Puheenvuoro-blogit
Sampo uppoaa jälleen
Kalevalassa oli Sampo. Se oli merkillinen kone, joka jauhoi rikkautta, ja juuri siksi siitä syntyi se, mitä suurista rikkauksista yleensä syntyy: riita. Sampo taottiin, siitä taisteltiin ja lopulta se upposi mereen.
Suomalainen kansanperinne oli siis huomattavan aikaisin selvillä siitä, miten huomattaville teknologisille innovaatioille yleensä käy. Nyt meillä on uusi Sampo. Sen nimi on tekoäly.
Se jauhaa tekstiä, kuvia, ohjelmistoja, ennusteita, diagnooseja ja ties mitä muuta. Sen ympärille on kertynyt pääomaa enemmän kuin kukaan ehtii kunnolla laskea ja puhetta vielä enemmän. Yhdysvallat haluaa johtaa sitä, Kiina haluaa johtaa sitä, Eurooppa haluaa säädellä sitä ja yritykset haluavat ennen kaikkea omistaa sen. Kaikki haluavat Sammon.
Eikä kukaan tiedä, mitä Sampo lopulta jauhaa. Toiset näkevät siinä uuden sähkön: yleiskäyttöisen koneen, joka tekee tiedosta halpaa ja tuottavuudesta korkeaa. Toiset näkevät uuden höyrykoneen, joka muuttaa työn ja vallan rakenteet. Kolmannet näkevät koneen, joka lopulta vie ihmiseltä työn, päätösvallan ja tarpeellisuuden. Neljännet kirjoittavat tästä raportin.
Eurooppa on tietenkin valinnut oman tiensä. Se ei aio valmistaa Sampoa ainakaan liian nopeasti. Se aikoo ensin selvittää, onko Sampo vastuullinen, inklusiivinen, turvallinen, syrjimätön ja asianmukaisesti dokumentoitu.
Ilmarinen olisi tässä vaiheessa jo ehtinyt takoa kaksi uutta. Mutta Kalevalan tärkein oppi ei ole se, kuka Sammon saa. Vaan se, ettei Sampoa saa kukaan.
Tässä on myös meidän aikamme teknologinen mahdollisuus. Jos tekoälystä todella tulee niin suuri vallan ja varallisuuden keskittymä kuin nyt ennustetaan, sen ympärille syntyy väistämättä myös vastavoimia. Valtiot säätelevät. Yritykset kilpailevat. Kansalaiset vastustavat. Järjestelmät rikkoutuvat. Ja jossain vaiheessa joku onnistuu pudottamaan koko komeuden mereen.
Jos joku eurooppalainen komissaari saa tästä upotuksesta mitalin, niin todennäköisesti Henna Virkkunen. Hän voi seistä rannalla ja todeta, että Sampo on onnistuneesti saatettu turvalliseen, säädeltyyn ja kestävään loppusijoitukseen. Kuten Kalevala jo tiesi.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Kommentit (8)
Kommentoi
Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.Uutiset/Nostot
Siirrytään helmitauluun ja kirjoituskoneeseen. Siinä on sentään se etu, ettei kukaan komissaari ehdi ensin selvittää, onko helmi inklusiivinen, kuulalaakeri vastuullinen ja nauha asianmukaisesti dokumentoitu. Ja jos kone jumiutuu, sen voi heittää mereen ilman, että kukaan saa mitalia.
Ilmoita asiaton viesti
Tavallaan helmitaulu olisi avoin lähdekoodi, mutta jo kansakoulun laskennon kokeessa apuvälineiden käyttö oli kielletty ja sormet piti pitää näkyvissä. Arveltiin kaiketi, että menettelyllä oli aivotoimintaa kehittävä vaikutus.
Ilmoita asiaton viesti
Mielikuvitukseni laukkasi ennen tämän jutun lukemista toiseen suuntaan, robottien maailmanherruuteen. Tiedäpä tuota, jaksaako scifi-tarinaa kirjoittaa, mutta tämä Sammon upotus on ihmiskunnan kannalta paremmalta kuulostava lopputulos.
Ilmoita asiaton viesti
Sammon omistajuudesta kaiketi käytiin kiistaa Kalevalassa. Naimakauppoja saattoi sisältyä asiaan kuten hyvässä tarinassa usein. En nyt jaksa päätellä kenen piikkiin upotus meni. Luultavasti sepän tekemä laite oli kysymyksessä. Ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät niin ilmastonmuutoksella tässäkin oli keskeinen rooli. Myrskyä pukkasi.
Ilmoita asiaton viesti
Muistaakseni Sampo upposi Pohjan Akan tekemässä ilmahyökkäyksessä Kalevalan taistelulaivaa vastaan. Pohjolan tytär oli luvattu Sepolle takomapalkkioksi, mutta rahantekokone kiinnosti kalevaisia enemmän kuin nainen.
Samaa meininkiä on Sleepy Sleepersin versiossa Hottentottilaulusta, jossa Huua otti jalkapallon, kun sai valita kuninkaan tyttären ja pallon välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion sijoitusyhtiö Solidum myi juuri ison erän Sammon osakkeita. Lieneekö kurssilasku siitä syystä johtuvaa?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole vaikea arvata, että viranomaiset tulevat soveltamaan tekoälyä siellä, missä kustannuksia saadaan säästetyiksi. Tuosta sitten seuraa se, että tekoälyn tuottamat ohjeistukset ja ohjeistavien päätöksien virheellisyydet kasvavat merkittävästi.
–
Ennen kansalaisille kerrottiin pieleen menneiden asioiden hoidossa: ”Kun tuo tietokone neuvoi tekemään”, niin lähitulevaisuudessa esimerkiksi viranomaisten mokista syytetään tekoälyä.
Ilmoita asiaton viesti
Sepät ovat aina pitäneet tätä maailmaa pinnalla, takoessaan milloin mitäkin, aseet auroiksi ja päinvastoin. Yksi on onnentuojana ollut, siis varsinaisena onnentuojana, kun yhtään Hölmöläistä ei siinä ammatissa tiettävästi esiintynyt, vaan näissä vaativimmissa älyratkaisuissa, milloin mitäkin parannellessaan ja nyt taitaa olla Ilmarisenkin älyt koetuksella, kun aluksi kimppuunhyökkäävät miljardit tekoäly-yrittäjät ja Sampoja syntyy kuin sieniä sateella ja valoja on kansalle riittämiin 🧠
Ilmoita asiaton viesti