Puheenvuoro-blogit
Mitä lääkärin pitäisi tietää painotetusta keskiarvosta
On hienoa, että lääkäri osaa keskiarvon. Se on peruskoulun viidennen luokan matematiikkaa ja riittää erinomaisesti siihen, että voi laskea oman golf-tasoituksensa. Valitettavasti potilaat eivät ole golf-tasoituksia.
Tavallinen keskiarvo on demokraattinen ja oikeudenmukainen: jokainen havainto saa yhden äänen. Painotettu keskiarvo taas on epämiellyttävä kollega, joka muistuttaa, että kaikki äänet eivät ole samanarvoisia. Tässä kolme asiaa, jotka jokaisen lääkärin olisi hyvä sisäistää ennen seuraavaa potilaskontaktia.
Potilas ei ole keskiarvo potilaista
Kun lääketieteen oppikirjassa sanotaan, että lääkkeen yleisin sivuvaikutus on päänsärky 8%:lla, se on tavallinen keskiarvo tuhansista koehenkilöistä. Kun vastaanotollasi istuu 85-vuotias, 48-kiloinen rouva, jolla on kolme muuta lääkitystä ja munuaiset, jotka toimivat lähinnä muistona nuoruudesta, hänen henkilökohtainen 8%:nsa on painotettu aivan eri tavalla.
Tavallinen keskiarvo sanoo: ”Tämä lääke on yleensä turvallinen.” Painotettu keskiarvo sanoo: ”Niin, yleensä niille, jotka eivät ole tämä potilas.” Hyvä lääkäri osaa painottaa. Huono lääkäri määrää ja toivoo parasta. Tilastollisesti molemmat selviävät, mutta vain toinen nukkuu yönsä hyvin.
Kaikki päivät eivät paina saman verran
Potilas tulee ja sanoo: ”Verenpaineeni on ollut kotona ihan hyvä, keskiarvo 135/85.” Lääkäri nyökkää tyytyväisenä. Painotettu keskiarvo kysyisi: miten mittasit? Aamulla kahvin jälkeen? Illalla saunan jälkeen kun olit rentoutunut? Mittasitko silloin kun .itutti ja päässä jomotti, vai vain silloin kun muistit ja jaksoit?
Jos mittaat verenpaineesi vain hyvinä päivinä, saat kauniin keskiarvon. Jos mittaat vain huonoina päivinä, saat lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Kokemus on painotettu keskiarvo, ei vuosien summa
”Kaksikymmentä vuotta kokemusta” voi tarkoittaa kahta asiaa. Se voi tarkoittaa, että on nähnyt 20 000 erilaista tapausta ja oppinut jokaisesta jotain. Tai se voi tarkoittaa, että on nähnyt saman tapauksen 20 000 kertaa ja painottanut nollalla kaiken, mikä ei sopinut omaan teoriaan.
Lääketiede rakastaa meta-analyyseja juuri siksi, että ne ovat painotettuja keskiarvoja. Yksi iso, hyvin tehty tutkimus painaa enemmän kuin viisi pientä, huonosti tehtyä kaverin opinnäytetyötä. Sama logiikka pätee lääkärin päähän. Jos painotat eniten viimeisintä kongressia, lääkefirman lounasluentoa tai vastaavaa, saat keskiarvon joka on kyllä keskiarvo, mutta ei kovin käyttökelpoinen.
Lopulta painotettu keskiarvo on nöyryyden matematiikkaa. Se myöntää, että kaikella tiedolla ei ole samaa arvoa. Tavallinen keskiarvo sopii mainiosti siihen, kun lasketaan sairaalan kahvihuoneen keski-ikä. Painotettu keskiarvo tarvitaan siihen, kun päätetään, mitä sille keski-ikäiselle kahvihuoneessa istuvalle potilaalle oikeasti tehdään.
