Ilta tieteelle: Nationalismi muuttuvassa maailmassa

Ilta tieteelle: Nationalismi muuttuvassa maailmassa

Kirjoittaja: Tarja Kaltiomaa

Osallistuin jälleen Suomalaisen Tiedeakatemian tilaisuuteen, kokouspaikkana oli Säätytalon arvokkaat puitteet, teemana Paluu menneisyyteen? Nationalismi muuttuvassa maailmassa. Puhujina olivat Tiedeakatemian puheenjohtajan Juhani Knuutin ja osaavan juontajan Annastiina Heikkilän jälkeen Timo Miettinen, Ulla Savolainen ja Tiina Kinnunen. Kaikki puhujat olivat selkeäsanaisia ja johdonmukaisia oman näkökulmansa esille tuottamisessa. Puhujista Timo Miettinen oli itselleni ennalta tuttu yli kymmenen vuoden takaa, kun hän piti esitelmän väitöskirjastaan Tiedetalolla Suomen Filosofisen yhdistyksen puhujana, teemana eurooppalaisuus.

Etsin muistivihkoa, joka olisi ollut mukana SFY:n kokouksessa vuonna 2013 ja huomasin, että tietokoneeltani on tyhjentynyt kansio, jossa on kirjani Kriittistä tieteen filosofiaa: Tiede yhteiskunnan hyväksi -tiedostot. Kirja on e-kirjana verkossa ja sen ”takakansitekstissä” sanotaan: Kirja on jäsennelty kokonaisuus siitä yhteiskunnassamme nähtävissä viime vuosikymmeninä olevasta vastakkainasettelusta, mitä on uskominen, uskonto kristillisenä oppina ja toisella puolella barrikadia usein tieteellisempänä pidetyt kannanotot. Pyrin lieventämään näiden keskusteluosapuolien vastakkain asettautumista ja totean, että yhteiskunta tarvitsee molempia näkökulmia. Ymmärrän kuitenkin hyvin, molemmat keskusteluosapuolet tarvitsevat myös oman rauhan ja tilan omanlaiseen mielipiteen vaihtoon ja ajatteluun. Rajat keskustelussa varmaankin pysyvät, mutta silloin kun yhteiskunnan etu vaatii, on hyväksi voida rajojen ylitse käydä. Kaikissa ihmistä koskevissa asioissa on mahdollista löytää myös konsensus, mikä omassa konsensusyhteiskunnassamme on sallittua muillakin yhteiskunnan aloilla. Tämä kaikki ihmisen ja yhteiskunnan hyväksi.

Hyvänä teemana tieteellisiin foorumeihin ehdotan moraalioppia. Moraali on kuitenkin enemmän filosofinen käsite ja aihe kuin sinänsä tieteen, joka rakentaa nyky-yhteiskuntaan monia rakennelmiaan vailla moraalin rasitetta. Koska tiedeuskoisuus on nykyaikana melkoisen vahvaa, myös yhteiskunnan päättäjätaso on hyväksynyt itselleen henkilökohtaisesti moraalittoman elämäntavan. Määrittelen omilla verkkosivuillani käsitteen moraali näin: Moraali Filosofiassa tulee käsitellä elämänarvoja niin, että yhteiskunnan moraliteetti eli moraalin taso pysyy kunnollisena.

