PISA-tulosten alamäki käännetään laittamalla perusasiat kuntoon

Tuoreet PISA-tulokset kertovat oppimistulosten alamäen jatkuvan. Aiemmin tehdyt korjaustoimet eivät ole riittäneet. Siksi nostimme hallitusneuvotteluissa peruskoulun yhdeksi hallitusohjelman painopisteistä. Olennaista oli korjata lapsille ja Suomelle tehty karhunpalvelus. Jatkossa oppilasta ei päästetä luokalta toiselle ilman riittäviä perustaitoja. Lailla luodaan kansalliset yhtenäiset menettelyt arviointiin sekä määritellään vähimmäisosaamistavoitteet. Ns. armovitosten sijaan huolehditaan, että oppilas saa tarvitsemansa tuen ja oikeasti saavuttaa peruskoulun edellyttämät taidot.

Perusopetukseen on kuluvalla eduskuntakaudella investoitu lisää 200 miljoonaa euroa. Oppimisen tuki on uudistettu ja perustaitoihin, kuten lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen, on lisätty opetustunteja. Opetusministerinä aloittamani tasa-arvorahoituksen taso vakiinnutettiin tukemaan erityisesti haastavimmilla alueilla toimivia kouluja. Kännyköiden käyttöä on rajoitettu, ja sekä liikuntaa että lukemista lisätään kouluissa. Selvää on, että oppimistulosten laskevan trendin kääntäminen edellyttää jatkossa lisätoimia peruskoulussa ja koko yhteiskunnassa sekä erityisen vahvasti varhaiskasvatuksessa. On selvää, että tänään tehtyjen toimien vaikutukset näkyvät useiden vuosien päästä. Lisäkorjaustoimia valittaessa olennaista on katsoa tutkimustietoa.

Minkä varhaiskasvatuksessa oppii, sen koulussa taitaa

Katse on laitettava lapsen varhaisiin vuosiin. Varhaiset vuodet syntymästä koulun aloittamisikään ovat ihmisen kehityksen ja oppimisen perusta. On tärkeää ymmärtää, että laadukas varhaiskasvatus ja esikoulu ovat tutkitusti vaikuttava tapa varmistaa yhdenvertainen alku koulupolulle. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on lisättävä ja laatua vahvistettava.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on kuvattava selkeästi lasten perustaidot sekä ohjattava niiden edistämistä ja opettamista nykyistä selkeämmin. Sama koskee esiopetusta. Suomen tai ruotsin kielen oppimista ja opettamista vieraana kielenä on vahvistettava. Tarvitsemme riittävästi koulutettuja varhaiskasvatuksen opettajia, tavoitteellisempaa pedagogiikkaa sekä vahvaa pedagogista johtamista päiväkodeissa.

Helsingissä on käynnissä pilotti, jossa neuvolassa arvioidaan lapsen kielen kehitystä ja tarvittaessa ohjataan lapsi varhaiskasvatukseen. Pilotin tuloksia on hyödynnettävä jatkossa valtakunnallisesti.

Lasten suojelemiseksi sosiaalisen median haitoilta ja vaaroilta tarvitaan suojaikäraja

Se on Kokoomuksen tavoite, jota Perussuomalaiset jarruttavat. Luulisi PISA-tulosten viimeistään herättävän kaikki puolueet. Yhä useammassa maassa tehdään lainsäädäntötoimia ja ymmärretään, että liiallinen ruutuaika ryöstää aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta. Sosiaalisen median käyttö on yhteydessä oppimisvaikeuksiin, mielenterveyden haasteisiin ja heikompaan keskittymiskykyyn. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen. Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Pikaviestit ja sirpaleiset sisältövirrat eivät vahvista lukutaitoa vaan jopa päinvastoin. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha.

Painettu kirja ja kynä on palautettava oppimisen keskiöön

Laajat oppimis- ja aivotutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että painetun oppimateriaalin lisääminen parantaa oppimistuloksia ja vahvistaa perustaitoja. Paperilta lukeminen syventää luetun ymmärtämistä ja muistijälkeä. Paperinen kirja tarjoaa oppilaalle keskittymisrauhan ja mahdollisuuden hahmottaa kokonaisuutta. Digitaalinen lukeminen on usein silmäilevää ja pirstaleista.

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO) on antanut valtioille vahvan suosituksen varmistaa, että painetut oppimateriaalit säilyttävät keskeisen asemansa opetuksessa. Monissa Pohjoismaissa on jo palattu painettujen oppikirjojen vahvaan käyttöön. Suomessa digitaalinen oppimateriaali on vallannut alaa ja erot koulujen välillä ovat suuria.

Digiloikan edelläkävijämaassa Ruotsissa on muutettu suuntaa koulutuspolitiikassa ja valtio on ryhtynyt toimeen kirjojen palauttamiseksi ruutujen sijaan luokkahuoneisiin. Suomen on syytä asiassa ottaa oppia.

Digitaalisia materiaaleja kannattaa käyttää silloin, kun ne tuovat opetukseen todellista lisäarvoa. Suomessa tarvitaan valtakunnallisia toimia edistämään sitä, että painetut oppikirjat ja oppimateriaalit olisivat saatavilla silloin, kun se on kunkin oppiaineen opettamisen ja oppimisen kannalta perusteltua. Tarvetta on myös lisätutkimukseen perusopetuksesta ja erilaisten oppimateriaalien vaikutuksista oppimistuloksiin.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä  sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi