertailu on siis tämä:

KHT-tilintarkastajan vahvistama omaisuuden arvo noin kuukautta ennen SKOPin konkurssihakemusta: 700 miljoonaa markkaa.

SKOP-Kiinteistöjen käyttämä summa konkurssihuutokaupassa: noin 190 miljoonaa markkaa.

2. SKOP / SKOP-Kiinteistöt – 1993 eteenpäin

Konkurssihuutokaupan seurauksena Katinkullan keskeinen omaisuus siirtyi SKOP-Kiinteistöille.

Kainuun Sanomien artikkelin mukaan SKOP-Kiinteistöjen tarkoituksena oli ryhtyä myymään haltuunsa saamiaan osakkeita mahdollisimman pian edelleen loppukuluttajille. 

20210807174653_00006.pdf

Alkuperäisten yrittäjien rakentama ja omistama matkailukokonaisuus oli näin siirtynyt konkurssin seurauksena pois perustajilta SKOP-Kiinteistöjen hallintaan.

Omistusmaa: Suomi.

3. SKOP / SKOP-Kiinteistöt → Arsenal

Suomen pankkikriisin ja SKOPin järjestelyjen seurauksena Katinkultaan liittynyt omaisuus päätyi myöhemmin valtion omaisuudenhoitojärjestelmään ja Arsenalin hallintaan.

Katinkulta oli kulkenut alkuperäisiltä suomalaisilta yrittäjiltä konkurssin kautta SKOPille ja siitä edelleen valtion pankkikriisin selvitysjärjestelmään.

Omistusmaa: Suomi.

4. Arsenal → Suomen Lomapörssi / Holiday Club – 1998

Vuonna 1998 Arsenal ryhtyi luopumaan Katinkullasta.

Kesäkuussa 1998 ilmoitettiin esisopimuksesta, jossa Suomen Lomapörssille oli tarkoitus myydä Katinkultaan liittyviä yhtiöitä. Kauppa toteutui elokuussa 1998.

Katinkulta siirtyi Suomen Lomapörssille ja myöhemmin osaksi Holiday Club -kokonaisuutta.

Vuoden 1998 varsinaista Katinkullan kauppahintaa ei julkistettu.

Suomen Lomapörssi ilmoitti samalla merkittävistä uusista investoinneista Katinkultaan. Näitä investointeja ei kuitenkaan pidä sekoittaa Katinkullan ostohintaan.

Omistusmaa: Suomi.

5. Suomen Lomapörssi / Holiday Club / CapMan – 1990-luvun loppu–2005

Suomen Lomapörssistä kehittyi Holiday Club Finland.

Holiday Clubia kasvatettiin voimakkaasti, ja CapManin hallinnoimat rahastot olivat mukana yhtiön omistuksessa.

Katinkullasta muodostui yksi Holiday Clubin tärkeimmistä suomalaisista kohteista.

Omistusmaa: Suomi.

6. Holiday Club Finland → London & Regional Properties – 2005

Vuonna 2005 tapahtui ensimmäinen suuri siirtyminen ulkomaiseen konserniomistukseen.

Brittiläinen kiinteistösijoittaja London & Regional Properties hankki määräysvallan Holiday Club Finlandissa.

Julkisuudessa Holiday Clubia koskeneen yrityskaupan arvoksi ilmoitettiin noin 120 miljoonaa euroa.

On tärkeää erottaa tämä summa Katinkullan yksittäisestä arvosta: 120 miljoonaa euroa ei ollut Katinkullan kauppahinta, vaan kyse oli laajemmasta Holiday Club Finlandia koskeneesta yrityskaupasta.

Katinkulta siirtyi näin Holiday Clubin mukana merkittävään ulkomaiseen omistukseen.

Omistusmaa: Suomi → Britannia.

7. Holiday Club / London & Regional → S-ryhmä – 2006

17.3.2006 ilmoitettiin kaupasta, jossa S-ryhmä osti London & Regional Propertiesin omistamalta Holiday Club Finlandilta kuuden suomalaisen kylpylähotellin hotellitoiminnan.

Kauppaan kuuluivat Vuokatin Katinkulta, Turun Caribia, Kuusamon Tropiikki, Inarin Saariselkä, Oulun Eden ja Tampereen kylpylä.

Katinkullassa oli tuolloin 116 hotellihuonetta ja -suitea.

Tässä kaupassa on olennaista erottaa toisistaan hotelliliiketoiminta ja kiinteistöomistus.

S-ryhmä ei ostanut koko Katinkultaa eikä kaikkia sen kiinteistöjä. Kauppa koski hotellitoimintaa. Kylpylähotellien kiinteistöjen omistus jäi ennalleen.

Katinkullan hotellitoiminta siirtyi SOK:n tytäryhtiön Sokotelin hoidettavaksi.

Hotelliliiketoiminta: Holiday Club → S-ryhmä / Sokotel.

