Puheenvuoro-blogit
ALV -kiristyksen peruutus mieluummin kuin yhteisöveron alennus
Jos saisit valita yhden – peruuttaisitko ALV -kiristyksen vai pitäisitkö voimassa lupauksen yhteisöveron alentamisesta? Itse valitsisin milloin tahansa ALV -kiristyksen peruutuksen.
Hallituksen kahdesta merkittävästä verouudistuksesta arvonlisäveron kiristys on ollut voimassa kaksi vuotta. Se siirtää vuosittain noin miljardi euroa yritysten kassoista valtiolle. Samalla se ainakin osittain nostaa kuluttajahintoja – edellytyksillä, että kuluttajien maksukyky ja yrityksen hinnoitteluvoima ovat riittävät.
Yhteisöveron alennus on luvattu ensi vuodeksi. Se keventää voittoa tekevien yritysten verotusta kymmenyksen. Vaikutus on suuruusluokkaa 0,6 miljardia euroa vuodessa.
Ruohonjuuritason tuntuman saadakseni pyysin taloushallintoamme laskemaan näiden kahden veromuutoksen kassavaikutukset (ei siis tulos- vaan kassavaikutus) yhden konsernin osalta. Arvio oli, että arvonlisäveron kiristys rasittaa kassaa kaksi kertaa niin paljon kuin yhteisöveron alennus sitä parantaa. Luvut ovat kohtuu hyvin linjassa em valtiotason arvioiden kanssa.
Hallituksen kahden keskeisen verouudistuksen nettovaikutus on siis verotusta kiristävä. Lisäksi arvonlisäveron kiristys on jo voimassa. Yhteisöveron alennukseen liittyy epävarmuutta tulevan hallituksen ohjelman suhteen.
Uskoakseni arvonlisäverotuksen kiristyksen haittavaikutukset talouteen ovat suuremmat kuin yhteisöveron alennuksen hyödyt. Yritysten luomasta arvonlisästä viedään päältä jo yli neljännes valtiolle ALVina. Samalla yritysten likviditeetti kiristyy. Nousevat kuluttajahinnat jarruttavat talouskasvua ja tuntuvat laajalti läpi yhteiskunnan kuluttajan kukkarossa ostohaluja hillitsevästi. Yhteisöveron alentaminen kohdentuu vain joihinkin yrityksiin ja on euroina pienempi.
ALV:n kiristys jarruttaa myös entisestään jumissa olevaa asuntorakentamista. Miten uudet asunnot menisivät kaupaksi korotetulla ALVilla rakennettuina kuin eivät tahdo mennä vanhalla, alemmallakaan ALVlla?
Varmemmaksi vakuudeksi kysyin tänään X:ssä kumpi maistuisi – ALV -kiristyksen peruutus vai yhteisöveron lasku. Väliaikatietona vielä keskenolevassa äänestyksessä tähänastisista 300 vastaajasta noin ¾ näyttäisi olevan ALV -kiristyksen peruutuksen kannalla. Tähän kantaan on helppo yhtyä.
Summa summarum: valinta ALV -kiristyksen perumisen ja yhteisöveron alentamisen välillä on helppo. Valitsisin aina ALV -kiristyksen perumisen ja samalla luopuisin yhteisöveron alennuksesta.
Petri Roininen
Yrittäjä
Puheenjohtaja, Koko Suomen kasvu ry
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
”Väliaikatietona vielä keskenolevassa äänestyksessä tähänastisista 300 vastaajasta noin ¾ näyttäisi olevan ALV -kiristyksen peruutuksen kannalla. Tähän kantaan on helppo yhtyä.”
Missä tämä äänestys on?
Ilmoita asiaton viesti
Minun X:ssä eli entisessä twitterissä, saa äänestää
Ilmoita asiaton viesti
Lähtökohtaisesti alv ja yhteisövero vaikuttavat aivan eri veronmaksajaryhmiin:
ALV on tarkoitettu siirrettäväksi hintoihin. Yritysten välisessä kaupankäynnissä tämä on itsestään selvää, mutta kuluttajakaupassa saattaa joskus olla vaikea siirtää hintojen nousu välittömästi hintoihin. Vientiin alv ei suoraan vaikuta.
Yhteisövero puolestaan on selvästi yrityksen maksettava erä. Ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä joko ei maksa yhteisöveroa tai maksaa sitä melko vaatimattomia summia. Yli puolet yhteisöveroista kertyy suuryrityksiltä (>250 työntekijää).
