Puheenvuoro-blogit
Emme pakota – työnnämme
Meillä ei ole pakottamista. Tämä on tärkeä selventää heti alkuun, jotta ei tule väärinkäsityksiä.
Meillä ei ole sumptuaarilakia. Meillä ei ole kylttiä torilla. Meillä on vapaus.
Vapaus toimii niin, että lippu on vapaaehtoinen. Vapaaehtoisuus tarkoittaa, että työpaikan eteisessä on lippu. Jos et huomaa sitä vapaaehtoisesti, järjestetään koulutus, jossa opit huomaamaan sen vapaaehtoisesti.
Koulussa vapaaehtoisuus on kehittynyttä. Lapsi saa vapaaehtoisesti piirtää lipun. Jos hän piirtää vahingossa väärän värin, opettaja korjaa vapaaehtoisesti oikeaan väriin. Vanhemmille lähetetään kirje, jossa kerrotaan että kaikki lapset heiluttivat vapaaehtoisesti. Kukaan ei pakottanut. Olisi ollut mahdollista kieltäytyä, jos olisi halunnut keskustella rehtorin, opettajan, kuraattorin ja paikallislehden kanssa.
Kaupassa lippu on myös vapaaehtoinen. Voit ostaa tuotteen ilman lippua, mutta silloin tuote maksaa saman verran, mutta näyttää siltä että vastustat lippua. Siksi useimmat valitsevat vapaaehtoisesti tuotteen lipun kanssa.
Somessa algoritmi näyttää lipun vapaaehtoisesti. Jos tykkäät siitä, näet lisää. Jos et tykkää siitä, näet silti. Et voi estää lippua, mutta voit vapaaehtoisesti olla hiljaa.
Kotona ei ole pakottamista. Kotona on keskustelua. Jos et heiluta lippua, sinulta kysytään miksi et heiluta. Jos vastaat, sinulle selitetään miksi vastauksesi on väärä. Jos et vastaa, sinulle selitetään miksi olet väärässä. Kun lopulta heilutat, sitä sanotaan yhteisymmärrykseksi.
Emme siis pakota. Pakottaminen on vanhanaikaista. Pakottaminen olisi sitä, että joku sanoisi: ”heiluta tai muuten”. Sellaista ei ole.
Me työnnämme. Työntäminen on modernia. Työntämisessä kukaan ei käske. Kaikki vain näyttää, kouluttaa, mittaa, suosittelee, nyökkäilee, katsoo, on hiljaa kun pitäisi taputtaa ja taputtaa kun pitäisi olla hiljaa. Lopulta huomaat heiluttavasi. Omin käsin. Vapaaehtoisesti.
Kukaan ei pakottanut.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Äärivasemmistoliitolla ja punavihertotalitaristeilla on vaaleista toiseen n20% annetuista äänistä.
Valtaa niille on annettu suhteessa paljon enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni huonon lain teosta pitäisi säätää sanktio?
Ilmoita asiaton viesti
Miksi te kommunistit olette niin heikkoja ja annatte vallan punavihertotalisteille?
Ilmoita asiaton viesti
Meillä näitä korkeakoulut etuja kengänkiiloittajia on Helsinki täynnä.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, olo on kuin osuukaupassa. Kaikkea on.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisi menevät päivä päivältä sekavimmiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Avausta suunnitellessani pimeä yökin tuli valoisammaksi. Ettei ongelma olisi käänteinen?
Ilmoita asiaton viesti
Lipputangonnuppi, emme pakota – työnnämme.
Ilmoita asiaton viesti
Tälle kirjoitustyylille pitäisi keksiä ihan oma nimi: Keksin ilmiön ja väitän, että se on totta ja keksin miten joku sitä käyttää ja miten muiden täytyy ilmiö nähdä.
Tämä blogisti on kuin suoraan entisestä itänaapurista; Minä sanon miten asiat ovat ja jos siinä ilmenee virhe, niin se ei pidä paikkaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, kommentoijan ongelmana näyttää olevan se, että ensin pitäisi tietää, mikä avaajan kirjoitustyyli mahtaa olla. Muutenhan tällaista arvuuttelua ei syntyisi.
Kysyin nyt ihan tekoälyltä, mistä on kysymys:
Kirjoittaja ei kirjoita lipusta. Hän kirjoittaa vallankäytön muodosta.
Teksti on satiiri siitä, miten nykyinen pakko on muuttanut muotoaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuo ole oikein sitäkään. Ei teksti saa oikein ajattelemaan kuin mikä Salmisella on, kun täytyy satiiria keksiä olemattomista ongelmista.
Ilmoita asiaton viesti
Blogi ei ole satiiria. Se on tekstilaji, joka vaatii kirjoittajaltaan älykkyyttä.
https://www.duodecimlehti.fi/duo99372
Ilmoita asiaton viesti