Vaalilause edesmenneeltä kenraalilta!

Vaalilauseista keskustellaan, ei sitä voi olla huomaamatta jos mediaa seuraa. Muistissa entinen, kellä tulevaa ajatellen parempi, näin se ajatustenvaihto sujuu.

Muistuipa mieleen oma vaaliluseeni kun vuoden 1962 eduskuntavaaleissa jouduin hieman yllättäen Kokoomuksen ehdokkaaksi Helsingissä. Kyllä sen vaalilauseen kerron, mutta kuinka se syntyi, siitä ensin:

RUK:n kurssi 70 – sen Patteri tykkeineen 105H37 oli viety Rovajärvelle ampumaharjoituksiin. Kokelaana olin hankkinut itselleni tunnustustakin, ”patterin nopein laskija”. Ja niin tykit saivat oikean kulman – pois tai lisää perussuunnasta – sekä korotuksen, jotta putki olisi sopivassa korkeuskulmassa maalia etsittäessä.

Tykistön tarkastajana toiminut kenraali seurueineen saapui sitten eräänä päivänä paikalle, minut siirrettiin tulenjohtajaksi: ”Koko tykistöryhmä, yksi patteristo, yksi patteri (eli 4 tykkiä) toimivat kuten määräsin. Ne neljä olivat suunnatut ja ampumavalmiit kuten kaikki muutkin. Mutta kun oli pulaa ammuksista, hakuammunta tehtiin näillä neljällä ja korjauskomentojen mukaan muut putket seurasivat tarkistuksia.”Ampukaa”, oli tulenjohtokomentonija patterin päällikkö varmistettuaan että putkien suuntaus oli oikea, karjaisi ”tulta” ja antoi mennä. Pitkäksi, maalin taakse ne menivät, neljä ensimmäistä laukausta. Lyhennys, ”haarukan” etsintä kunnes kaikki olivat valmiit ja niin sitten komensin ”Koko tykistöryhmä, yhteislaukaus ampukaa.” Oliko se nyt 36 putkea tai enemmän, jotka lähettivät kranaattinsa kohti maalia, joka peittyi räjähdysten pöllyttämään maa-ainekseen ja savuun.

Kurssi 70 oli vuonna 1950 – kolme neljännesvuosisataa sitten. Tuossa käyttämäni termit voivat olla vähän vanhentuneita ja omatekoisiakin, mutta kenraalin kommentin muistan sanatarkasti: ”Kokelas, taisitte hieman ohjesäännöstä oikaista, mutta hyvínhän se meni, ammuksiakin säästyi. Näin se sujuu, k u n o s a a, t a h t o o j a u s k a l t a a”.

Siitä se vaalilauseeni tuli: ”Ilaskivi on koulutettu ja kokenut ehdokas, joka osaa, tahtoo ja uskaltaa tehdä työtä teidän hyväksenne.” Läpi menin,tuolloin Helsingin ääniharavana ja myöhemmin valtakunnallisena – ihan kiitokseksi jo edesmenneelle kenraalille sekä tiedoksi nykypolville, jotka omakohtaisesti eivät enää noista ajoista paljoa tiedä.