Eli jos kyselyysi vastaavat ovat äänestäneet omien intressiensä mukaan, yhteisöveron alennuksen puolesta äänestäneet ovat olleet lähinnä kohtuullisen menestyviä yrittäjiä.
Ilmoita asiaton viesti
Osittain olet oikeassa.
ALV:n maksaa aina yritys. Ja pyrkii siirtämään sen hintoihin. B-to-b puolella alv-riski eliminoidaan alv 0 -hinnoittelulla kuten sanotkin.
Mutta täysin hinnoista riippumatta – jokainen yritys maksaa 25,5 % kuukauden aikana luomastaan arvonlisästä ALVina.
Kiristyksen myötä ALV:n osuus arvonlisästä kasvoi 1,5/24=6,25 % – oli hinta ihan mikä tahansa.Tätä ei aina halua oivaltaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä verotuksen kiristämisen asemasta olisi vihdoinkin aika puuttua Suomen ylisuureen julkiseen sektoriin. Maakuntauudistuksen / aluehallintojen muodostamisen yhteyedssä kitukuntien valtavaan määrään luvattiin puuttua. ( muistanko oikein ? )
Mitään ei kuitenkaan ole tehty, ei edes kahden istuvan hallituksen toimesta.
Kuntia on edelleen se 308 ja näistä ”kunnista” iso osa on pelkkiä valtion tuilla pyöritettäviä kunnantaloja keskellä kuolevaa ja tyhjää kylää.
Suomi 308 kuntaa 19 maakuntaa n. 5,66 milj as.
Ruotsi 290 kuntaa 21 lääniä / 20 aluetta n. 10,70 milj.
Tanska 98 kuntaa 5 aluetta (region) n. 6,02 milj
Tanskalla ja Ruotsilla menee muuten ihan hyvin ja julkisen palvelu pelaa kiitettävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä tästä – isoja reformeja tarvitaan menopuolella.
Blogissa tällä kertaa pohdittiin hallituksen kahden keskeisen verouudistuksen – toteutetun alv-kiristyksen ja yhteisöveron luvatun laskun – vaikutuksia. Mitä mieltä niistä?
Ilmoita asiaton viesti
Vastaan vertauskuvalla
Noista vaihtoehdoista tulee mieleen harakka, joka on tervatulla lankulla.
– Nokka irtoaa tervasta ja pyrstö jää kiinni jne.
Samanaikaisesti Ruotsissa :
Hallitus plus ruotsidemokraatit päättivät puolittaa ruoan arvonlisäveron väliaikaisesti 12 prosentista 6 prosenttiin. Alennus astui voimaan keväällä (huhtikuussa 2026) ja sen on määrä kestää vuoden 2027 loppuun saakka.
Pienituloisten ja keskituloisten työntekijöiden ostovoimaa vahvistettiin uudella työtulovähennyksellä
Myös eläkkeiden verotusta sekä pitkäaikaisesta sairaudesta kärsivien verotusta kevennettiin, jotta verokiila työn ja eläketulon välillä pienenisi.
Näin hieman vanhempana hammashoidon maksu-uudistus oli myös kiva juttu. Implantti Tandvårdissa maksoi kaikkineen n 120 € ( omavastuu )
Sähköveroa alennettiin 0,1 kruunua kilowattitunnilta (kWh). Kotitalouksille asetettiin sähkön hintakatto (1,5 kr/kWh) ja valtio lähetti automaattisesti hyvityksen liian suuresta sähkölaskusta tilille. Lisäksi istuva hallitus ajoi läpi väliaikaisen polttoaineverojen alennuksen, joka laski bensiinin ja dieselin hintaa yhteensä noin 4 kruunua (n. 35 senttiä) litralta.
Tankkaaminen ja suuret sähkölaskut eivät enää ketuta ihan niin paljon. 🙂
– Näin Ruotsssa istuva hallitus lisäsi ostovoimaa konkreettisesti ja laittoi maan taloutta kuntoon.
Tulevasta on paha sanoa, kun valtaan siirtyvät ( ehkä ) vasemman puolen puolueet Center, Vänster ja sossut. Todennäköisesti kurjuudesta tulee tuolloin kaikkien yhteinen tasapäinen standardi.
Ilmoita asiaton viesti
Olettaen, että kansantaloudellamme on veronalennuksiin varaa, on vastaus mielestäni selvä. ALV vaikuttaa välittömästi tuotteen tai palvelun kuluttajahintaan ja sitä kautta taloudelliseen toimeliaisuuteen. Yhteisöveron dynaaminen vaikutus on paljon epäsuorempi ja hitaampi, jos sitä edes on.
Ilmoita asiaton viesti