Ja jos tämä kaikki tuntuu liian monimutkaiselta, on olemassa lohdullinen vaihtoehto: voi aina laskea tavallisen keskiarvon ja toivoa, että potilas sattuu olemaan keskiverto. Tilastollisesti sekin joskus toimii.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Sitten on vielä se keskimmäinen arvo, eli mediaani, kun kaikki potilaat laitetaan vaikka iän, tai vatsanympäryksen tai kolesteroliarvonsa tai jonkin muun kriteerin perusteella jonoon pienimmästä suurimpaan ja poimitaan jonosta se potilas jonka vasemmalla ja oikealla (tai edessä ja takana) on yhtä monta potilasta ja tutkaillaan tämän potilaan arvoja ja tehdään siitä johtopäätöksiä. Ja vielä olisi se tyyppiarvo eli moodi eli joukon tyypillisin tapaus joita on arvonsa (sen valitun kriteerin) puolesta samanmoisia eniten porukasta.
Painotuksista en nyt tiedä, ne eivät ole keskilukuja lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sanotaanko että painotus on keskiluvun korjaus. Eli jos keskiluku on vinossa, niin painotuksella saadaan keskiluku oikeaan asentoon?
Ilmoita asiaton viesti
Aikoinaan kun käsittelin suuria väestöaineistoja tein otokseen perustuvia tutkimusaineiston rakennetta korjaavaa painotusta usein. Yleensä painotus perustui
sosiodemografisiin ositteisiin, ts. otoksen rakenne piti saada vastaamaan perusjoukon, esim. 12-74 väestön rakennetta esim. asuinpaikan, tulojen ja koulutuksen
suhteen, joskus myös esim. puoluekannatuksen
suhteen.
.
Painottaminen ei paranna otoksesta saatujen
tulosten luotettavuutta usein muutoin kuin
keskiarvolukujen tasolla silloin kuin havaintoja kohderyhmässä jota tarkastellaan on riittävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimuksessa kysyt: ”Onko tulos nyt varmasti oikein?”
Diagnoosissa kysyt: ”Onko tämä arvaus vähemmän väärin kuin arvaus ilman painotusta?”
Ilmoita asiaton viesti
Pitkän työkokemuksen keksintöjen tekemisistä, vähintään 70v, voin todeta ettei mikään laskutapa anna tuloksille selkoa, olin muutamapäiväsitten kardiologini vastaanotolla, noin 60 km päässä asuinsijastani ja lääkärini asuu sijastani n 5 km päässä, joten en kykene laskemaan minkääntason keskiarvoa älykkäälle matkanteolleni, suoritetussa vp mittauksessa oli paineet koholla, mutta meni löytämättömyyden piikkiin, muuten epäili minun jatkavan vaellustani vielä km ” tovin ” 💯
Ilmoita asiaton viesti
Höh. Käytäntöhän avaa yksityiskohtaisempaa ja tilanteenmukaista toimien tärkeyttä.
Miksi dissata sitä, mitä voi aktiivisesti osoittaa tärkeäksi, kun eivät nämä tärkeydet oikein muuten toiminnassa,… Ellei toiminta-areenaa oteta jotenkin aivan toisin. Se vielä näissä.
Hmm… Ehkä sittenkin, mutta järjestelyjä tuo vaatisi. Järjestelykysymys, mutta ei tässä kohden vielä pikana, vaikka AI. Odotetaan pikkasen.
Ilmoita asiaton viesti
Koko ajan joutunut ”keskustelemaan” lääkärin kanssa kun hän vetoaa ”Käypä hoito”-ohjeeseen ja minä tuon esille että en ole enää mikään ”Käypä hoito”-kohde kun kolme kertaa on ruoto avattu ja niihin liittyen kaksi kertaa mennyt lääkitys pieleen…
Eläkeukko kun on julkisella puolella niin vastapelurina on kukkahattutäti ja -setälääkäreiden pelottelemat nuoremmat terveysasemalääkärit jotka eivät uskalla! ajatella mitään yli tavanomaisen perusohjeistuksen. Voi armias jos lääkäri on hiukan kantasuomalaista päivettyneempi rakopyrstö niin mikään asia ei mene perille, ilmeisesti pelkää että oleskelu- ja työlupa revitään seuraavana päivänä.