Ihmislajin mukaisesta, moraalisesti oikeasta yhteiskuntajärjestyksestä, on luovuttu nykyään laajalti. Hakukone kertoo yhteiskunnan peruspilarin avioliiton osalta näin: ” AI-yhteenveto Suomessa voimassa oleva avioliittolaki mahdollistaa somaa sukupuolta olevien avioliitot sekä säätää puolisoiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Normaali asetus avioliitosta on: Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet. Tämä muodon väitetään olevan nykyään Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet. Kyseessä olisi kansalaisaloitteen muutoksen avioliittolakiin pykälätasolla. Nämä käsitykset avioliitosta ovat internetissä nähtävillä ja ovat moraalin vastaisia näkemyksiä, joita esitetään oikeana lainsäädäntönä. Kansalaisaloite eduskuntatyön siivittäjänä on lain vastainen ja vääristää todistetusti eduskuntatyötä ja kansanedustajien harkintaa. Linkit hakukoneelta vievät Setan sivuille ja Wikipedian tietokantaan. Teksteissä kierretään tosin asia ilmoittamalla asian olevan somaa sukupuolta olevien liitot. Sellaisia yhteiselomuotoja on ollut ennenkin, ja näitä on sanottu palvelijan ja isännän välisiksi suhteiksi, asia on ymmärretty rivien välistä. Kokouksessa tuotiin esille, että eurooppalaisten (nais)huippujohtajien yksityiselämä olisi järjestettynä edellä mainitulla tavalla. Kuitenkin lehdistö on nostanut hälyn monista sellaisista miesten välisistä liitoista, joissa olisi kyse moraalin vastaisesta järjestelystä: näissä tapauksissa on vaadittu välitön ero virka- tai luottamuspaikasta.

Timo Miettisen esitelmä aiheenaan nationalisimi, oli asiantunteva luotsaus ilmeisesti nousussa olevasta aatteesta. Hänen kertomuksensa eteni menneisyydestä nykyaikaan ja hän oli tuonut esitelmänsä alkuun vakuuttavia taideteoksia, jotka sinänsä puhuivat puolestaan kansalaisten tunnoista aatteiden nousuvaiheissa, yhteiseksi noussut käsitys tulevaisuudesta siten, että kansalaiset vapautuvat sellaisesta painolastista vapauden esteenä, joita siihenastinen yhteiskuntakehitys oli tuottanut: yläluokan ehdottoman määräysvallan, yläluokan, joka perustui kuningashuoneitten ja aateliston syntyperäisiin oikeuksiin käyttää yhteiskunnan ylintä valtaa. Nationalisimi-sanan runko on nation kansakunta, kansa, osakunta, isänmaa sanakirjan mukaan.  Nykyään pidetään oikeutettuna ja normaalina yhteiskuntajärjestyksenä, että kansakunnan asioista päätetään kansanäänestyksin valittujen kansaa virallisesti edustavien henkilöiden, kansanedustajien ja siten hallituksen jäsenten toimesta. Nämä edustustehtäviin valitut henkilöt ovat vastuussa maan ja valtion asioiden ja kansalaisten yhteiskuntaelämään liittyvien kysymysten käsittelystä ja lainsäädännöstä näitten asioitten osalta.

Näin eurooppalaisittain kuningashuoneitten jäsenet ja aatelisto sinänsä yhteiskuntaluokkana on vapautunut muun oman maansa kansalaisten arkielämän sujumiseen ja järjestelyihin liittyvistä tehtävistä henkilöinä ja yhteiskunnan ylimpänä luokkana. Oma näkemykseni on, että sivistyneen elämäntavan ja normaalin ihmiselämän näkyvinä edustajina kuningashuoneet ja aateli pitävät yllä käsitystä sellaisesta elämäntavasta, joka on kristillisen elämäntavan ydintä: suvun ja perheen sivistyselämä sukupolvesta toiseen. Jos tätä ei nykyaikaisessa elämäntavassa olisi, olisi vaikeata nähdä elämän arvokkuuden ja eurooppalaisen sivistyselämän perusteita nykyaikana. Nykyään saattaa edelleen oikeutetusti sinänsä olla valtiollinen yhteys ja liittymä kuningashuoneilla parlamentarismiin ja asioista päättämiseen. Nationalisimin vastaisena tätä seikkaa en näe, vaan kuningashuoneitten osallistumiseen on vahvat perusteet kansakuntien historian ja nykyisen elämäntavan järjestyksessä edustaa perhe- ja sukunäkemystä, koska siihen kaikkien kansalaisten elämä maan päällä perustuu.

Kaaoksesta järjestykseen, asioilla on tapana järjestyä, sanotaan.

