Puheenvuoro-blogit
Korpilahti, Muurame ja Säynätsalo, esimerkkitarina?
Itse asiassa minusta olisi ihan hienoa, jos lähidemokratiaa voitaisiin toteuttaa myös pienten kuntien kohdalla. Soteuudistuksen hyvinvointialueineen kuvittelin estävän erään ongelman pieniltä kunnilta, mutta eipä näytä siltä, että hyvinvointialueet pitäisivät pieniä kuntia pystyssä. Se eräs ongelma oli se, että pienen kunnan talous saattoi kärsiä jo yhdestä erikoissairaanhoitoa vaativasta kuntalaisesta.
No, siirrynpä aloituksen jälkeen asiaan, eli mikä pitää pienehköä kuntaa pystyssä ja mikä sitten johtaa helpommin ”konkurssiin”, eli itsenäisyyden menetykseen. Vai pitäisikö sittenkin historiaa vähän vilaista? Kun ylipäätään kuntia alkoi Suomeen syntyä, niin ne olivat isoja emäpitäjiä, joissa yhteyden kunnan sisällä olivat monesti vesireittejä, kun teitä ei edes ollut. Sittemmin nämä emäpitäjät pilkkoontuivat asutuksen lisääntymisenkin vuoksi. Teollistumiskaudella sitten saattoi syntyä pienehköjäkin teollisuuspitäjiä isommasta maalaispitäjästä. Eräänä syynä jakautumiseen on voinut olla teollisuusalueen asukkaiden ”väärinäänestäminen”, niin ettei kunnan jakamiselle ole esiintynyt isompaa vastarintaa.
Historiallisesti Jämsästä lohjennut Korpilahti (Linkki) jakautui sitten Suomen itsenäistymisen aikoihin Korpilahdeksi ja Muurameksi (Linkki), josta sitten pikaisesti lohkesi tehdaspaikkakunta Säynätsalo (Linkki). Nyt tilanne on se, että Muuramen asukasluku kasvaa ja Korpilahti ja Säynätsalo ovat Jyväskylää.
Muurame on ollut yritysmyönteinen kunta, jossa ei kuitenkaan ole ollut suurteollisuutta, vaan ennemmin useita pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Se on sitten elinvoimaisena hyötynyt myös Jyväskylän läheisyydestä.
Korpilahti oli kaiketi metsätalousvaltainen kunta itsenäisyytensä loppuajalla. Kartasta ei näy runsaasti peltojakaan. Eikä Korpilahti edes ollut Jyväskylän naapuripitäjä, mutta itsenäisyys ei enää napannut.
Säynätsalo oli itsenäisenä teollisuuspaikkakunta, mutta mitä ilmeisemmin liian riippuvainen yhdestä tehtaasta, joka sitten lakkautettiin.
Muurame ei ole ainoa elinvoimainen maalaispitäjä Suomessa, Säynätsalo ei ole ainoa entinen teollisuuskunta, eikä Korpilahti ainoa liitoskunta, ilman isompaa omaa tuotantoa. Maa- ja metsätalous ei välttämättä vaadi nykyaikana niin paljon ihmisiä, että niistä saisi kunnan kasvamaan, yksittäinen suurteollisuusyksikkö on riski kunnalle, mutta yritysmyönteisyys saattaa pitää lähidemokratiankin voimissaan.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Suomi on kovasti muuttunut vuosikymmenien saatossa.
Silloin kun itse olin sen ikäinen, että tyttönä ollessani WR olisi saattanut minusta kiinnostua, kotikaupungissani oli ikäluokkaa kohti >250 penskaa. Nykyisin heitä on <25.
Eipä ihme, että kuntien elinkelpoisuudet ja siten kuntarakenteet ovat paikoittain suuressakin muutospaineessa.
Ilmoita asiaton viesti
”…tyttönä ollessani …”
Kommentoija Riikonen pääsi yllättämään (-;
Ilmoita asiaton viesti
Konteksti kertoo mistä on kyse.
Blogisti ei kuitenkaan ole moksiskaan puolueensa edustajan perversiosta, joka on aiheuttanut lapsille suurta ahdistusta.
Miksi näin?
Ilmoita asiaton viesti
Riikonen ei ole tämän blogin aiheessa, mutta voi toki tehdä oma avauksen omasta aiheestaan, niin kommentoin ehkä sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoit jo Riikosen mokaa. En koskaan olisi uskonut Jääskeläisen pääsevän noin alhaalla olevan aidan ali.
Ilmoita asiaton viesti
Olen sen verran asunut Korpilahdella (67-78), että tuli kansakoulu, osin oppikoulu, osin peruskoulu ja lukio käytyä. Eli suurin piirtein noin kauan kesti rakentaa Jämsänkoski-Jyväskylä rautatie mäkiseen ja kallioiseen maastoon.
Kansakoulussa oli aluksi vain kirkonkyläläisiä muutaman kilometrin säteeltä. Kolmos luokalle tuli uusia oppilaita hiljentyviltä pienemmiltä sivukyliltä ja aluksi yksityiseen oppikouluun koko pitäjästä ”parhaimmisto”, amis oli Jämsänkoskella. Mun aikana jo kunnalliseen lukioon porukoita tuli Muuramesta, Säynätsalosta ja saattoipa olla Jypikylästäkin joku, joka ei päässyt omiin lukioihin. Muuramen rikkaassa pitäjässä ei ollut lukiota, ei myöskään Säynätsalossa.
Alueen nimismies taisi kuluttaa virkatuoliaan Muuramessa. Kuntapolitiikan kiemurat ei tuolloin paljon kiinnostaneet ja tiedossa oli taas muutto ratatyömaiden perässä sekä opiskelu jossain muualla. Olen kuitenkin medioista seurannut Korplahen touhuja, vähäiset korpilahtelaiset kuntapoliitikot saavat tosissaan vääntää kaupungin syrjäosia koskevia supistustoimia vastaan, kuten niin monessa paikassa muuallakin esim. Kouvola. Jotenkin Korpilahti on mun kotikunta. Kiitos Korpilahti.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi helsinkiläinen persu ei ymmärrä, että maaseutu kaatuu, jos sen puolustaminen on ainoastaan keskustan varassa?
Olettehan juhlapuheissanne kertoneet taistelevanne Suomemme puolesta, niin poudalla kuin äriänteellä.
Ilmoita asiaton viesti
En Känsälää, enkä Keskustaakaan maininnut avauksessani, mutta tokihan Keskusta on ollut maaseudun asialla. Mutta onko sitten riittävän osaavasti, se on jo toinen kysymys. Eiköhän maatalousministeri ole aina ollut Keskustasta, jos Keskusta on ollut hallituksessa? Mutta kun maatalous ei riitä maaseudun asuttamiseen nykyään, niin jotain kannattaisi oppia Muuramesta, ehkä?
Ilmoita asiaton viesti
Jyväskylä ei ole ollut kovin pienyritysystävällinen, koska kaupungissa oli Nokia ja kaikki halusi kaveerata Nokian kanssa. Tämän vuoksi pienyritykset ovat siirtyneet Muuramen lisäksi Petäjävedelle mm. edullisten yritystonttien vuoksi.
Jyväskylä oli joutua valtion holhoukseen, mutta tekivät kirjanpitokikkailua (huijasivat sanoisi Ruonansuu). Jyväskylä omisti 100 prosenttisesti vesilaitoksen ja energiayhtiön. Sitten kaupunki myi vesilaitoksen energiayhtiölle 152 M€ hintaan ja kirjasi tästä 116 M€ voiton. Kun enrgiayhtiöllä ei ollut rahaa, kaupunki myönsi debentuurilainan 20 tai 25 vuodeksi (en muista) ja peri velasta tietenkin korkoa. Tällä virtuaalisella voitolla nostettiin kaupungin pitkäaikainen tulos plussalle. Kun aika vieri, niin energiayhtiölle tuli aika maksaa laina pois, mutta rahaa ei ollut. No laina muutettiin SVOPiksi ja se jäi huonoimman oikeuden velaksi. Kuitenkaan kaupunki ei ole tehnyt tappiokirjauksia eli se 116 M€ voitto pysyy kaupungin kirjanpidossa.
Joku samanlainen veivaus tehtiin jo aiemmin eli noin 1995.
Kun Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti liitettiin Jyväskylään, tehtiin samanlaiset virtuaaliset vesilaitoskaupat.
Vielä maalaiskunnan ollessa viimeisiä aikoja, kuntien omistama energiayhtiö Keski-Suomen Valo myytiin Vattenfallille. Myynnissä oli kunnan puolelta erittäin aktiivisia johtajia. Kovasti olivat sitä mieltä, että ei se energian hinta niin paljon nouse, että kauppa olisi huono kuntalaisille. Ja ei mennyt montaa vuotta, kun energia ja siirto nousi rapsakasti.
Samanlaisia vesilaitoskauppoja tehtiin keskisessä Suomessa useita tämän Jyväskylän keissin jälkeen.
Luvut heittelin ulkomuistista, mutta ne löytyy kaupungin tilinpäätöksistä.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ihmeessä te olette tuollaisen toiminnan takana?
Ilmoita asiaton viesti
Kaupungin poliittiset päättäjät olivat entisen ja nykyisen kaupunginjohtajan tossujen alla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on Muuramen menestykseen vaikuttavia tekijöitä, joita en itse osannut huomioida. Kun itsenäinen Korpilahti oli Muuramen takana, siellä ei olisi varmaankaan päästy Muuramen tasalla edes identtisellä politiikalla.
Ilmoita asiaton viesti
Muuramelaiset olivat kovin tyytyväisiä, kun terveydenhoito oli kunnan hyppysissä. Jollain kommervenkillä Muurame ja JKL meni yhteen ennen hva-hommia ja Muuramessa huononi kaikki. Lopuksi Muurame sanoi yhteistyösopimuksen irti ja alkoi vastata asiasta itse kuten aikaisemmin.
Muurame on nyt paljolti samassa ikeessä kuntatalouden kanssa kuin muutkin ja kunnan henkilöstöä on vähennetty ja lomautettu.
Ilmoita asiaton viesti
Olisinko yllättytynyt ellei persu olisi tuotakin päättänyt kritisoida. Se yllättää kuitenkin paljonn enemmän, että uudella Suomella on persuillekin oma kaista, jolla he voivat hidastuksilla minimoida toimintaansa kohdistuvaa kritiikkiä.
Ja ellei joku käsitä niin persujen kritisointi on näillä sivustoilla taistelua tuulimyllyjä vastaan, ( annas kattoo tämä viimeinen lause tuli melkein kokonaan ilman ylläpidon sekoilua)
Ilmoita asiaton viesti
Jos maaseutukunnat saisivat metsätalouden verotulot kuten ennen pääomaverotukseen siirtymistä niillä ei olisi hätäpäivää. Nythän niitä valtio jakaa mielivaltaisesti, ja jotkut kunnat ovat joutuneet jopa maksamaan valtiolle että saavat (joutuvat) järjestää lakisääteiset palvelut.
Ilmoita asiaton viesti
Olen vasta 88 enkä vieläkään ymmärrä tätä kaapunkistumisen tuomaa avuttomuutta.
Ilmoita asiaton viesti