Miksi Kouvolan hovioikeus ei noudata lakia

Miksi Kouvolan hovioikeus ei noudata lakia

LAINSÄÄDÄNTÖÄ

”106 §, perustuslain etusija

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä

ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.”

”Perustuslain etusijaa koskevalla sääntelyllä on vahvistettu perustuslain olevan osa tuomioistuimissa sovellettavaa oikeutta sekä turvattu perustuslain säädöshierarkkinen ylemmän asteisuus konkreettisissa käytännön soveltamistilanteissa. Tuomioistuinten asiana on viime kädessä antamalla perustuslaille etusija huolehtia siitä, ettei ratkaisun lopputulos ole tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa yksittäisessä oikeustapauksessa ja siinä soveltamistilanteessa ilmeisesti perustuslain vastainen.  Ilmeisyysvaatimus edellyttää, että ristiriita on selvä ja riidaton. Ristiriitaa ei voida pitää ilmeisenä esimerkiksi, jos perustuslakivaliokunta on ottanut siihen kantaa lain säätämisvaiheessa ja katsonut, ettei ristiriitaa ole olemassa.

Asetuksen tai muun lakia alemman asteisen säädöksen säännöstä ei perustuslain 107 §:n mukaan saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, jos säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa.

Rikoslain 3. luku 1 § (13.6.2003/515) Laillisuusperiaate

”Rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin.”.

5 § (13.6.2003/515) Syyksiluettavuus

Rangaistusvastuun edellytyksenä on tahallisuus tai tuottamus.

6 § (13.6.2003/515) Tahallisuus

Kouvolan hovioikeuden tuomiossa Yli-Kovero tuomittiin vuonna 2008 rikolliseksi ja 20 vuoden velkavankeuteen vuosiin 1998–2002 ajoittuneista teoista, koska hän ei ollut tehnyt poistoja keskeneräisestä tuotekehitysprojektista.

Poistojen tekemättömyyttä ei ole rikoslaissa säädetty rikokseksi. Kirjanpitolaissa ei ole säädöstä poistojen tekemisen aloittamisajankohdasta.

Laissa ei ole säädöstä, jota voisi rikkoa poistojen tekemättömyydellä, joten tekemättömyys ei voi olla lain tarkoittama nimenomaisesti tehty rikos. 

106 §, perustuslain etusija

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle

 107§ Lakia alemman asteisten säädösten soveltamisrajoitus

”Jos asetuksen tai muun lemman asteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. ”

Minua koskevissa oikeuden tai muun viranomaisen päätöksissä ei kertaakaan ole yllä mainittujen lainkohtien tarkastelua. Rangaistavuus vaatii nimenomaisen teonkuvauksen, jollaista rikoslaissa tai muussa laissa ei poistoihin liittyen ole.

Minua koskevassa Kouvolan hovioikeuden tuomiossa minut tuomittiin 10 kk ehdolliseen vankeuteen ja 20 vuotta kestävään velkavankeuteen, koska en ollut tehnyt poistoja keskeneräisestä tuotekehitysprojektista, Älykiukaan kehittämisestä.

Tuomio tarkoitti myös 20 vuotta kestävää liiketoimintakieltoa luottokelpoisuuden menettämisen muodossa.

Rikoslain laillisuusperiaatteen mukaan

”Rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin.”

Poistojen tekemättömyyttä ei ole missään laissa säädetty rangaistavaksi teoksi. Siitä huolimatta Kouvolan hovioikeus tuomitsi minut rikolliseksi ja vahingonkovauksiin.

Korruptio

Tätä rikoslain laillisuusperiaatteen vastaista tuomiota ei voi tuomia vahingossa, joten siihen on joku muu syy. Tuomiosta hyötyy konkurssipesä ja pesän velkojat. On mahdollista, että kollegat ovat auttaneet konkurssipesää määräämällä pesän saamaan suuren vahingonkorvauksen velallisen kustannuksella. Ei voi välttyä ajatukselta, että oikeus ajatteli sitä, että minulla ei ollut asianajajaa ja olisin siten helppo nakki.

Ennakkotapaus

Joka tapauksessa kyse on ennakkotapaus, jonka mukaan kuka tahansa voi nostaa rikoskanteen mistä tahansa teosta väittämällä tekoa rikokseksi, vaikka teko ei ole missään laissa säädetty rikokseksi.