Puheenvuoro-blogit
Fiskaalisen illuusion mittaaminen journalistisesta argumentaatiorakenteesta Ylellä
Olen julkaissut uuden käsitteellisteoreettisen tutkimuksen, jossa kehitän menetelmän fiskaalisen illuusion mittaamiseen poliittisessa journalismissa.
Tutkimuksen nimi on Fiskaalisen illuusion indeksi Ylen poliittisen journalismin analyysiin.
Tutkimuksen lähtökohtana on yksinkertainen ongelma: poliittinen journalismi voi välittää täysin oikeita yksittäisiä tietoja ja silti tuottaa vääristyneen kokonaiskuvan julkisen talouden kustannuksista ja hyödyistä.
Fiskaalisella illuusiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa julkisten menojen, verotuksen, velan tai muiden julkisen talouden päätösten todellinen taloudellinen kustannus jää kansalaiselle vaikeasti havaittavaksi. Tämä voi syntyä esimerkiksi silloin, kun politiikan hyödyt kuvataan konkreettisesti mutta niiden rahoitus, vaihtoehtoiskustannukset tai käyttäytymisvaikutukset jäävät vähemmälle huomiolle.
Tutkimuksessa tätä ongelmaa tarkastellaan nimenomaan journalismin argumentaatiorakenteen kautta.
Keskeinen kysymys ei siten ole, ovatko yksittäiset uutiset faktuaalisesti oikein tai edustaako toimittaja jotakin poliittista suuntausta. Tarkastelun kohteena on se, mitä taloudellisesti relevantteja tekijöitä uutisen argumentaatiossa tehdään näkyviksi ja mitä jätetään näkymättömiksi.
Kaksiosainen fiskaalisen illuusion indeksi
Tutkimuksessa esitän Ylen poliittisen journalismin tutkimiseen kaksiosaisen mittarin.
Ensimmäinen osa on fiskaalisen läpinäkymättömyyden indeksi O, jonka arvo vaihtelee välillä 0–100. Se mittaa sitä, kuinka suuri osa päätöksen taloudellisesti relevantista informaatiosta puuttuu journalistisesta esityksestä.
Toinen osa on argumentaation suuntaindeksi D, jonka arvo vaihtelee välillä −100…+100. Sen tarkoituksena on erottaa toisistaan kaksi eri asiaa: informaation puutteellisuus ja puutteellisuuden poliittistaloudellinen suunta.
Tämä erottelu on tärkeä. Mittari ei oleta etukäteen, että journalismi vähättelisi julkisia menoja tai korostaisi niitä. Sama menetelmä voi havaita myös päinvastaisen rakenteen, jossa kustannukset saavat paljon huomiota mutta politiikan hyödyt tai vaihtoehtoiset kustannukset jäävät käsittelemättä.
Indeksin tarkoituksena ei siis ole osoittaa ennalta määrättyä poliittista vinoumaa, vaan tehdä mahdollinen asymmetria mitattavaksi ja falsifioitavaksi.
Mitä journalismista voidaan mitata?
Tutkimuksessa esitetty koodauskehikko tarkastelee muun muassa seuraavia kysymyksiä:
- tunnistetaanko julkisen menon tai veroratkaisun todellinen maksaja,
- kerrotaanko, mihin vertailutasoon esitetty muutos perustuu,
- erotetaanko staattiset ja dynaamiset vaikutukset toisistaan,
- käsitelläänkö käyttäytymisreaktioita,
- huomioidaanko vaihtoehtoiskustannukset,
- erotetaanko budjettivaikutus kansantaloudellisesta vaikutuksesta,
- vertaillaanko päätöstä realistisiin vaihtoehtoihin,
- kuvataanko sekä hyötyihin että kustannuksiin liittyvä epävarmuus,
- erotetaanko tulonsiirrot yhteiskunnallisista nettohyödyistä,
- konkretisoidaanko kustannukset samalla tavalla kuin politiikan hyödyt.
Näiden muuttujien avulla poliittisen journalismin rakennetta voidaan tarkastella systemaattisesti ilman, että analyysin täytyy perustua subjektiiviseen vaikutelmaan uutisen poliittisesta sävystä.
Miksi juuri Yle?
Yleisradiolla on Suomessa poikkeuksellisen merkittävä asema poliittisen ja taloudellisen informaation välittäjänä. Julkisen palvelun tehtävän vuoksi sen journalistisen tuotannon episteeminen laatu on myös perusteltu tutkimuskohde.
Tutkimuksen tarkoituksena ei ole väittää, että Yle systemaattisesti tuottaisi fiskaalista illuusiota. Se tarjoaa menetelmän, jolla tällainen väite voidaan testata.
Empiirinen jatkotutkimus voisi esimerkiksi ottaa satunnaisotoksen Ylen verotusta, julkisia menoja, sosiaaliturvaa, yritystukia tai valtiontaloutta käsittelevistä uutisista ja koodata ne samalla menetelmällä usean riippumattoman arvioijan avulla.
Tällöin keskustelu voisi siirtyä yleisistä väitteistä mitattaviin kysymyksiin: kuinka paljon taloudellisesti olennaista informaatiota uutisista puuttuu, missä kohdissa sitä puuttuu ja onko puuttumisessa systemaattista suuntaa.
Journalismi voi tuottaa illuusion ilman yhtäkään väärää numeroa
Tutkimuksen ehkä keskeisin ajatus on, ettei fiskaalisen illuusion syntyminen edellytä virheellistä tietoa.
Uutisen kaikki numerot voivat olla oikein.
Silti kokonaiskuva voi vääristyä, jos esimerkiksi menon hyödyt konkretisoidaan mutta sen rahoituksen vaihtoehtoiskustannus jätetään mainitsematta, verotuotto esitetään staattisena ilman käyttäytymisreaktioita tai suunnitellun menojen kasvun hidastaminen kuvataan yksinomaan leikkauksena.
Journalismin episteemistä laatua ei siksi pitäisi arvioida pelkästään faktantarkistuksella. Olennaista on myös se, onko päätöksen ymmärtämiseksi tarvittava taloudellinen mekanismi mukana argumentissa.
Tätä varten fiskaalisen illuusion indeksi on tarkoitettu.
Tutkimus PDF-muodossa:
https://drive.google.com/file/d/1HLdsz0-khYkUpQfk7WGBSWvw35y7EqEU/view?usp=sharing
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Mielen kiintoinen kirjoitus aihe, ja luovaa partaveitsellä asian erottelua.
Ihmiset eivät osaa ajatella asioita monipuolisesti, jos ei ole saanut koulutusta ja kokemusta monipuoliselle asioitten ajattelulle.
Ihmiset yleensä ovat yksinkertaisia olemuksia, jonka elävän sielun mielen toiminnan resurssit kohdistetaan ja käytetään sen hetken pärjäytymiseen, ja tulevaisuuden toimeen tuloon.
Politiikka on pirullista taidetta, siellä mennään, koulutetaan, ja opitaan agendan häive verhon takana, miten esittää, tuoda ja tarjoilla hyvät herkkupalat katsojien maun mukaan. Saada porukka kulkemaan samaan suuntaan ja paisuttamaan puolueen reviiriä.
Ilmoita asiaton viesti
Ilman älyllistä ohjausta ihminen rappeutuu, sydän, sielu ja mieli.
Se on tullut tietoon ihmiskunnalle jo 4000 vuotta sitten.
Abraham oli esikuva ihmisen elävän sielun mielen toiminnoista, ja miten ihmisen pitää valita itselle moraali arvojen polku mitä hän kulkee elämässä.
Äly, tajunta, mielikuvitus, vapaatahto, muisti ja tunteet.
——————-
Raamattu opettaa, että ihmisen motiivit ovat luonnostaan turmeltuneita ihmiskunnan langenneen luonteen vuoksi, tilan, jota pyhissä kirjoituksissa usein kutsutaan ”turmeltuneeksi sydämeksi”.
Raamatun teologian mukaan synti ei vaikuttanut vain ihmisen tekoihin; se saastutti syvästi ihmisen halut, ajatukset ja aikomukset.
Näin Raamattu kuvailee ihmisen motiivien turmeltumista ryhmiteltynä keskeisiin teemoihin:
—> Sydämen Petollisuus.
Raamattu tunnistaa sydämen ihmisen motiivien tyyssijaksi ja kuvailee sitä perustavanlaatuisesti rikkinäiseksi ja epäluotettavaksi.
Jeremia 17:9: ”Petollinen on sydän yli kaiken ja pahantahtoinen; kuka voi sen tietää?”
Nämä kohdat korostavat, että ihmiset ovat usein sokeita omille pahoille motiiveilleen.
Sananlaskut 16:2: ”Kaikki ihmisen tiet näyttävät hänestä viattomilta, mutta Herra punnitsee motiivit.”
Markus 7:21–23: Jeesus selittää, että pahat ajatukset, seksuaalinen moraalittomuus, varkaus, murha ja ahneus saavat alkunsa ihmisen sydämestä ja saastuttavat ihmisen sisältäpäin.
—> Itsekäs Kunnianhimo ja Ylpeys.
Raamattu varoittaa usein, että ihmisen motiiveja ohjaa usein halu henkilökohtaiseen kunniaan, hallintaan tai vertailuun pikemminkin kuin rakkaus Jumalaa tai muita kohtaan.
Jaak. 4:1–3: Jaak. toteaa, että konfliktit ja riidat johtuvat sisäisistä haluista, jotka taistelevat sisällämme.
Hän huomauttaa, että ihmiset rukoilevat eivätkä saa, koska he pyytävät väärillä motiiveilla – erityisesti käyttääkseen saamansa omiin nautintoihinsa.
Filippiläiskirje 2:3: Paavali varoittaa uskovia tekemästä asioita ”itsekkäästä kunnianhimosta tai turhamaisesta ylpeydestä”, mikä viittaa siihen, että tämä on ihmisen luonnollinen motivaatio.
—> Uskonnollinen Tekopyhyys
Raamattu kritisoi voimakkaasti ”hyviä” tai uskonnollisia tekoja, jotka tehdään turmeltuneilla, itsekkäillä motiiveilla.
Matteus 6:1–2: Jeesus varoittaa nimenomaisesti vanhurskauden harjoittamisesta toisten edessä vain siksi, että he näkisivät hänet. Hän huomauttaa, että apua tarvitseville antaminen tai julkinen rukoileminen ihmisten kiitoksen saamiseksi pilaa teon hengellisen arvon.
Jesaja 29:13: Jumala tuomitsee ne, jotka ”lähestyvät minua suullaan ja kunnioittavat minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana”.
—> Ratkaisu:
Uusi sydänKoska ihmisten motiivit ovat syvästi turmeltuneita, raamatullinen ratkaisu ei ole vain yrittää kovemmin olla hyviä, vaan käydä läpi sisäinen muutos.
Hesekielin 36:26:ssa Jumala lupaa radikaalin parannuskeinon turmeltuneisiin motiiveihin:
”Minä annan teille uuden sydämen ja panen teihin uuden hengen. Minä otan teistä pois kivisydämen ja annan teille lihasydämen.”
Ilmoita asiaton viesti
Informaation vastaanottajiin voi vaikuttaa alitajuisesti myös kielenkäytön ja sananvalinnan kautta. Olen joskus aikaisemmin jo muistellut täällä Puheenvuorossa 70-luvun uutisointia terroristien tekemästä erään saksalaisen teollisuusjohtajan murhasta. Silloinen YLE uutisoi suurin piirtein näin: ”Saksalainen oikeistopomo Strauss tuomitsee teollisuuspamppu Schleyerin murhan”. Miksei samassa lähetyksessä kerrottu, että ”Suomalainen vasemmistopomo Sorsa matkustaa Moskovaan tapaamaan kommunistipamppu Brezhneviä”.?
Ilmoita asiaton viesti