Jos katsoisimme ihmisten elämää maapallolla korkeasta ylävinkkelistä, emme ehkä näkisi juurikaan järjestystä sen enempää kuin on muurahaiskeon järjestys. Kuitenkin ihmiskunnan historia maan päällä osoittaa tämän: kaaoksesta järjestykseen, vaikka kuten esitelmässäni aiheena Esinemaailman kehitys ja merkitys Hannah Arendtin filosofiassa kerron, nationalismin perusteet ovat kehittyneet hiljalleen alkujaan eurooppalaisen kaupunkivaltiomallin jälkeen siten, että kaupunkivaltioista on muodostunut kansakuntien maa-alueitten mukaisia kansallisvaltioita. Sen vuoksi kokouksessa saatoin lyhyessä kommenttipuheenvuorossa sanoa, että koska nationalismi on saanut nykyretoriikassa melko paljon huonoa kaikua, ei samassa pesuvedessä pidä torjua tärkeitä kansallisvaltioita ja niiden perusteltua olemassaoloa.

Ihmisen henkinen jatkumo tarkoittaa yksilön lisäksi myös kansakuntien henkistä jatkumoa, siten kansakunnat ovat syntyneet. Ajanlaskun alun jälkeen eurooppalaiset kuninkaalliset ovat tuottaneet alueita omille kansalaisilleen asua ja elää. Tämä kehitys on tuottanut nykyisen hyvinvointimallin eurooppalaiseen ja länsimaiseen elämäntapaan. Kristillisen elämäntavan perusmääritys on yksiavioisuus ja lähimmäisenrakkaus. Nämä ihmislajia koskevat lainalaisuudet ovat nykyisen hyvinvointivaltion mahdollistaneet.

Juuri ennen kokousta kurkistin LinkedIn-palveluun, jossa Euroopan Unionin tiedotus oli tuottanut tiedotteen The Balancing Act. Pyysin tekoälyä kääntämään tiedotteen alun: ”Työperäinen stressi ja sen seuraukset

Kuva: EU Stress at work 2026 1791662480780 Lähde LinkedIn kirjoitus Balancing act EU.

Koska Maailman mielenterveyspäivä on juuri jäänyt taakse, on hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan, miten työ vaikuttaa meihin.

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) uuden maailmanlaajuisen raportin mukaan yli 840 000 ihmistä kuolee vuosittain terveysongelmiin, jotka liittyvät psykososiaalisiin riskeihin, kuten pitkiin työaikoihin, työsuhteen epävarmuuteen ja työpaikkakiusaamiseen.” Tiedotteen yhteydessä oli kuva työperäisestä stressistä eri kansakuntien osalta Euroopassa. Laitan kuvan kirjoituksen yhteyteen.

Kuvasta voi päätellä, että me suomalaiset olemme ylistressaantuneita. Jos me poljemme suomalaisina pienenä kansakuntana tutkainta vastaan kaiken maailman pahaksi tuottaen omia eriskummallisia moraalinäkemyksiämme koko Euroopan sekä globaalin maailman haitaksi pitäen sitä kaverivelvollisuutena ja yliopistoittemme näkemyksinä tieteessä, en ihmettele kansankunnan tasoista stressaantumista. Viittaan myös siihen, että yliopistollisesti on luovuttu arvopohjaisesta uskonnon opetuksesta ja teologian tutkimuksesta ja teologian opinnot eivät nykyään enää perustuisi mihinkään kirjaan, kun ne aiemmin on perustuneet yhteisesti monien kansakuntien pyhänä kirjana pidettyyn Raamattuun. Tieteilijät narskuttavat nykyään melko suurta hattaraa, jos tieteellisin keinoin ajatellaan rakennettavan ihmiskunnan tulevaisuutta.

Omissa yliopistojen ulkopuolisessa tutkimuksessani olen saavuttanut keväällä niin sanotun konkluusiovaiheen, jossa olen tullut johtopäätökseen kristillisen elämänkatsomuksen olevan biologisen ihmislajin lajioppia.

13.10.2026 Tarja Kaltiomaa