Kortelainen jakaa Hymypoika-patsaan

Kuten olemme lehtien palstoilta saaneet lukea, lankesi Hymypoika-patsaan saajan valinta tänä vuonna itseoikeutetusti allekirjoittaneelle. Patsaan myöntämisperusteet tietäen ei hän näe kovinkaan montaa varteenotettavaa vaihtoehtoa kilpailtaessa tuosta toisia kunnioittavan elämänasenteen symbolista.

Niin selkeän avoin ja rehellinen on naapurimme ulkoministeri Sergei Lavrov kaikessa avarakatseisuudessaan ollut, että vaikea olisi hänen ylivertaista persoonaansa tuota tunnustusta myönnettäessä ohittaa.

Hyvän ilmapiirin luominen yhdessä kansoja yhdistävän pyyteettömän toiminnan kanssa tekevät tuosta totuuden esille tuojasta lähes oppikirjamaisen tarkan kopion patsaaseen vaadittavien luonteenpiirteiden kanssa.

Koska nykyaika korostaa patsaansaajalta myös luontaisten avujen lisäksi opittavissa olevien käytöstapojen hallintaa, on Sergei tässäkin mielessä verraton esimerkki muille.

Niin kannustavan aidosti hän osaa olla avoimuuden perikuvana keskusteltaessa ikävistäkin asioista. Lisäksi hänen heittäytymiskykynsä vaikeinakin pidettyjen tehtävien oikeamieliseen päätökseen saattamiseen hakee historiassa vertaistaan. Esikuvanaan Lavrov onkin sanonut pitävänsä aina Äiti-Teresaa.

Tämä pienemmän ja heikomman asemassa olevien sinnikäs puolestapuhuja ansaitsee mielestäni arvoisensa tunnustuksen myös maailmanrauhan eteen tehdyistä ponnisteluista. Hänen uuttera työnsä kansojen yhtenäisyyden eteen viemiseksi ei ole jäänyt keneltäkään asiaan perehtyneeltä huomaamatta. Hänen rauhaa edistävät puheensa luovat uskoa ja vakautta epävarmaan maailmanpoliittiseen tilanteeseen niin Euroopassa kuin Lähi-idässäkin.

Siksipä pidänkin lähes kunniatehtävänäni ojentaa tämän vaatimattoman tunnustuksen rakkaan naapurivaltiomme ulkoministeri Sergei Lavroville meidän kaikkien kiitollisuudenvelassa elävien nato-suomalaisten puolesta.