8. London & Regional → suomalaiset sijoittajat – 2008

Vuonna 2008 Holiday Clubin konserniomistus muuttui jälleen.

Holiday Club Resortsin toimiva johto, Varma, Suomen Teollisuussijoitus sekä suomalaiset yksityissijoittajat ostivat London & Regional Propertiesin omistamat Holiday Club -osakkeet.

Holiday Club palasi brittiläisestä omistuksesta takaisin suomalaisomistukseen.

Kauppahintaa ei julkistettu.

Omistusmaa: Britannia → Suomi.

9. Katinkullan omaisuutta → Henki-Fennia – 2010

Katinkullan eri osien omistus ei tässä vaiheessa enää muodostanut yhtä yhtenäistä kokonaisuutta.

Vuonna 2010 Holiday Club Resorts myi Katinkullan Pallohalli Oy:n liiketilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet Henki-Fennialle.

Kauppahinta oli 5,7 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan Katinkullan hotellitoimintaa harjoitti edelleen SOK:n Sokotel.

Katinkullassa saattoi siis samanaikaisesti olla eri taho kiinteistöjen tai osakkeiden omistajana, hotelliliiketoiminnan harjoittajana ja koko Holiday Club -konsernin omistajana.

10. S-ryhmä → Holiday Club Resorts – 2011

S-ryhmän kylpylähotellivaihe jäi suhteellisen lyhyeksi.

Vuonna 2011 S-ryhmä myi neljän kylpylähotellin liiketoiminnan takaisin Holiday Club Resortsille.

Mukana olivat Katinkulta, Kuusamon Tropiikki, Saariselkä ja Tampereen kylpylä.

Katinkullan hotelliliiketoiminta palasi Holiday Clubille maaliskuussa 2011.

Tässäkin oli kyse ennen kaikkea hotelliliiketoiminnasta, ei koko Katinkullan maa-, rakennus- ja yhtiöomaisuuden myymisestä yhtenä kokonaisuutena.

Hotelliliiketoiminta: S-ryhmä → Holiday Club.

11. Holiday Club → Mahindra, Intia – 2014–2015

Vuonna 2014 alkoi Katinkullan omistushistorian seuraava suuri kansainvälinen vaihe.

Intialainen Mahindra Holidays & Resorts India Ltd tuli Holiday Club Resortsin omistajaksi.

Mahindra hankki aluksi noin 18,8 prosentin osuuden yhtiöstä. Seuraavien vuosien aikana omistusta kasvatettiin huomattavasti.

Vuonna 2015 Mahindran oli tarkoitus nostaa omistus noin 88 prosenttiin, ja Holiday Club siirtyi käytännössä intialaisen Mahindra-konsernin määräysvaltaan.

Omistusmaa: Suomi → Intia.

12. Luxemburg tulee omistusketjuun – Covington S.à r.l.

Mahindra-konsernin Holiday Club -omistus järjestettiin myöhemmin kansainvälisen holding-rakenteen kautta.

Holiday Club Resorts Oy:n omistajaksi tuli Luxemburgiin rekisteröity Covington S.à r.l.

Covington kasvatti vaiheittain omistustaan Holiday Club Resortsissa, kunnes Holiday Clubista tuli kokonaan sen omistama yhtiö.

Omistusketjuun tuli Luxemburg.

13. Mauritius → Intia

Covington S.à r.l:n yläpuolella omistusketjussa on MHR Holdings (Mauritius) Limited.

MHR Holdings kuuluu puolestaan intialaisen Mahindra Holidays & Resorts India Limitedin konserniin.

Näin Katinkullan taustalla oleva Holiday Club -omistus kulkee nykyisin usean valtion kautta.

Omistus ulkomaille – mitä tapahtui Suomen veropohjalle?

Katinkullan ja Holiday Clubin omistus ei siirtynyt yksinkertaisesti Suomesta Intiaan. Omistusketju rakennettiin usean maan kautta:

Holiday Club Resorts Oy – Suomi
↓
Covington S.à r.l. – Luxemburg
↓
MHR Holdings (Mauritius) Limited – Mauritius
↓
Mahindra Holidays & Resorts India Limited – Intia

Aiemmassa selvityksessä kävimme läpi myös konsernin sisäisiä rahoitusjärjestelyjä. Niissä nousi esiin, että suomalaisen yhtiön ja ulkomaisten konserniyhtiöiden välillä kulki lainoja ja korkovirtoja.

Tällaisessa rakenteessa Suomessa syntyvää verotettavaa tulosta voidaan pienentää esimerkiksi konsernin sisäisillä korkokuluilla. Osa Suomessa syntyvästä rahavirrasta voi tällöin siirtyä ulkomaisille konserniyhtiöille.

Tämä ei sellaisenaan tarkoita laitonta veronkiertoa. Kyse voi olla laillisesta kansainvälisestä verosuunnittelusta.

