Tietotekniikka ja teköäly tuomassa uutta toivoa ja apua autisminkirjolaisille

Monilla autisminkirjolla elävillä ihmisillä puhuttu kieli ei riitä välittämään ajatuksia, tarpeita tai tunteita niin, että muut ymmärtäisivät heitä. Arviolta neljännes tai kolmannes autisminkirjolaisista lapsista käyttää vain vähän tai ei lainkaan puhetta, ja monilla muillakin kieli on epäluotettavaa. Augmentatiivinen ja vaihtoehtoinen kommunikaatio eli AAC on tarjonnut kuvataulujen, symbolijärjestelmien ja tablettisovellusten kautta tavan ilmaista itseään. Tekoäly tekee näistä työkaluista nyt joustavampia ja yksilöllisempiä.

Perinteiset AAC-sovellukset, kuten Proloquo2Go, TouchChat ja Grid, perustuvat symbolien tai sanojen valintaan, jolloin laite tuottaa puheen. Monet perheet ovat nähneet, miten järjestelmä vähentää turhautumista, mahdollistaa pyyntöjen ja kommenttien tekemisen sekä tukee osallistumista arkeen ja kouluun. Tutkimukset osoittavat, että AAC ei estä puheen kehittymistä, vaan voi tukea sitä ja antaa mahdollisuuden ilmaista monimutkaisempia ajatuksia. Suomessa on käytössä myös avoimia kuvapankkeja, jotka tekevät järjestelmistä helpommin saavutettavia.

Tekoäly tuo järjestelmiin uusia kerroksia. Ennakoivat tekstiehdotukset oppivat käyttäjän yleisimmät ilmaukset ja tarjoavat niitä etukäteen. Muutama avainsana riittää usein siihen, että tekoäly ehdottaa kokonaisia luonnollisia lauseita, joista käyttäjä valitsee sopivimman. Tämä keventää kuormitusta, kun motoriset taidot tai keskittyminen tekevät jokaisesta painalluksesta raskaan. Gridin kaltaisissa ratkaisuissa tekoäly korjaa kirjoitusvirheitä ja laajentaa lyhenteitä. Joissakin kokeiluissa se luo tilanteeseen sopivia symboleita lennosta, ja henkilökohtaisen äänen kloonaaminen lyhyestä ääninäytteestä on antanut joillekin käyttäjille mahdollisuuden kuulla tutun äänen laitteen kautta.

Yksi kiinnostava suunta on tekoälyavusteiset keskustelutyökalut, jotka tukevat vuorovaikutusta perheen sisällä. Korealaisessa tutkimuksessa kehitetty AACessTalk-sovellus ehdottaa lapsen kiinnostusten mukaan sopivia kuvakortteja ja antaa vanhemmille ohjeita keskustelun jatkamiseen. Lapsi voi itse päättää vuoronvaihdosta ja jopa kysyä vanhemmalta, mitä tämä ajattelee. Lyhyessä kokeilussa perheet kuvasivat keskustelujen muuttuneen vähemmän kaavamaisiksi ja lasten ottaneen enemmän aloitetta. Tällaiset järjestelmät eivät korvaa inhimillistä läsnäoloa, mutta ne voivat madaltaa kynnystä yhteiseen hetkeen.

Kommunikaation ohella tekoäly tukee myös muita alueita. Sosiaalisten taitojen harjoittelussa tekoälypohjaiset keskustelukumppanit tai virtuaaliympäristöt voivat toimia matalan kynnyksen harjoituspaikkana, jossa tilanne on ennustettava. Oppimisessa tekoäly mukauttaa tehtävien vaikeustasoa ja esitystapaa yksilön tarpeiden mukaan, ja visuaaliset tuet sekä sosiaalisten tarinoiden luominen onnistuvat aiempaa nopeammin. Jotkut työkalut analysoivat etenemistä ja ehdottavat seuraavia askeleita, mikä auttaa perheitä ja ammattilaisia seuraamaan kehitystä arjessa.

Kaikki tämä edellyttää yksilöllistä arviointia ja usein puheterapeutin tai muun asiantuntijan tukea. Teknologia toimii parhaiten räätälöitynä ihmisen vahvuuksiin ja mieltymyksiin. Saatavuus, hinta ja käyttöönoton harjoittelu vaihtelevat, eikä jokainen sovellus sovi kaikille. Silti monelle autisminkirjolaiselle nämä työkalut ovat jo muuttaneet arkea. Kun viesti saadaan perille ilman jatkuvaa turhautumista ja oma ääni kuuluu keskustelussa, avautuu tilaa kasvulle ja yhteydelle. Tietotekniikka ja tekoäly eivät poista autismia, mutta ne voivat madaltaa esteitä, jotka ovat rajoittaneet monen ihmisen mahdollisuuksia ilmaista itseään ja elää täysipainoisemmin.

Itse olen tehnyt tekoälyavusteisen koodaamisen avulla vähintään demo- ellei jopa pilotointivaiheessa olevan AAC-sovelluksen. Se ei toiminnassaan käytä tekoälyä, ainakaan tällä hetkellä, mutta tekoälyn kytkeminen on mahdollista, jos tarve löytyy.  Tämän sovelluksen idea on, että asiakaskohtaisesti luodaan valmiita fraaseja, jotka järjestetään kategorioihin. Sovellus yhdistää tekstin, kuvan ja puhesynteesiin perustuvan äänen.

Käytännössä: Käyttäjä klikkaa pääkategoriaa, esim. Ruoka ja juoma, ja sen alla on symboli ”Minulla on nälkä, haluan ruokaa”. Kun käyttäjä klikkaa sitä, sovellus puhuu lauseen ääneen. Ilmauksista muodostuva kategoriapuu on 100% räätälöitävissä asiakkaan tarpeisiin, ja räätälöinnin voi hoitaa joko asiakkaan omainen, joku tukea antava ammattilainen (esim. AAC-ohjaaja  tai asumispalvelun ohjaaja) tai joissakin tapauksissa asiakas itse.  Räätälöinti kannattaa joka tapauksessa hoitaa asiakkaan kanssa, vaikka teknisen puolen hoitaisi joku muu henkilö.