Puheenvuoro-blogit
Suppilovahverohaaste
Minä olen ollut tavallaan täysiaikainen sienestäjä nyt jo lähes kuukauden ja kerännyt sekä puhdistanut ja kuivannut noin 255 litraa suppilovahveroita sekä siinä sivussa noin 18 litraa kantarelleja. Alla olevassa kuvakaappauksessa on 15 uusinta valokuvaa saaliskoreista.
Kuva on linkki Google Kuvien jaettuun kansioon, johon lisään kuvia sitä mukaa, kun niitä tulee lisää.
Minulla on ollut aikomus kirjoittaa tämä valmiiksi jo pari viikkoa sitten, mutta olen mieluummin mennyt metsään ja kun saalista on kertynyt, niin jatkokäsittely on venynyt usein myöhään yötä myöden. Tiistaina 20.10. onnistuin kuitenkin kuntosalilla rikkomaan itseäni hieman pidemmän levon vaativalla tavalla ja olen nyt ehtinyt kuivaamaan kaikki keräämäni sienet sekä murskaamaan, sihtaamaan ja pakkaamaan suppilovahverot.
Välitilinpäätös
Olen käyttänyt Geminiä apuna saalismäärän arvoinnissa ja alla on sen tekemä kooste:
Saaliskuvat aikajärjestyksessä
| Päivämäärä | Kori / Korit | Täyttöaste | Arvioitu tilavuus |
| 23.09. | 1x Puuilo (21,4 L) | ~65 % |
13,9 L
|
| 25.09. | 1x Puuilo (21,4 L) | ~50 % |
10,7 L
|
| 27.09. | 1x Puuilo (21,4 L) | ~60 % |
12,8 L
|
| 28.09. | 1x Puuilo (21,4 L) | ~70 % |
15,0 L
|
| 30.09. | 1x Puuilo (21,4 L) | ~75 % |
16,0 L
|
| 02.10. | 1x Puuilo (21,4 L) | ~80 % |
17,1 L
|
| 05.10. | 1x Puuilo (21,4 L) | ~85 % |
18,2 L
|
| 06.10. | 1x Puuilo (21,4 L) | ~80 % |
17,1 L
|
| 07.10. | 1x Puuilo (21,4 L) | ~45 % |
9,6 L
|
| 08.10. | 1x Puuilo (21,4 L) | ~90 % |
19,2 L
|
| 10.10. | 1x Puuilo (21,4 L) | ~75 % |
16,0 L
|
| 12.10. | 1x Puuilo (21,4 L) | ~95 % |
20,3 L
|
| 13.10. | 1x Puuilo (21,4 L) | ~55 % |
11,8 L
|
| 14.10. | 1x Bauhaus (15,8 L) | ~95 % |
15,0 L
|
| 16.10. | 2x Bauhaus (15,8 L) | 2x ~95 % |
30,0 L
|
| 18.10. | 2x Bauhaus (15,8 L) | 2x ~95 % |
30,0 L
|
| YHTEENSÄ | 20 koriotosta | n. 273 litraa |
.
Välitilinpäätöksen yhteenveto
-
Tuoreiden sienien tilavuus: n. 273 litraa
-
Kuivattu kokonaissato: 3 423 g (n. 3,42 kg)
-
Suppilovahveroa: 3 179 g (92,9 %)
-
Keltavahveroa: 244 g (7,1 %)
-

Ennen murskaamista säilytin kuivattuja suppilovahveroita noin 1,7 litran lasisissa kurkkupurkeissa ja seitsemän riitti, kun oikein ahtoi, josta tilavuus (7 * 1,7 l) 11,9 l. Murskatun (ja sihdatun) jauheen pakkasin 0,75 litran pakasterasioihin, joihin sai mahtumaan hyvin 200 g. Etikettien tulosteen luontiin käytin kehotetta:
Tee tulostettavaksi etikettejä rasioihin 14 kpl tekstillä ”Hienoksi sihdattua kuivattua suppilovahveromurskaa 200 g. Poiminta-aika 23.9. – 18.10. 2026.”, 1 kpl muuten sama, mutta paino 92 g, 1 kpl tekstillä ”Karkeaa kuivattua suppilovahveromurskaa 200 g. Poiminta-aika 23.9. – 18.10. 2026” ja 1 kpl muuten sama, mutta paino on 87 g. Paperi A4, portrait, tulostin HP Laserjet 6P ja tulostetaan Google Docsilla. Sopiva etiketin koko olisi esim. 7 x 3 cm, kaksi rinnakkain. Teksti ei saa olla versaalia ja ”200 g.” samalla rivillä. ”Poiminta-aika 23.9. – 18.10. 2026.” yksin omalla rivillään.
Täysiä rasioita oli siis 15 ja vajaita puolikkaita kaksi, joten ne olisivat mahtuneet 16 rasiaan, josta tilavuus (16 * 0,75 ) on 12 litraa.