Suomen kannalta olennainen kysymys on silti sama: kuinka suuri osa Suomessa sijaitsevan ja Suomessa liiketoimintaa harjoittavan omaisuuden tuotosta jää Suomeen verotettavaksi ja kuinka suuri osa siirtyy kansainvälisen konsernirakenteen kautta muualle?

Katinkulta rakennettiin Suomessa, suomalaisella työllä ja suurelta osin suomalaisilta asiakkailta saadulla tulorahoituksella.

Sen taustalla oleva yritysomistus kulki myöhemmin Britanniaan, takaisin Suomeen ja lopulta Luxemburgin ja Mauritiuksen kautta Intiaan.

Siksi kysymys ei ole enää vain siitä, kuka Katinkullan omistaa, vaan myös siitä:

Minne Suomessa rakennetun omaisuuden tuotot, voitot ja verot lopulta menevät?

Nykyinen omistusketju

Katinkulta / Holiday Clubin suomalaiset yhtiöt ja liiketoiminta
↓
Holiday Club Resorts Oy – Suomi
↓
Covington S.à r.l. – Luxemburg
↓
MHR Holdings (Mauritius) Limited – Mauritius
↓
Mahindra Holidays & Resorts India Limited – Intia
↓
Mahindra-konserni – Intia

Katinkullan koko omistusketju yhdellä silmäyksellä

Rantakatin Lomakylä Oy / Pertti Lindeman, Lindemanin veljekset ja Seppo Juurikko

→ konkurssi 1992

→ SKOP / SKOP-Kiinteistöt

→ Arsenal / Suomen valtio

→ Suomen Lomapörssi

→ Holiday Club Finland

→ CapMan ym. suomalaiset omistajat

→ London & Regional Properties / Britannia

→ takaisin suomalaisille sijoittajille

→ Mahindra Holidays / Intia

→ Covington S.à r.l. / Luxemburg

→ MHR Holdings / Mauritius

→ Mahindra-konserni / Intia.

Hotelliliiketoiminnalla oli samanaikaisesti oma erillinen ketjunsa:

Holiday Club → SOK/Sokotel 2006 → Holiday Club Resorts 2011.

Katinkullan eri kiinteistö- ja yhtiöomaisuuden osat ovat lisäksi voineet kulkea omia reittejään, kuten vuoden 2010 Katinkullan Pallohalli Oy:n liiketilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden 5,7 miljoonan euron kauppa Henki-Fennialle osoittaa.

700 miljoonasta 190 miljoonaan

Katinkullan historian kannalta yksi kaikkein merkittävimmistä luvuista on edelleen omaisuuden arvon muutos konkurssin yhteydessä.

KRP:n Katinkulta-aineiston mukaan KHT-tilintarkastajan vahvistama Katinkullan omaisuuden arvo oli 700 miljoonaa markkaa vielä noin kuukautta ennen kuin SKOP haki Katinkullan konkurssiin.

Konkurssihuutokaupassa SKOP-Kiinteistöt osti lähes kaikki Katinkulta Oy:n kiinteistöyhtiöiden ja harrasteosakkeet noin 190 miljoonalla markalla. 

20210807174653_00006.pdf

Huutokauppa järjestettiin heti juhannuksen jälkeen maanantaina 28.6.1993 Helsingissä. SKOP oli varautunut noin sataan osallistujaan, mutta paikalle tuli vain noin kolmekymmentä. 

20210807174653_00006.pdf

Varsinainen kilpahuuto käytiin vain yhdestä kohteesta. Rentaco Oy tarjosi Katinkultaniemen rakentamattoman osan vuokraoikeudesta 750 000 markkaa, mutta vetäytyi SKOP-Kiinteistöjen tarjottua 800 000 markkaa. 

20210807174653_00006.pdf

Kainuun Sanomien mukaan SKOP-Kiinteistöt osti myytävänä olleen omaisuuden noin 70 prosenttia alle listahintojen. 

20210807174653_00006.pdf

Katinkulta alkoi Lindemanin suvun kotitilan mailta, vuonna 1966 perustetun perheen leirintä- ja lomakylän pohjalta. Siitä rakennettiin satojen miljoonien markkojen suomalainen matkailukeskus, jonka investoinneista yli puolet rahoitettiin omalla osakemyynnillä. Vuosikymmeniä myöhemmin sen taustalla oleva omistusketju ulottuu Suomesta Luxemburgiin, Mauritiukselle ja Intiaan.

Siinä on Katinkullan tarina — ja samalla yksi konkreettinen esimerkki siitä, mitä suomalaiselle yritys- ja omaisuusvarallisuudelle tapahtui 1990-luvun jälkeen.

JOS SINULLA ON VAIKEA USKOA, niin katso YLE:n ohjelma.
Löytyy Googlella:

Taistelu Katinkullasta YLE