Työterveyshuollossa (kaksi isoa ketjua) pitivät potilaan työkykyisenä mutta kun siirtyy julkiselle puolelle niin heti kirjoitetaan sellaiset tropit että muuttuu zombieksi!
Ilmoita asiaton viesti
Ei kuulosta hyvältä.
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan se menee, ” käypä hoito ”, pelastaa suorittajan sakoilta / ehdonalaiselta, minulla kirjallisena hoitovirheen teko, meinasi viedä hengen, 5 pv letkuissa. Vain näistä hoitovirheistä johtuen, olen nykyisin yksityispuolen ” asiakas ”, voi sentään keskustella omasta kropastaan rauhassa, itse kemian määrä tipahti kolmannekseen sairaalaolettamuksesta 🧠
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisen hoitokäytännön mukaisesti koitetaan nykyään kroonisen kivun hoidossa vahvoja kipulääkkeitä välttää, koska vaihtoehtojakin on, myös muuta, kuin lääkehoitoa. Muistaakseni sinulla oli ongelmia kipulääkityksen kanssa. Mikään lääke ei sovi kaikille. Mitäpä, jos pyytäisit lähetteen lähimmän keskussairaalan kipupkl:lle kokonaisvaltaista hoitoarviota varten
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos myötäelämisestä vaikeassa asiassa. Olin Kipuklinikalla, eka lääkäri vei asioita eteenpäin rakentavassa hengessä mutta kun määräyskirja päättyi tuli toinen lääkäri tilalle joka romutti kaiken, ja suuttui kun en suostunut syömään Lamotrigiiniä.
Lisään tähän että Noretrin + Pregabaliini aiheutti black-outin keskellä työpäivää, onneksi olin toimistolla.
Sitten lykkäsivät Duloksetiinin joka vuorostaan teki yöllä nenäverivuodon, tasapainoaisti häiriintyi, pissaletkut kramppasivat eikä toiminut, ja miehiset toiminnot kärsivät. Sinänsä nuo masennus/epilepsialääkkeet kyllä toimivat mutta työelämässä toimivalle eivät sovi ollenkaan. Terveysasema kertoi että saisin apteekkisopimuksella Oxycontinin mutta kun sitä aiemmin söin niin piti apuna olla Microlax joten lopetin.
Ymmärrän kyllä että kun uusi potilas valittaa vaivojaan lähestytään perusohjeistuksen kautta mutta kun on monivuotinen leikkauskierre ja lausuntoja neurokirurgilta ja hermoratalääkäriltä niin luulisi että kun lääkäri vaihtuu niin ei aina tarvis aloittaa nollasta? Nykyisessä julkisessa järjestelmässä veronmaksajalla ei ole minkäänlaista kuluttajasuojaa.
Kovasti on sisäänlämpiävää; kun lääkäri kirjoitti ulos ja teki Kantaan kirjauksen niin kertoi suullisesti esihenkilönsä nimen jolle voi valittaa tyytymättömyyttään, mutta ei kertonut potilasasiavastaavasta.
Olihan taas avautuminen!
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeä ja oivaltava kirjoitus, josta jostain syystä tuli mieleen vitamiinien RDA-suositus, joka on sama 45-kiloiselle konttorityöläiselle ja 125-kiloiselle fyysistä työtä tekevälle.
Ilmoita asiaton viesti
Suosituksen yhteydessä pitäisi kertoa paitsi keskiarvo, myös vaihtelu ja se, millä perusteella eri seurauksia painotetaan. Muuten tilastollinen keskimääräisyys voidaan helposti esittää yksilöä koskevana totuutena.
Ilmoita asiaton viesti