Kolmen kärkipuolueen järjestys vaihtui

Ensi huhtikuun eduskuntavaalit lähestyvät.  Eduskunnassa kaksi asiaa nousee keskiöön: valtion vuoden 2027   talousarvioesitys ja nk.  velkajarrusopimuksen  toteutus. Pääministeripuolue kokoomus julkaisi  viime viikolla oman näkemyksensä  ( lue tästä).

 Galluppien suurimmalla puolueella SDP:lle  tuntuu  olevan vaikeuksia myös talouspolitiikan lisäksi  ulko- ja turvallisuuspolitiikassa saada pidettyä maan ulkopoliittisen johdon kanssa yhteinen strateginen  linja. On rajalakia, ydinenergialakia ja Lähi-Idän politiikkaa jne.

Valtiovarainministeriö  julkaisi eilen virkapuheenvuoron, jossa  käsitellään  tulevan vaalikauden keskeisiä kokonaisuuksia ja esitetään konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja. Kuinka moni puolue ottaa  nk. kopin puheenvuorosta. Luulen, että  valtovarainministriön virkapuheenvuorossa on  enemmän nykyiselle hallitukselle  kuin nykyiselle oppositiolle sopivia ehdotuksia.

Suomi saa varautua  kotimaassa ja ulkomailla  tekoälytietokoneella  (AI-PC) tehtyihin valeuutisiin ja -kirjoituksiin. Edes  nk, faktan tarkistuksiin  ei pidä liikaa luottaa. Tähän on valitettavasti tultu. 

****

YLE on julkaissut puolueiden kannatusmittauksen  liittyen seuraaviin  eduskuntavaaleihin.

Suurin muutos on, että kolmen kärkipuolueen järjestys vaihtui ja vasemmistoliitto  on melkein tasoissa keskustan kanssa.

*****

Eräiden  Euroopan ja eräiden muiden maiden puoluekannatuksia. 

Ruotsi   – Norja  – Tanska –Saksa –  Itävalta  –  Hollanti   – Britannia  – Italia  – Kreikka  –  Espanja –  Ranska  – Belgia –  Portugali –  Viro  – Suomi –  Sveitsi  –  Puola  – Unkari – Slovenia – Kanada – USA  – Japani – Intia

Ruotsi.  Ruotsin valtiopäivävaalien jälkeiset  viralliset avajaiset pidettiin eilen enemmän tai vähemmän sekavissa tunnelmissa. Vaalien suurimman puolueen puheenjohtaja sosialidemokraattien Magdalena Andersson kieltäytyi hallitustunnustelijan tehtävästä. Sitä ennen valtiopäivien puhemiesäänestyksessä oli  porvariblokin ehdokas Andreas Norlén  vasemmistopuolueen lisä-äänin valittu puhemieheksi.

 Hallitustunnustelijaksi  olisi ollut seuraavana  vuorossa  maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja, vt. pääministeri  Ulf Kristersson.  Valtiopäivien puhemies Andreas Norlén nimitti  kuitenkin Anderssonin tunnustelijaksi uudelleen. Niiden tuloksesta on kerrottava 12.10.2026. Ruotsin vaaleja varjostaa kaiken lisäksi vasemmistopuolueeseen yhdistetty vaalivilppiepäily.  On sellainen vaikutelma, ettei Andersson saa vielä hallitusta kokoon.

Saksa.  Saksan  suurimmaksi puolueeksi kesän aikana noussut maahanmuutto- ja EU-vastainen  AfD -puolue menestyi hyvin syyskuun kolmissa maapäivävaaleissa (Berlin, Mecklenburg-Vorpommern ja Sachsen-Anhalt). Mielenkiinnolla seurataan, jatkuuko puolueen menestys ensi vuonna pidettävissä useissa maapäivävaaleissa.  Joutuuko  nykyinen liittokansleri Friedrich Merz  ja CDU:n puheenjohtaja antamaan tilaa uudelle henkilölle. CDU:lla on kaksi vuotta aikaa saada  ennen 2029 liittopäivävaaleja  rivinsä kuntoon. Kaikissa asioissa liittokanlseri Merz ei saa lunta tupaan. Saksan talous on osoittanut sentään piristymisen merkkejä.

Britannia. Britannian puoluekannatuksien muutosta on moni seurannut tänä vuonna   “äimän käkenenä”. Uusi reformipuolue (Ref) ampaisi suurimmaksi puolueeksi ohi Työväenpuolueen (Lab) ja Konservatiivien (Con), Reformipuolueen  johdossa on “tuttu” populisti” Nigel Farage, joka maan EU-äänestyksessä ei aina pysynyt tosiasioissa. Nigel Faragen puolueen kannatus on ollut laskusuunnassa, eikä vähiten erilaisten  skandaalien   johdosta. Työväenpuoulueella on tällä viikolla puoluekokous, josta uusi pääministeri ja puheenjohtaja Andy Burnham hakee tukea aikomalleen politiikalle. Kenties paluuta tulevaisuudessa takaisin EU-jäsenmaaksi.

Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin nationalistijohtajat allekirjoittivat syyskuussa 2026 historiallisen Cardiffin sopimuksen, jossa he vaativat oikeutta järjestää kansanäänestykset itsenäistymisestä tai Yhdistyneestä kuningaskunnasta irtautumisesta. Kyseessä on ensimmäinen kerta maan historiassa, kun kaikki kolme aluetta vaativat eroa Lontoosta yhteisellä rintamalla. Että melkoista sekamelskaa ollut saarivaltakunnassa EU-eron lisäksi.

Ranska. Ranskan ensi kevään presidentinvaalien johdosta  seurataan mielenkiinnolla ehdokkaiden kannatuksia. Monissa vaaleissa jo ehdokkaana ollut laitaoikeiston  Marine Le Pen on selvässä johdossa ja menossa vaalien toiselle kierrokselle. Mutta kuka toinen  ehdokas vasemmiston  Nato -vastainen  Jean-Luc Mélenchon vai keskustaoikeiston   Édouard Philippe  on vastaehdokas. Tilanne tarjoaa mahdollisuuden taktisella äänestämisellä  ensimmäisellä kierroksella äänestää Jean-Luc Mélenchonia ja pudottaa Édouard Philippe   – Le Penin kovin vastaehdokas-  pois pelistä. Presidentinvaalien ehdokkaat ei paljoa  voi  luvata   verotuksen keventämistä  ja sosiaalietujen  korotuksia,  sillä Ranska on  Suomeakin pahemmin velkaantunut. Nykyinen pääministeri Sébastien Lecornu on antanut Kansalliskokoukselle budjettiesityksen,  jossa menoja on karsittu 15 % . Voi tulla keväällä vaalitaistelu, jossa rauha kaduilla ja toreilla ei säily.

USA. USA:n ensi kuun välivaaleissa näyttää kannatusmittausten mukaan    nykyisen presidentin puoluetta odottavan asemien menestys  edustajainhuoneen vaaleissa. Ja hyvin epävarmaa on myös,  säilyykö senaatissa presidentin puolueella enemmistö. Mitä kaikkea tapahtuu  USA:ssa – ennen vaaleja ja vaalien jälkeen on monella länsimaalla epävarmassa odotuksessa.  Republikaanisenaattori Jim Banks  sanoi  täällä Helsingissä muutama päivä sitten  YLEn Helsinki Security Forumissa , että  Suomi ja muutama muu kuuluvat Yhdysvaltojen vip-klubiin. USA käy parhaillaan kauppasotaa monen maan kanssa – onneksi ei Suomen kanssa, Suomi vip -maana ei kuulu.

Välivaalien tulokset 1910 –