Puheenvuoro-blogit
Sata kuntaa ja viisi hyvinvointialuetta riittää Suomelle
Kepu julkaisi kuluneella viikolla oman hallintouudistuksen, jossa sementoitaisiin nykyinen yli 300 kunnan kuntarakenne. Suomi pärjäisi noin sadalla kunnalla ja viidellä hyvinvointialuella.
Vaalien jälkeisen hallituksen ohjelmaan on kuuluttava hallinon keventäminen, muttei kepun sementtimallilla.
Eri ministeriöitten yhdistäminen valtioneuvoston kansliaan on sinänsä kannatettava , jossa mm. eri toimialojen (nykyisten ministeriöitten) viestintä olisi paremmin koordinoitavissa.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Laitetaan kaikki kokoomusjohtoiseen hallintaan presidentin alaisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Hallinnon keventäminen on perusteltu tavoite, mutta kuntien ja hyvinvointialueiden lukumäärä ei vielä kerro, millä edellytyksillä eri osat Suomea voivat kasvaa. Sadan kunnan ja viiden hyvinvointialueen ehdotusta pitäisi arvioida myös sen perusteella, tunnistaako se alueiden erilaiset tuotanto- ja liikenneyhteydet.
Ehdotan rinnalle kolmea liikennemaantieteellistä kehittämisaluetta:
1. Rannikko-Suomi: noin 50 kilometrin vyöhyke Virojoelta Kemiin. Sen vahvuuksia ovat merisatamat ja niihin kytkeytyvä teollisuus.
2. Järvi-Suomi: noin kahden miljoonan asukkaan alue, jonka vesiväylät, teollisuus ja raaka-ainevirrat muodostavat yhteisen kehittämiskokonaisuuden. Laivaliikenteen ja vesiväylien ylläpito sekä kehittäminen on otettava mukaan alueen viennin, tuonnin, kotimaan kuljetusten ja uusien investointien suunnitteluun.
3. Liikenteelliset takamaa-alueet: rannikon ja Järvi-Suomen ulkopuoliset alueet, joiden yhteyksiä tuotantoon ja markkinoille tulee kehittää niiden omista lähtökohdista.
Nykyinen ”Suomi on saari” -ajattelu tarkastelee sisämaan kuljetuksia pitkälti tie- ja ratayhteyksinä rannikkosatamiin. Silloin Järvi-Suomen vesikuljetusten mahdollisuuksia ei arvioida tasavertaisesti. Hallintorajoja uudistettaessa pitäisi samalla selvittää, miten liikenneverkko vaikuttaa investointien sijoittumiseen ja alueiden elinvoimaan.
ETLAn investointeja koskevat tarkastelut ja OP:n alue-ennusteet tarjoavat aineistoa tähän keskusteluun. Kolmijako ja siitä tehtävät liikennepoliittiset johtopäätökset ovat kuitenkin ehdotus, joka on arvioitava erikseen. Pelkkä hallintoyksiköiden vähentäminen ei korvaa sitä työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Vesi jäätyy talvella.
Ilmoita asiaton viesti
Tänä vuonna ei ilmeisesti ole tehty yhtään kuntaliitosta. Viime vuonna kai yksi.
Mutta eipä tällä kovin suurta merkitystä ole, koska tutkimusten mukaan kuntaliitoksilla ei juuri ole saatu säästöjä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntaliitokset pitäisi tehdä siten, että ylimääräiset kunnanjohtajat, koulutoimenjohtajat, jne., jne. irtisanotaan eikä nosteta uusiin tarpeettomiin ”virkoihin”.
Ilmoita asiaton viesti
”Ylimääräisistä” kunnanjohtajista, koulutoimenjohtajista jne. saatava säästö on niin pientä, ettei sillä ole kokonaisuudessaan mitään merkitystä. Puhutaan koko maassa muutamasta sadasta henkilöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Lisää säästöä saadaan, kun ei tarvita monia koulutus-, teknisiä-, tarkastus-, keskusvaali- ja elinkeinolautakuntia puheenjohtajineen, sihteereineen eikä valtuustoja eikä hallituksia.