Murskaaminen on tässä mittakaavassa järkevämpää kuin esimerkiksi jauhaminen yleiskoneella, kun kotikäyttöön tarkoitettuihin mahtuu ehkä noin 1,5 litraa kerralla, joka tarkoittaisi kahdeksaa täyttökertaa noin 12 litran kokonaismäärälle. Lisäksi murskatessa väkisinkin mukaan tulevat kuusen neulaset säilyvät enimmäkseen ehjinä, jolloin niistä voi ainakin osan poistaa.
Neulasten lisäksi suppilovahveroiden ontosta jalasta löytyy usein sienisääsken toukka (Wikipedia: ”Suomesta näiden heimojen lajeja tunnetaan yhteensä 741 kappaletta,[2] kun taas maailmanlaajuisesti pelkästään sienisääskien (Mycetophilidae) heimon lajeja tunnetaan yli 3 000 kappaletta 150 suvussa ja tieteelle tuntemattomia lajeja uskotaan olevan ainakin kaksinkertainen määrä”).

Liitin tuon kuvan kysymykseen Geminille:
Mikä vahveroissa elävä toukka on kuvassa?
Tunnusmerkit ja ominaisuudet
-
Ulkonäkö: Pitkulainen, lieriömäinen ja vaalea/kuultava keho, jonka läpi sienen syöty malto näkyy tummempana suolistona. Toukalla on erottuva, kova ja tumma (musta/ruskea) pääkotelo.
-
Esiintyminen vahveroissa: Vaikka keltavahverot (kantarellit) tunnetaan poikkeuksellisen toukattomina sieninä niiden sisältämien suoja-aineiden ansiosta, sienisääsket munivat niihin toisinaan — varsinkin jos sieni on kookas, kostea tai lakastuva.
-
Kehitys: Aikuiset sienisääsket munivat sienen jalkaan tai poimuihin, ja kuoriutuneet toukat syövät sienen maltoon käytäviä. Valmiit toukat poistuvat sienestä maahan koteloitumaan.
Sama tyyppi löytyy joskus myös suppilovahveron ontosta jalasta?
-
Valmis reitti: Jalan tyvellä oleva aukko tai ontto rakenne tarjoaa emolle helpon pääsyn munia varten ja toukille valmiin, suojaisan tunnelin.
-
Miksi niitä on enemmän suppilovahveroissa? Keltavahvero on hedelmälihaltaan niin tiivis ja sen sisältämät karkoteaineet niin voimakkaita, että se säästyy toukilta useammin. Suppilovahvero on ohuempi, pehmeämpi ja helpommin toukkien hyödynnettävissä.
Kuivattavaksi suppilovahveroita puhdistettaessa jalan halkaisu pituussuunnassa paljastaa myös neulaset ja kuivaminen nopeutuu, joten pidän sitä lähes pakollisena toimenpiteenä vaikka jalka ei vaikuttaisikaan ontolta.
Jos puhutaan haasteesta tai tavoitteesta, niin näyttää siltä, että käsittelykapasiteettini on noin 10 litraa vuorokaudessa ja pullonkaulana on puhdistus, repiminen ja pilkkominen. Se on rasittanut selän ja niskan lihaksia enemmän kuin säännöllinen kuntosalilla käynti eikä se ole niin kivaakaan. Metsässä kyllä viihtyisin, mutta kun alle kolmessa tunnissa kerään helposti 30 litraa ja sen jatkokäsittely vie vähintään vielä seuraavan päivän tai mieluummin kaksi, on selvää miksi en halua asettaa itselleni kovin korkeaa tavoitetta. Ehkä kuitenkin 600 litraa voisi asettaa kokonaistavoitteeksi. Satokausi kestää vielä kuitenkin marraskuun ja luultavasti pitkälle joulukuuhun. Ensilumikaan ei haittaa, jos sitä on vähän tai se sulaa pois.

Kuntosalilla käyntien lisäksi sienestys on hyvä liikunnallinen harrastus syksyisin ja suppilovahveron satokausi on pitkä. Parhaiten liikunnallisia tuloksiani kuvaa energiankulutus. Jos lasketaan pois ensimmäinen viikko 20. – 26. syyskuuta ja kuluva viikko, jossa tämä päivä on vielä vajaa, on keskikulutus ollut suunnilleen välillä 3 400 ja 3 500 kcal.
Kalliimpaan harrastukseen ei olisi varaakaan. Joudun vielä toistaiseksi kitkuttelemaan perustoimeentulotuella, koska kesäkuussa tekemääni eläkehakemusta ei ole vieläkään käsitelty loppuun, myös yli kaksi kuukautta sitten tekemäni eläkkeensaajan asumistukihakemus on sen takia käsittelemättä ja pienehköstä työeläkkeestäni on pidätetty 40 % veroa. Hidasteena on näennäisesti Ruotsista saamani työeläke, mutta sen käsittely kesti Ruotsissa vain 6 vuorokautta, loppu on suomalaista viranomaisten kiusantekoa.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.


Voi vahvero mikä data – ja pisteenä iin päällä peukalonkynsi!
Ilmoita asiaton viesti
Aikoinaan keräsin paljon suppilovahveroita.
Puhdas toukaton sieni. Ryöppäsin ja suolasin niitä.
Into lopahti täysin, kun olivat ruoassa kuin sitkeitä polkupyörän venttiilinkumeja. Ei niitä sikakaan vinkumatta niele.
Ilmoita asiaton viesti
Taidan suurinpiirtein tietää, mistä kirjoitat. Olen kerran lounasravintolassa syönyt kokonaisina tai lähes kokonaisina uunilohen lisukkeena paistettuja suppiksia ja ne olivat turhan voimakkaan makuisia ja hieman sitkeitäkin. Itse en ole onnistunut koskaan tekemään yhtä huonoa ruokaa suppiksista.
Hienoksi jauhetut tai sihdatut kuivatut ovat hyvin helppokäyttöisiä. Jos lisää 5 tai 10 minuuttia ennen valmistumista, ne ehtivät levittää maun tasaisesti ja pehmenemään täysin. Käytetään siis vähän kuin mausteena ja epäonnistua voi vain laittamalla liikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin keräsin nuorempana monenlaisia sieniä ja heti syömisen lisäksi esimerkiksi marinoin erilaisia sieniä säilöön. Jotkut seokset olivat aivan herkullisia.
Nykyisin vanhana miehenä metsässä pitää ihan käskeä itseäni, että kun olen vaikkapa puolukassa, niin pidä sitten näppisi erillään sienistä ja poimi puolukkaa.
Toki olen käynyt sienestämässäkin ja samalla syönyt mustikkaa, vadelmaa ja puolukkaa. Sienet alkavat kuitenkin olla minulle jo historiaa. Ensimmäisen kerran tässä elämässä ostin maanantaina Prismasta rasian Huhtahyvän metsäsienisalaattia. Kyllä se ihan syötävää on, vaikka jotkut omatekoiset sienisalaatit ovat mielestäni olleet parempia.
Aika aikaa kutakin.
Ilmoita asiaton viesti
En ole kasvattanut pitkää peukalonkynttä sienileikkuriksi.
Minulla on yleensä metsässä mukana vanha Leatherman Wave monitoimityökalu. Sen yhdellä veitsiosalla on hyvä katkoa sienien (vaikkapa korvasieni) kantoja. Sillä on hyvä kuoria jo metsässä heti poimimisen jälkeen esimerkiksi herkkutatin jalasta multainen osa – talteen tulee vain täydellisesti hyvää sientä.
Samaa Leathermania voi tarvita ikivanhan kotimaisen Helkama-polkupyöräni korjauksessa metsäreissuilla. Tosin sellaista ei ole vielä sattunut, vaikka Helkamani on jo noin 46-vuotta vanha.
Ilmoita asiaton viesti
Työkalu on valittava työn mukaisesti. Saaliskuvissa on melkein kaikissa paras löytämäni sieniveitsi ja on tainnut olla myös halvin. Siinä terä on todennäköisesti austeniittista ruostumatonta terästä, joka ei karkene eikä sitä pysty millään teroittamaan aivan teräväksi, se on liian pehmeää. Sillä ei saa tehtyä haavoja kuin kovasti yrittämällä ja harja on kuitenkin jämäkkä ja muoviset harjakset eivät irtoa muovikahvasta. Saaliskuvissa olevat kuusiherkkusienet ovat putsattu heti poimiessa sillä.
On minulla kalliimpikin sieniveitsi, mutta siinä on ihan liian terävä ja kova väärän muotoinen terä ja surkea harja. Niitä samoja tai samantapaisia on näkynyt viime aikoina joka paikassa, mutta niitä halpoja kunnollisia ei ole löytynyt ainakaan viiteen vuoteen.
Leathermanin terät ovat martensiittista ruostumatonta terästä, joka karkenee ja on kovaa. Ovat kyllä hyviä, mutta ei sienestäessä.
Peukalonkynsikin on rajoittunut. Sopii lähinnä vain suppilovahveroille ja muille ohutmaltoisille sienille.
Ilmoita asiaton viesti
Olen elämäni varrella oppinut varomaan mitään luontoon liittyvää kommenttia.
Se johtuu ihan siitä, että Närhi- Salonen saattaa ottaa senkin itseensä.
Tähän kuitenkin uskallan kertoa, että täällä Keski-Pohjanmaallakin olemme saaneet paikoitelle nauttia hyvistä suppis- saaliista.
Ilmoita asiaton viesti