Poliittisen koneiston pyörittäminen työllistää suuren joukon erilaista työvoimaa, sihteereitä, esittelijöitä. Yksin kuntapoliitikkojen määrää voidaan vähentää tuntuvasti kuntia yhdistämällä. Hallinnon säästöt ovat paljon muuta kuin kunnanjohtaja, tekninen johtaja, koulutoimen johtaja, markkinointi- ja matkailutoimen johtaja, hallinto ja henkilöstöjohtaja ja elinkeinojohtaja, lisäksi johtajistosta voidaan karsia kuntien liiketoimintaa johtavat henkilöt, kuten vesilaitoksen ja vuokra-asuntoyhtiön johtajat. Johtajiston karsinta ulottuu tietenkin päällikkö- ja viranhaltijatasolle asti. Ympäristönsuojelu, ympäristöterveys ja jätehuolto voidaan yhdistää suuren kunnan toiminnaksi, jolloin näiden hoitamiseen ei tarvita erillisiä kuntien välisiä hallintoelimiä.
Suomi säästäisi kuntien yhdistämisellä miljardeja euroja tuottamattomasta hallintotekemisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta entä tämä kehitys, kun kunnan väestömäärä
ei mahdollista monista kunnan tyhjistä rakennusten seinistä maksamista.
https://yle.fi/a/74-20246249
Ilmoita asiaton viesti
Ei taida kuntaliitokset syntyvyyttä lisätä. Sitten niitä tyhjiä seiniä on, kun palvelut ja sitä myötä ihmiset siirtyy keskuskuntiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntaliitoksilla mahdollistetaan palvelujen järjestäminen kaikille kuntalaisille eikä kuntalaisten tarvitse muuttaa keskuskuntaan, kun se keskuskunta laajenee ihmisten luo.
Ilmoita asiaton viesti
100 + 5 olisi askel oikeaan suuntaan.
Mielestäni noin 5 kuntaa ja 0 hyvinvointialuetta olisi vieläkin parempi ratkaisu.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä vaan listaamaan lakkautettavia kuntia ja ihmettelemään äänimäärää, jonka niistä saa.
Olisihan se reilumpaa ampua itseään jalkaan jo ennen vaaleja.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäähän se joka kylässä olla kunnantalo ja talonmies pitämässä mökki lämpimänä. Ja mieluiten vielä pari virkamiestä varmistamassa, ettei kukaan vahingossa tee siellä mitään tehokasta.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi sullakaan ei ikinä ole mitään järkevää sanottavaa?
Ilmoita asiaton viesti
”sullakaan”. Viittasit varmaan itseesi tunnustuksellisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi Virossa Saarenmaalla oli ennen kuntauudistusta 12 kuntaa ja yksi kaupunki (Kuressaare). Nyt ne kaikki on yhdistetty yhdeksi Saarenmaan kunnaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Saarenmaassa on 30000 asukasta, vähän huono esimerkki. Ei suuruus takaa välttämättä tehokkuutta, yrityksiäkin pilkotaaan pienempiin osiin juuri tehokkuuden lisämiseksi, meriteollisuusklusteri yksi hyvä esimerkki tehokkaasta hajautetusta tuotannosta. Kuntaliitoksia on tehtävä, jos löytyy hyvät perustelut ja itsekin kannatan niitä, asun sellaisessa, Piikkiö liitettiin osaksi Kaarinaan ja toimii hyvin. Kokoomuksella on kyllä myös ns. ”kissanhäntä” kainalossa, kuntaliitosten myötä julkisia palveluita pyrittäisiin ajamaan alas ja korvaamaan ne yksityissektorilla.
Ilmoita asiaton viesti
Virossa on ollut ainakin EU:n kaikkein alhaisin velkaantumisaste. Tuskin nytkään kovin huono on, vaikka taitaa olla lähestulkoon suurimmat puolustusmäärärahat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Viron verotus esimerkiksi Suomeen verrattuna on lähes olemattomalla tasolla.
–
Suomi verottaa itsensä hengiltä ja kilpailukyvyttömäksi. Paljon veroja mahdollistaa paljon turhaa byrokratiaa, joka puolestaan heikentää kilpailukykyä.
Ilmoita asiaton viesti
Saarenmaan kunnassa on 31560 asukasta.
–
Suomen pienimmässä kunnassa Sottungassa on vain 101 asukasta. Manner-Suomen pienimmässä kunnassa Lestijärvellä on vain 656 asukasta. Pienet kunnat tarkoittavat SUURTA rasitusta suomalaisille veronmaksajille.
Ilmoita asiaton viesti
Jos katsoo kuntien veroprosentteja, huomaa yli 100.000 asukkaan kaupunkien olevan alimmat. Siitä pienempään mentäessä erot ovat aika pienet: yhden prosenttiyksikön sisällä.
Tästä ei kuitenkaan pysty tekemään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska isommissa kaupungeissa asuu parempituloista väkeä.
Ilmoita asiaton viesti